Ihana kerrostalo

laiska-lasse

Aina silloin tällöin näkee ihailtavan maalla, haja-asutusalueella tai ainakin omakotitalossa asumista.
Ikäni sain kokemusta noista kahdesta viimemainitusta, muutamaa kyhyehköä tovia lukuunottamatta.
Lasten kanssa omakotitalo on kyllä ehdoton!

Kolme vuotta sitten meitä kohtasi onni ovelle tulevien talonostajien muodossa.

Olen nauttinut ydinkeskustan kerrostalossa asumisesta suunnattomasti.
Turha ryhtyä luettelemaan etuja, kyllä kaikki tietävät.
Ainoana puutteena koen ulkogrillausmahdollisuuden kesäaikaan. En viitsi lähteä pihalle puljaamaan.

Kesämökkikokeilummekin on kauas taakse jäänyttä elämää.
Nykyiset 'kesämökkimme' ovat kaksi eri kaupunkien keskustoissa ja rannassa olevia kerrostaloasuntoja.

Tähän olemme vaimon kanssa päätyneet.
Voisi kuvitella ettei mielemme enää muutu.

Jokainen touhutkoon mieltymystensä mukaan!

22

1720

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • samaamieltä

      Olen asumisesta kanssasi samaa mieltä. Eläke-
      päiviä aloitellessa on mukavaa huomata että
      on duunissa tehnyt parhaansa ,elikkä työtä ura-
      kalla niin ei tarvitse heti potea työn vähyyttä.
      Ja häärätä pää kolmantena jalkana tuhertaen
      sormia joka soppaan. Kaikella on aikansa .

    • Outo lintu

      70-80 luvun lähiökerrostalon ylimmässä kerroksessa on upeat näköalat, portaat = ikioma kuntosali, vieressä metsä- ja rannoilla kuntopolkuja, ei liikenteenmeteliä, julkisen liikenteen ja lähikaupan palvelut ok.
      Kesämökkiä tai kakkosasuntoa ei ole. Pari kertaa vuodessa käymme välimerenmaissa tai kanarialla, äkkilähtömatkat tuo seikkailun makua ja rautateiden lomapassille löytyy käyttöä.

      • laiska-lasse

        Eräs nautinto mielestäni on lähtemisen helppous.
        Ei huolta. Ovi perässään kiinni.
        Alle 60-kymppisinä töistä pois jääneinä matkustimme jonkin verran.
        Talossa öljykeskuslämmitys ja vanhanaikainen kattila. Sopivalla tuulella saattoi sammua.
        Lämmityskaudella lahjoin naapurin ukon päivystämään sitä, tökkimään lumia ja hoitamaan postin, vaikka pisimmän, 3kk:n poissaolon ajaksi se olikin pysäytetty tai käännetty. Paljon tuli kuitenkin.
        Kiinteistöhuoltoyhtiöllä puolestaan oli korvauksesta oma näkemyksensä.

        En ole kulttuurihenkilö mutta en kaipaa elämääni sisältöä lumitöistä, ruhonleikkuusta tai vanhenevan talon pakollisista kunnossapitoaskareista.
        Onneksi muija on samaa maata.
        Nytkin se on reisussa koska minä olen harmaakaihini vuoksi 'hapatissa'.
        Onneksi ei tarvitse tehdä mitään!


      • Markeliina
        laiska-lasse kirjoitti:

        Eräs nautinto mielestäni on lähtemisen helppous.
        Ei huolta. Ovi perässään kiinni.
        Alle 60-kymppisinä töistä pois jääneinä matkustimme jonkin verran.
        Talossa öljykeskuslämmitys ja vanhanaikainen kattila. Sopivalla tuulella saattoi sammua.
        Lämmityskaudella lahjoin naapurin ukon päivystämään sitä, tökkimään lumia ja hoitamaan postin, vaikka pisimmän, 3kk:n poissaolon ajaksi se olikin pysäytetty tai käännetty. Paljon tuli kuitenkin.
        Kiinteistöhuoltoyhtiöllä puolestaan oli korvauksesta oma näkemyksensä.

        En ole kulttuurihenkilö mutta en kaipaa elämääni sisältöä lumitöistä, ruhonleikkuusta tai vanhenevan talon pakollisista kunnossapitoaskareista.
        Onneksi muija on samaa maata.
        Nytkin se on reisussa koska minä olen harmaakaihini vuoksi 'hapatissa'.
        Onneksi ei tarvitse tehdä mitään!

        tässä kaupunkikodissa riittää työtä yllinkyllin. Lastenlapset tuovat siihen lisäväriä yhtenään. Ei tästä viitsisi itseään minnekään korpeen traijata.

        Meillä on kyllä pieni pihamaa, jossa kasvaa monenlaista kukkasta. Sitten on vielä kasvimaa, jossa on marjapensaita.

        Asumme rivitaloyhtiössä, joten ei ole yhtä paljon huolta kuin omakotitalossa.

        Noista sisäkukista kun vielä raatsisin luopua, niin ei tarvitsisi ketään vaivata kastelemaan, kun pitemmälle matkalle lähtee.
        Ehkäpä ne pikkuhiljaa tuosta vähenee, kun jätän ne hieman huonommalle hoidolle.


      • sitroen.
        Markeliina kirjoitti:

        tässä kaupunkikodissa riittää työtä yllinkyllin. Lastenlapset tuovat siihen lisäväriä yhtenään. Ei tästä viitsisi itseään minnekään korpeen traijata.

        Meillä on kyllä pieni pihamaa, jossa kasvaa monenlaista kukkasta. Sitten on vielä kasvimaa, jossa on marjapensaita.

        Asumme rivitaloyhtiössä, joten ei ole yhtä paljon huolta kuin omakotitalossa.

