onko sitä

ainoaa oikeaa?

Olen