        Noista sisäkukista kun vielä raatsisin luopua, niin ei tarvitsisi ketään vaivata kastelemaan, kun pitemmälle matkalle lähtee.
        Ehkäpä ne pikkuhiljaa tuosta vähenee, kun jätän ne hieman huonommalle hoidolle.

        mutta harvemmin kerros- tai rivitalossa on mitään harrastustilaa kuten OKT:n autotalli. Tarkoitan sellaista, missä voi tehdä metallitöitä, korjata autoa tai muuta vempelettä. Tai tekaista puusta jonkun huonekalun, soittimen tms.
        Missäs sen autosi pesetkään itse ellet asu OKT:ssa?
        Sitten ne varastotilat suoraan sanottuna puuttuu kokonaan. Joku pieni kanaverkkokoppi korkeintaan on. Säilytä siellä nyt sitten jotain pikkuisenkin kalliimpaa hankintaa jota et jatkuvasti tarvitse, niin kyllä se sieltä häipyy. Jopa auton renkaat!
        Niin kauan asun OKT:ssa kuin pystyn. Sitten kun en pysty, sitten kai on pakko kolhoosiin muuttaa kuuntelemaan yökaudet naapurien metelöintiä. Eikä edes kuurous pelasta...


      • asuu omakotitaossa
        sitroen. kirjoitti:

        mutta harvemmin kerros- tai rivitalossa on mitään harrastustilaa kuten OKT:n autotalli. Tarkoitan sellaista, missä voi tehdä metallitöitä, korjata autoa tai muuta vempelettä. Tai tekaista puusta jonkun huonekalun, soittimen tms.
        Missäs sen autosi pesetkään itse ellet asu OKT:ssa?
        Sitten ne varastotilat suoraan sanottuna puuttuu kokonaan. Joku pieni kanaverkkokoppi korkeintaan on. Säilytä siellä nyt sitten jotain pikkuisenkin kalliimpaa hankintaa jota et jatkuvasti tarvitse, niin kyllä se sieltä häipyy. Jopa auton renkaat!
        Niin kauan asun OKT:ssa kuin pystyn. Sitten kun en pysty, sitten kai on pakko kolhoosiin muuttaa kuuntelemaan yökaudet naapurien metelöintiä. Eikä edes kuurous pelasta...

        Molemmat ovat hyviä.
        Meillä on mieheni kanssa kaksikerroksinen 100:n neliön rivitaloasunto, joten tilaa riittää. Meillä on myös oma melko tilava ulkovarasto, autokatos oven vieressä ja kahden auton talli pihalla.
        Alakerrassa on yksi huone, jossa ei ole ikkunaa. Se on mieheni työ-/romuvarasto. Yhtiöömme kuuluu 3 rivitaloa ja muilla tämä huone on sisustettu hienosti televisiohuoneeksi. Mieheni hyvinvoinnin kannalta tämä ratkaisu sopii kuitenkin meille.
        Meillä on myös aika suuri takapiha alhaalla ja kohtalainen etupiha ylhäällä. Molemmissa on koristepensaita ja kukkia niihin mahtuisi paljon enemmän kuin jaksan hoitaa.
        Asuntomme on talon päädyssä ja ikinä koko talossa ei ole meteliä. Tämä on todella uskomattoman hlljainen talo, vaikka seinän takanakin on kaksi pientä lasta. Olen ihan tyytyväinen.

        Kuitenkaan minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että muuttaisimme vaikka ihan keskikaupungille kerrostaloon, jossa kaikki on lähellä.

        Poikamme uusi, suuri, omakotitalo autotalleineen, työhuoneineen, pihoineen ja leikkimökkeineen sopii nuorelle perheelle, jossa on kaksi pientä lasta, koira ja kissa. He ovat siihen tyytyväisiä.

        Itse olen käynyt läpi kaikki asumismuodot ja olen sopeutunut jokaiseen.


      • Uusisuvi
        sitroen. kirjoitti:

        mutta harvemmin kerros- tai rivitalossa on mitään harrastustilaa kuten OKT:n autotalli. Tarkoitan sellaista, missä voi tehdä metallitöitä, korjata autoa tai muuta vempelettä. Tai tekaista puusta jonkun huonekalun, soittimen tms.
        Missäs sen autosi pesetkään itse ellet asu OKT:ssa?
        Sitten ne varastotilat suoraan sanottuna puuttuu kokonaan. Joku pieni kanaverkkokoppi korkeintaan on. Säilytä siellä nyt sitten jotain pikkuisenkin kalliimpaa hankintaa jota et jatkuvasti tarvitse, niin kyllä se sieltä häipyy. Jopa auton renkaat!
        Niin kauan asun OKT:ssa kuin pystyn. Sitten kun en pysty, sitten kai on pakko kolhoosiin muuttaa kuuntelemaan yökaudet naapurien metelöintiä. Eikä edes kuurous pelasta...

        on kerrostaloissakin, ainakin kerrostalossa jossa asun - niin ja on paikka autojen remontoijille. Pesupaikkakin on vain järjestelykysymys. Ellei muualta niin pesukadulta löytynee.

        Nuorena maaseutuasuminen oli ainoa oikea, mutta vanhana ei enää jaksa, enkä minä ainakaan haluaisikaan rypeä hangessa kauppa-autolle tai matkojen päähän asioita hoitelemaan. Lääkärissä käynnitkään kun eivät hoidu netillä.

        Suomen lyhyeksi kesäajaksi voi järjestää lomanviettopaikan vaikka jossakin kauniilla seudulla ja kohottaa näin maaseudun taloutta. Tai matkustaa ulkomaille niin kuin kai nykyisin monet maaseudun asukkaat tekevät.

        Ei pidä katsoa asioita niin perin mustavalkoisina. Ainakin minulle kerrostaloasuminen on ainoa oikea ratkaisu. Lumi- ja muut huoltotyöt hoitaa kiinteistön palkattu huoltoyhtiö.

        Joten tervetuloa vaan kerrostaloasumiseen kun tulet vanhemmaksi.


      • Uusisuvi
        Uusisuvi kirjoitti:

        on kerrostaloissakin, ainakin kerrostalossa jossa asun - niin ja on paikka autojen remontoijille. Pesupaikkakin on vain järjestelykysymys. Ellei muualta niin pesukadulta löytynee.

        Nuorena maaseutuasuminen oli ainoa oikea, mutta vanhana ei enää jaksa, enkä minä ainakaan haluaisikaan rypeä hangessa kauppa-autolle tai matkojen päähän asioita hoitelemaan. Lääkärissä käynnitkään kun eivät hoidu netillä.

        Suomen lyhyeksi kesäajaksi voi järjestää lomanviettopaikan vaikka jossakin kauniilla seudulla ja kohottaa näin maaseudun taloutta. Tai matkustaa ulkomaille niin kuin kai nykyisin monet maaseudun asukkaat tekevät.

        Ei pidä katsoa asioita niin perin mustavalkoisina. Ainakin minulle kerrostaloasuminen on ainoa oikea ratkaisu. Lumi- ja muut huoltotyöt hoitaa kiinteistön palkattu huoltoyhtiö.

        Joten tervetuloa vaan kerrostaloasumiseen kun tulet vanhemmaksi.

        Tekstin alkuosassa piti olla, ..."on monissa kerrostaloissakin autotallit."

        Noin kävi kun aloin korjata kirjoitettua. Sotkua tuli lisää. Anteeksi.


      • näin sitä muuttuu
        asuu omakotitaossa kirjoitti:

        Molemmat ovat hyviä.
        Meillä on mieheni kanssa kaksikerroksinen 100:n neliön rivitaloasunto, joten tilaa riittää. Meillä on myös oma melko tilava ulkovarasto, autokatos oven vieressä ja kahden auton talli pihalla.
        Alakerrassa on yksi huone, jossa ei ole ikkunaa. Se on mieheni työ-/romuvarasto. Yhtiöömme kuuluu 3 rivitaloa ja muilla tämä huone on sisustettu hienosti televisiohuoneeksi. Mieheni hyvinvoinnin kannalta tämä ratkaisu sopii kuitenkin meille.
        Meillä on myös aika suuri takapiha alhaalla ja kohtalainen etupiha ylhäällä. Molemmissa on koristepensaita ja kukkia niihin mahtuisi paljon enemmän kuin jaksan hoitaa.
        Asuntomme on talon päädyssä ja ikinä koko talossa ei ole meteliä. Tämä on todella uskomattoman hlljainen talo, vaikka seinän takanakin on kaksi pientä lasta. Olen ihan tyytyväinen.

        Kuitenkaan minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että muuttaisimme vaikka ihan keskikaupungille kerrostaloon, jossa kaikki on lähellä.

        Poikamme uusi, suuri, omakotitalo autotalleineen, työhuoneineen, pihoineen ja leikkimökkeineen sopii nuorelle perheelle, jossa on kaksi pientä lasta, koira ja kissa. He ovat siihen tyytyväisiä.

        Itse olen käynyt läpi kaikki asumismuodot ja olen sopeutunut jokaiseen.

        että ei vaadi enää niin paljoa.Itse muutin isosta omakotilalosta jossa pihaa riitti ja paikkakin hyvä eli ei korvessa,mutta..
        muutin yksiöön ja mikäs sen ihanampaa kun ei tarvii siivota kun pieni koto ja jotenkin en halua mitään krokokota enää ympärilleni,mielummin katson luontoa isosta ikkunasta ja olen hyvin tyytyväinen elämmämi.Mitään täältä ei mukaansa saa!


      • mielipiteeni
        sitroen. kirjoitti:

        mutta harvemmin kerros- tai rivitalossa on mitään harrastustilaa kuten OKT:n autotalli. Tarkoitan sellaista, missä voi tehdä metallitöitä, korjata autoa tai muuta vempelettä. Tai tekaista puusta jonkun huonekalun, soittimen tms.
        Missäs sen autosi pesetkään itse ellet asu OKT:ssa?
        Sitten ne varastotilat suoraan sanottuna puuttuu kokonaan. Joku pieni kanaverkkokoppi korkeintaan on. Säilytä siellä nyt sitten jotain pikkuisenkin kalliimpaa hankintaa jota et jatkuvasti tarvitse, niin kyllä se sieltä häipyy. Jopa auton renkaat!
        Niin kauan asun OKT:ssa kuin pystyn. Sitten kun en pysty, sitten kai on pakko kolhoosiin muuttaa kuuntelemaan yökaudet naapurien metelöintiä. Eikä edes kuurous pelasta...

        Et ole varmaan asunut kerrostalossa. Olet kuunnellut jonkun valituksia em. asioista. 15 v.keskustan kerrostalossa asuneena olen täysin eri mieltä väittämistäsi epäkohdista.Paljon on omasta sopeutumisesta kiinni, mukavaa on, kun kuuluu erilaisia ääniä eri vuorokauden aikoina. Tavallaan turvallistakin. Tervetuloa joukkoon mukaan, mutta muuta asennoitumistasi!


    • näin sitä muuttuu

      kunnon silmälasit ehkä on tärkeämmät minulle kun krokokoo huonekalut.Siis korjaan:olen hyvin tyytyväinen elämääni myös nyt uudessa kodissani!Mutta kaikille ei kerrostalo sovi,itse huomaan että täällähän vasta saakin elää rauhassa1

      • katriina64

        kerrostalossa saa elää enemmän rauhassa kuin vaikkapa rivitalossa, missä omalla pihalla istuessaan on jo puolen metrin päässä naapuri, joka kuulee jokaisen sanasi, vaikka häntä ei näy.
        Jos ihminen ei ole kovin seurallinen, niin kerrostalo on paras mahdollinen asumismuoto. Ei tarvitse pakkoseurustella kenenkään kanssa. Voi vetäytyä omaan luukkuunsa. Aikoinaan kun asuimme jonkin aikaa rivitalossa, oli naapurinamme pariskunta, joille oli vaikeaa edes tervehtiä naapuriaan. Kuitenkin hyviin tapoihin kuuluu edes vastata tervehdykseen, mutta kun saimme huomata, että pariskunta oli silminnähden vaivautunut jouduttuaan vaihtamaan vaikka muutaman muodollisen sanan, niin aloimme vältellä heitä. Siitä tuli ongelma, sillä pihamme olivat sen verran suuret, että jouduimme ulkona askarrellessamme usein aivan pakosta parin kolmen metrin päähän toisistamme. Siinä ei oikein tiennyt miten olisi ollut.
        Nyt asumme pienessä omakotitalossa ja olemme sitä mieltä, että tämä sopii meille.
        Olemme kumpikin innostuneet puutarhan hoidosta, mies tykkää kalastaa, marja ja sienimetsät ovat lähellä, mukavia naapureitakin sopivan lähellä ja autolla pääsee vajaassa kymenessä minuutissa kaupunkiin.
        Kenelle siis sopii mikäkin, ja vuosien kuluttua meidänkin on luultavasti todettava, että kerrostalo on ainut mahdollinen paikka asua kun ei jaksa enää pitää taloa kunnossa...ikä tekee kaikille tehtävänsä. Nyt vielä nautin tästä kaikesta. Iloitsen, kun ulkona sataa tihuuttaa vettä, mitä luonto onkin kipeästi kaivannut.


      • viidanhelmi
        katriina64 kirjoitti:

        kerrostalossa saa elää enemmän rauhassa kuin vaikkapa rivitalossa, missä omalla pihalla istuessaan on jo puolen metrin päässä naapuri, joka kuulee jokaisen sanasi, vaikka häntä ei näy.
        Jos ihminen ei ole kovin seurallinen, niin kerrostalo on paras mahdollinen asumismuoto. Ei tarvitse pakkoseurustella kenenkään kanssa. Voi vetäytyä omaan luukkuunsa. Aikoinaan kun asuimme jonkin aikaa rivitalossa, oli naapurinamme pariskunta, joille oli vaikeaa edes tervehtiä naapuriaan. Kuitenkin hyviin tapoihin kuuluu edes vastata tervehdykseen, mutta kun saimme huomata, että pariskunta oli silminnähden vaivautunut jouduttuaan vaihtamaan vaikka muutaman muodollisen sanan, niin aloimme vältellä heitä. Siitä tuli ongelma, sillä pihamme olivat sen verran suuret, että jouduimme ulkona askarrellessamme usein aivan pakosta parin kolmen metrin päähän toisistamme. Siinä ei oikein tiennyt miten olisi ollut.
        Nyt asumme pienessä omakotitalossa ja olemme sitä mieltä, että tämä sopii meille.
        Olemme kumpikin innostuneet puutarhan hoidosta, mies tykkää kalastaa, marja ja sienimetsät ovat lähellä, mukavia naapureitakin sopivan lähellä ja autolla pääsee vajaassa kymenessä minuutissa kaupunkiin.
        Kenelle siis sopii mikäkin, ja vuosien kuluttua meidänkin on luultavasti todettava, että kerrostalo on ainut mahdollinen paikka asua kun ei jaksa enää pitää taloa kunnossa...ikä tekee kaikille tehtävänsä. Nyt vielä nautin tästä kaikesta. Iloitsen, kun ulkona sataa tihuuttaa vettä, mitä luonto onkin kipeästi kaivannut.

        Kaikkia asumismuotoja.
        Tällä hetkellä on talviasuttava mökki maalla ja kerrostaloasunto.
        Näiden välillä on 20 minuutin ajomatka.
        Talvella kerrostaloasunto on paras, en vaihtaisi rivitaloon.
        Meillä on ylimmän kerroksen nurkkahoneisto, saa takuulla olla rauhassa.
        Rivitalossa ei ole yksityisyyttä edes sitä vert5aa kun kerrostalossa.
        Kun menee ulos on aina naapurin silmien alla.
        Mutta kun kevät koittaa tekee maalle mieli.
        Vaikka kerrostalo sijaitsee erittäin kauniilla ja vihreällä paikalla ei se vastaa oikeata luonnon rauhaa.
        Teen täällä maalla vain pakolliset kuviot, olisihan sitä kunnostamista mutta kyllä tämä minun ja hoidettavani eliniän kestää.
        Omaishoitajana olern huomannut että myös hoidettava piristyy kun pääsee mökille.
        Sitten kun en pysty enää ajamaan autoa luovun mökistä.
        Vaikka onhan niitä kyytejä ei sitä voi varmuudella sanoa.


      • laiska-lasse
        viidanhelmi kirjoitti:

        Kaikkia asumismuotoja.
        Tällä hetkellä on talviasuttava mökki maalla ja kerrostaloasunto.
        Näiden välillä on 20 minuutin ajomatka.
        Talvella kerrostaloasunto on paras, en vaihtaisi rivitaloon.
        Meillä on ylimmän kerroksen nurkkahoneisto, saa takuulla olla rauhassa.
        Rivitalossa ei ole yksityisyyttä edes sitä vert5aa kun kerrostalossa.
        Kun menee ulos on aina naapurin silmien alla.
        Mutta kun kevät koittaa tekee maalle mieli.
        Vaikka kerrostalo sijaitsee erittäin kauniilla ja vihreällä paikalla ei se vastaa oikeata luonnon rauhaa.
        Teen täällä maalla vain pakolliset kuviot, olisihan sitä kunnostamista mutta kyllä tämä minun ja hoidettavani eliniän kestää.
        Omaishoitajana olern huomannut että myös hoidettava piristyy kun pääsee mökille.
        Sitten kun en pysty enää ajamaan autoa luovun mökistä.
        Vaikka onhan niitä kyytejä ei sitä voi varmuudella sanoa.

        23:n sopuisan omakotitalossa asumisen jälkeen, naapuritalossa kävi kahdet asukkaat, naapuritalon osti varsinainen 'touhupatu'.

        Tonttien välillä ei ollut aitaa. Aiemmin ei tarvittu. Kukin eli omassa rauhassaan ja asiaa jos oli niin menimme kadun kautta ulko-ovelle.

        Patu kun muutti niin käytäntö muuttui. Meninpä takapihalle tai parvekkeelle (rinnetalo) niin patu rupesi huutaa mölyämään milloin mitäkin.

        Teimme väliin aidan. Jäi sen verran matalaksi että kurkottaen näki parvekkeelle ja möly jatkui.

        Viimeinen pisara oli se kun hän raivasi talon taakse, kaupungin metsään, isoja puita kaataen, noin 10 metriä leveän ajouran josta iso telaketjukaivuri kolisteli tekemään hommia ja jota kautta hän ajatti kymmenittäin maakuormia nostaen pihaansa noin 1,5m.
        Syntyneen luiskan hän työnsi meidän puolellemme.
        Ilmoitin asiasta kaupungille. Seurauksista en tiedä ja vahinko oli jo tapahtunut.

        Patun kanssa ei pystynyt keskustelemaan! Käyttäytyi oikuttelevan lapsen tavvoin.
        Ilmeisesti oikeudenkäyntitie olisi ollut ainoa vaihtoehto.
        Niin, meinasi unohtua. Huudatti kesäaikaan pihalle siirtämiään stereoita niin että häiritsi meitä suljetuin ikkunoinkin.
        Edellisen asukkaan murkkuikäiset jälkeläiset pitivät kesäisin kotibileitään häiritsemättä koskaan meitä tippaakaan. Joskus oli tyhjä olutpullo lentänyt nurmikollemme, täysin harmitonta.

        Tässä tuota omakotiasumisen rauhaa! Lienee poikkeustapaus.
        a
        Ukrainalainen pariskunta tuli ovelta kysyen ostamaan taloamme. Olimme vaimon kanssa jo pari vuotta suunnitelleet kerrostaloon muuttamista.
        Nyt kaikki osui kohdalleen.
        Touhupatu vahvisti päätöksemme.
        Ostajat kysyivät hintaa vasta kaupantekotilanteessa. Saivat kyllä halvalla.

        Lisälohtuna olen entisiltä naapureiltani kuullut että näillä ukrainalaisilla vasta paljon tuttavia ja vieraita käykin. Olisikohan löytynyt kauhun tasapaino?

        Kerrostalon ylimmän kerroksen kulmahuoneusto ja kaikki kaksi seinänaapuria ehdottoman hiljaisia.
        Tosin 60-luvun alkupuolella rakennettu, ei elementtitalo lienee rakanneratkaisunsa johdosta ilmaääniä eristävä.


      • katriina64
        laiska-lasse kirjoitti:

        23:n sopuisan omakotitalossa asumisen jälkeen, naapuritalossa kävi kahdet asukkaat, naapuritalon osti varsinainen 'touhupatu'.

        Tonttien välillä ei ollut aitaa. Aiemmin ei tarvittu. Kukin eli omassa rauhassaan ja asiaa jos oli niin menimme kadun kautta ulko-ovelle.

        Patu kun muutti niin käytäntö muuttui. Meninpä takapihalle tai parvekkeelle (rinnetalo) niin patu rupesi huutaa mölyämään milloin mitäkin.

        Teimme väliin aidan. Jäi sen verran matalaksi että kurkottaen näki parvekkeelle ja möly jatkui.

        Viimeinen pisara oli se kun hän raivasi talon taakse, kaupungin metsään, isoja puita kaataen, noin 10 metriä leveän ajouran josta iso telaketjukaivuri kolisteli tekemään hommia ja jota kautta hän ajatti kymmenittäin maakuormia nostaen pihaansa noin 1,5m.
        Syntyneen luiskan hän työnsi meidän puolellemme.
        Ilmoitin asiasta kaupungille. Seurauksista en tiedä ja vahinko oli jo tapahtunut.

        Patun kanssa ei pystynyt keskustelemaan! Käyttäytyi oikuttelevan lapsen tavvoin.
        Ilmeisesti oikeudenkäyntitie olisi ollut ainoa vaihtoehto.
        Niin, meinasi unohtua. Huudatti kesäaikaan pihalle siirtämiään stereoita niin että häiritsi meitä suljetuin ikkunoinkin.
        Edellisen asukkaan murkkuikäiset jälkeläiset pitivät kesäisin kotibileitään häiritsemättä koskaan meitä tippaakaan. Joskus oli tyhjä olutpullo lentänyt nurmikollemme, täysin harmitonta.

        Tässä tuota omakotiasumisen rauhaa! Lienee poikkeustapaus.
        a
        Ukrainalainen pariskunta tuli ovelta kysyen ostamaan taloamme. Olimme vaimon kanssa jo pari vuotta suunnitelleet kerrostaloon muuttamista.
        Nyt kaikki osui kohdalleen.
        Touhupatu vahvisti päätöksemme.
        Ostajat kysyivät hintaa vasta kaupantekotilanteessa. Saivat kyllä halvalla.

        Lisälohtuna olen entisiltä naapureiltani kuullut että näillä ukrainalaisilla vasta paljon tuttavia ja vieraita käykin. Olisikohan löytynyt kauhun tasapaino?

        Kerrostalon ylimmän kerroksen kulmahuoneusto ja kaikki kaksi seinänaapuria ehdottoman hiljaisia.
        Tosin 60-luvun alkupuolella rakennettu, ei elementtitalo lienee rakanneratkaisunsa johdosta ilmaääniä eristävä.

        vähän sellaista erakkokansaa. Tottuneet asumaan kaukana naapureistamme ja vartioineet nuija kädessä luolamme ovella, ettei kukaan pääse yksityisyyttämme häiritsemään. Noin karrikoidusti sanoen.
        Kun katselee Etelä ja Keski -Euroopan asumismuotoa, missä kylien talot ovat seinä senässä kiinni ja vapaa-aikaa vietetään kadulla, niin tulee mieleen, että mitenköhän meillä Suomessa onnistuisi? "Patut" eivät taitaisi kovinkaan paljon sanottavaa löytää toisilleen, muuten kuin riitelyn merkeissä.
        Ihminen on tarkoitettu elämään sosiaalisessa kanssakäymisessä lähimmäistensä kanssa ja kerrostalon viimeisen kerroksen kulmahuoneisiin on mahdotonta jokaisen linnoittautua, vaikka tahtoisikin.
        Mutta kuten sanoit, niin jokainen itselleen parhaaksi katsomansa tavan mukaan.
        Itse pystyimme asumaan juron rivitalonaapurimme vieressä nelisen vuotta ja pystymisen puolesta voisimme asua vieläkin. Olisi vaan ollut omaksuttava se hänen tapansa..ei tupata kun ei tykätä.
        Löysimme vain mukavan omakotitalon mukavalta paikalta ja tässähän elelemme:)


      • viidanhelmi
        katriina64 kirjoitti:

        vähän sellaista erakkokansaa. Tottuneet asumaan kaukana naapureistamme ja vartioineet nuija kädessä luolamme ovella, ettei kukaan pääse yksityisyyttämme häiritsemään. Noin karrikoidusti sanoen.
        Kun katselee Etelä ja Keski -Euroopan asumismuotoa, missä kylien talot ovat seinä senässä kiinni ja vapaa-aikaa vietetään kadulla, niin tulee mieleen, että mitenköhän meillä Suomessa onnistuisi? "Patut" eivät taitaisi kovinkaan paljon sanottavaa löytää toisilleen, muuten kuin riitelyn merkeissä.
        Ihminen on tarkoitettu elämään sosiaalisessa kanssakäymisessä lähimmäistensä kanssa ja kerrostalon viimeisen kerroksen kulmahuoneisiin on mahdotonta jokaisen linnoittautua, vaikka tahtoisikin.
        Mutta kuten sanoit, niin jokainen itselleen parhaaksi katsomansa tavan mukaan.
        Itse pystyimme asumaan juron rivitalonaapurimme vieressä nelisen vuotta ja pystymisen puolesta voisimme asua vieläkin. Olisi vaan ollut omaksuttava se hänen tapansa..ei tupata kun ei tykätä.
        Löysimme vain mukavan omakotitalon mukavalta paikalta ja tässähän elelemme:)

        En voi sille mitään että en ole sosiaalinen.
        Olen tehnyt selväksi että en pidä siitä jos meille tullaan ilman asiaa tai muuten ilmoittamatta.
        Olen aina ollut samanlainen, nyt vanhemmiten taipumus vain korostuu.
        Johtuu paljon siitäkin kun olen ollut kauan omaishoitajana.
        Meillä on tarkka päiväohjelma koska hoidettava on hyvin huonkuntoinen,hän ei oikein kestä häiriötekijöitä.
        Sitten kun saan hänet nukkumaan nautin mielelläni omasta rauhastani vaikka netissä istuen.
        En todellakaan kaipaa kanssakäymistä kenenkään kanssa, lapset käyvät mutta hekin asuvat kaukana.
        joskus tuntuu että hekin sotkevat päiväjärjestyksen.
        Ei se tarkoita että en rakastaisi lapsiani.


      • laiska-lasse
        katriina64 kirjoitti:

        vähän sellaista erakkokansaa. Tottuneet asumaan kaukana naapureistamme ja vartioineet nuija kädessä luolamme ovella, ettei kukaan pääse yksityisyyttämme häiritsemään. Noin karrikoidusti sanoen.
        Kun katselee Etelä ja Keski -Euroopan asumismuotoa, missä kylien talot ovat seinä senässä kiinni ja vapaa-aikaa vietetään kadulla, niin tulee mieleen, että mitenköhän meillä Suomessa onnistuisi? "Patut" eivät taitaisi kovinkaan paljon sanottavaa löytää toisilleen, muuten kuin riitelyn merkeissä.
        Ihminen on tarkoitettu elämään sosiaalisessa kanssakäymisessä lähimmäistensä kanssa ja kerrostalon viimeisen kerroksen kulmahuoneisiin on mahdotonta jokaisen linnoittautua, vaikka tahtoisikin.
        Mutta kuten sanoit, niin jokainen itselleen parhaaksi katsomansa tavan mukaan.
        Itse pystyimme asumaan juron rivitalonaapurimme vieressä nelisen vuotta ja pystymisen puolesta voisimme asua vieläkin. Olisi vaan ollut omaksuttava se hänen tapansa..ei tupata kun ei tykätä.
        Löysimme vain mukavan omakotitalon mukavalta paikalta ja tässähän elelemme:)

        Kyllä tuo patun touhu on kaukana sosiaalisuudesta!
        Metsän kaataminen, oravat hävisivät, kajarit ulos mylvimään, tapettikauppoja kännykällä ulkona että meidän takanakin olevat naapurit kuulivat sisälle, puolen yön aikaan ulkona stereoiden yli möykkäystä jota heidän vieraansakin yrittivät asetella.
        Minä saan perkele tehdä omalla pihallani mitä haluan.
        Pihan nostot ja luiskan työntämiset.
        Aivan uskimaton tyyppi.
        Ainutlaatuinen kokemus minun elämässäni!
        Eikä pystynyt keskustelemaan, neuvottelusta puhumattakaan.

        Olen elellyt Etelä-Saksa - Itävalta - Unkari alueilla vaihtelevissa jaksoissa ehkäpä vuoden verran.
        Meillä tämä patu pärjää rajun poikkeavuutensa ansiosta, ja meidän reviiriajattelumme johdosta.
        Tuolla 'tiiviissä' euroopassa saattaisi tulla vaikeuksia.
        Epäilen että pelkästään kaupungin metsästä useiden suurten puiden kaataminen johtaisi oikeuteen.
        Saattoi johtaa meilläkin. En tiedä mutta epäilen ettei!


      • entinen höpöttäjä
        laiska-lasse kirjoitti:

        Kyllä tuo patun touhu on kaukana sosiaalisuudesta!
        Metsän kaataminen, oravat hävisivät, kajarit ulos mylvimään, tapettikauppoja kännykällä ulkona että meidän takanakin olevat naapurit kuulivat sisälle, puolen yön aikaan ulkona stereoiden yli möykkäystä jota heidän vieraansakin yrittivät asetella.
        Minä saan perkele tehdä omalla pihallani mitä haluan.
        Pihan nostot ja luiskan työntämiset.
        Aivan uskimaton tyyppi.
        Ainutlaatuinen kokemus minun elämässäni!
        Eikä pystynyt keskustelemaan, neuvottelusta puhumattakaan.

        Olen elellyt Etelä-Saksa - Itävalta - Unkari alueilla vaihtelevissa jaksoissa ehkäpä vuoden verran.
        Meillä tämä patu pärjää rajun poikkeavuutensa ansiosta, ja meidän reviiriajattelumme johdosta.
        Tuolla 'tiiviissä' euroopassa saattaisi tulla vaikeuksia.
        Epäilen että pelkästään kaupungin metsästä useiden suurten puiden kaataminen johtaisi oikeuteen.
        Saattoi johtaa meilläkin. En tiedä mutta epäilen ettei!

        jaksa olla koko ajan sosiaalinen sillä monella on työ jossa koko ajan on ihmisten kanssa tekemisissä,ihminen kaipaa latautumista siinä kun eläinkin.
        Omakotitalossa rassaa jos naapuri vahtii rajaansa ja huomauttelee vaikka mistä eli ei se ole sosiaalisuutta!
        Kun osaa elää yksin osaa elää muidenkin kanssa,ja turha höpötys ja teennäisyys ei ole sosiaalista vaan uteliaisuutta että sais taas kertoo toiselle juoruajalle toisten yksityisyydestä!
        Mikään ei ole pakko ja vihoviimeinen pakko olla kaveri kaikkien kanssa se on valetta!


      • Mörrimöykky
        entinen höpöttäjä kirjoitti:

        jaksa olla koko ajan sosiaalinen sillä monella on työ jossa koko ajan on ihmisten kanssa tekemisissä,ihminen kaipaa latautumista siinä kun eläinkin.
        Omakotitalossa rassaa jos naapuri vahtii rajaansa ja huomauttelee vaikka mistä eli ei se ole sosiaalisuutta!
        Kun osaa elää yksin osaa elää muidenkin kanssa,ja turha höpötys ja teennäisyys ei ole sosiaalista vaan uteliaisuutta että sais taas kertoo toiselle juoruajalle toisten yksityisyydestä!
        Mikään ei ole pakko ja vihoviimeinen pakko olla kaveri kaikkien kanssa se on valetta!

        kaveri kaikkien kanssa, eikä kenenkään kanssa, jos ei tahdo, mutta kohteliaisuus on aina paikallaan. Esimerkiksi tervehtimiseen vastaamatta jättäminen on moukkamaisuutta.
        Minä en koskaan kutsu vieraita kotiini, enkä edes muista koska olen viimeksi ollut kylässä, mutta jos joku haluaa vaihtaa muutaman sanan vaikkapa parkkipaikalla tai pihalla, olen valmis juttelemaan, kuitenkaan tuppautumatta liian läheisiin väleihin.


      • pääsky
        Mörrimöykky kirjoitti:

        kaveri kaikkien kanssa, eikä kenenkään kanssa, jos ei tahdo, mutta kohteliaisuus on aina paikallaan. Esimerkiksi tervehtimiseen vastaamatta jättäminen on moukkamaisuutta.
        Minä en koskaan kutsu vieraita kotiini, enkä edes muista koska olen viimeksi ollut kylässä, mutta jos joku haluaa vaihtaa muutaman sanan vaikkapa parkkipaikalla tai pihalla, olen valmis juttelemaan, kuitenkaan tuppautumatta liian läheisiin väleihin.

        monesti enemmän yksityisyyttä kun omassa talossa.Siellä ei vahdita toisten menemisiä kun ei tunneta ja on enemmän väkeä.


      • Anna*
        laiska-lasse kirjoitti:

        23:n sopuisan omakotitalossa asumisen jälkeen, naapuritalossa kävi kahdet asukkaat, naapuritalon osti varsinainen 'touhupatu'.

        Tonttien välillä ei ollut aitaa. Aiemmin ei tarvittu. Kukin eli omassa rauhassaan ja asiaa jos oli niin menimme kadun kautta ulko-ovelle.

        Patu kun muutti niin käytäntö muuttui. Meninpä takapihalle tai parvekkeelle (rinnetalo) niin patu rupesi huutaa mölyämään milloin mitäkin.

        Teimme väliin aidan. Jäi sen verran matalaksi että kurkottaen näki parvekkeelle ja möly jatkui.

        Viimeinen pisara oli se kun hän raivasi talon taakse, kaupungin metsään, isoja puita kaataen, noin 10 metriä leveän ajouran josta iso telaketjukaivuri kolisteli tekemään hommia ja jota kautta hän ajatti kymmenittäin maakuormia nostaen pihaansa noin 1,5m.
        Syntyneen luiskan hän työnsi meidän puolellemme.
        Ilmoitin asiasta kaupungille. Seurauksista en tiedä ja vahinko oli jo tapahtunut.

        Patun kanssa ei pystynyt keskustelemaan! Käyttäytyi oikuttelevan lapsen tavvoin.
        Ilmeisesti oikeudenkäyntitie olisi ollut ainoa vaihtoehto.
        Niin, meinasi unohtua. Huudatti kesäaikaan pihalle siirtämiään stereoita niin että häiritsi meitä suljetuin ikkunoinkin.
        Edellisen asukkaan murkkuikäiset jälkeläiset pitivät kesäisin kotibileitään häiritsemättä koskaan meitä tippaakaan. Joskus oli tyhjä olutpullo lentänyt nurmikollemme, täysin harmitonta.

        Tässä tuota omakotiasumisen rauhaa! Lienee poikkeustapaus.
        a
        Ukrainalainen pariskunta tuli ovelta kysyen ostamaan taloamme. Olimme vaimon kanssa jo pari vuotta suunnitelleet kerrostaloon muuttamista.
        Nyt kaikki osui kohdalleen.
        Touhupatu vahvisti päätöksemme.
        Ostajat kysyivät hintaa vasta kaupantekotilanteessa. Saivat kyllä halvalla.

        Lisälohtuna olen entisiltä naapureiltani kuullut että näillä ukrainalaisilla vasta paljon tuttavia ja vieraita käykin. Olisikohan löytynyt kauhun tasapaino?

        Kerrostalon ylimmän kerroksen kulmahuoneusto ja kaikki kaksi seinänaapuria ehdottoman hiljaisia.
        Tosin 60-luvun alkupuolella rakennettu, ei elementtitalo lienee rakanneratkaisunsa johdosta ilmaääniä eristävä.

        Olen muuttanut omakotitalosta kerrostaloon vajaa 10 vuotta sitten vielä työelämässä ollessani. En tarpeeksi voi kehua silloisia naapureitani. Joskus oli piha kolattu lumesta, kun tulin töistä. Tai sitten toinen naapuri korjasi pannuhuoneessani vikaa. Apua tuli pyytäen tai pyytämättä.
        Täällä kerrostalossa on pakko hyväksyä, että ääniä kuuluu niin kuin joku sanoi tuolla aiemmin, että tuntuu turvalliselta vain. Häirikötkin aikanaan rauhottuu tai muuttaa pois. Asenteesta se on kiinni, miten viihtyy!


      • soilike
        laiska-lasse kirjoitti:

        23:n sopuisan omakotitalossa asumisen jälkeen, naapuritalossa kävi kahdet asukkaat, naapuritalon osti varsinainen 'touhupatu'.

        Tonttien välillä ei ollut aitaa. Aiemmin ei tarvittu. Kukin eli omassa rauhassaan ja asiaa jos oli niin menimme kadun kautta ulko-ovelle.

        Patu kun muutti niin käytäntö muuttui. Meninpä takapihalle tai parvekkeelle (rinnetalo) niin patu rupesi huutaa mölyämään milloin mitäkin.

        Teimme väliin aidan. Jäi sen verran matalaksi että kurkottaen näki parvekkeelle ja möly jatkui.

        Viimeinen pisara oli se kun hän raivasi talon taakse, kaupungin metsään, isoja puita kaataen, noin 10 metriä leveän ajouran josta iso telaketjukaivuri kolisteli tekemään hommia ja jota kautta hän ajatti kymmenittäin maakuormia nostaen pihaansa noin 1,5m.
        Syntyneen luiskan hän työnsi meidän puolellemme.
        Ilmoitin asiasta kaupungille. Seurauksista en tiedä ja vahinko oli jo tapahtunut.

        Patun kanssa ei pystynyt keskustelemaan! Käyttäytyi oikuttelevan lapsen tavvoin.
        Ilmeisesti oikeudenkäyntitie olisi ollut ainoa vaihtoehto.
        Niin, meinasi unohtua. Huudatti kesäaikaan pihalle siirtämiään stereoita niin että häiritsi meitä suljetuin ikkunoinkin.
        Edellisen asukkaan murkkuikäiset jälkeläiset pitivät kesäisin kotibileitään häiritsemättä koskaan meitä tippaakaan. Joskus oli tyhjä olutpullo lentänyt nurmikollemme, täysin harmitonta.

        Tässä tuota omakotiasumisen rauhaa! Lienee poikkeustapaus.
        a
        Ukrainalainen pariskunta tuli ovelta kysyen ostamaan taloamme. Olimme vaimon kanssa jo pari vuotta suunnitelleet kerrostaloon muuttamista.
        Nyt kaikki osui kohdalleen.
        Touhupatu vahvisti päätöksemme.
        Ostajat kysyivät hintaa vasta kaupantekotilanteessa. Saivat kyllä halvalla.

        Lisälohtuna olen entisiltä naapureiltani kuullut että näillä ukrainalaisilla vasta paljon tuttavia ja vieraita käykin. Olisikohan löytynyt kauhun tasapaino?

        Kerrostalon ylimmän kerroksen kulmahuoneusto ja kaikki kaksi seinänaapuria ehdottoman hiljaisia.
        Tosin 60-luvun alkupuolella rakennettu, ei elementtitalo lienee rakanneratkaisunsa johdosta ilmaääniä eristävä.

        Nuoripari, äänekkäitä juhlia, bassot täysillä koko yön, nuotio puunlatvoihin asti, siihen heitetyt raketit vappujuhlissa lensivät minne tahansa
        Juhannuksena suuret juhlat telttoineen
        Toivoin, että olisivat häät, jolloin ehkä 9-kk kuluttua elämä hiljenisi.
        Rakensin muuten minäkin aidankorotuksen perustamansa romuvaraston peitteeksi.
        Ihana koti mulla, en lähe minnekkään
        Eiköhän se siitä ajan mittaan rauhoitu.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      263
      16894
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5434
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2573
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2051
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1758
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      992
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      952
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      31
      872
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      869
    Aihe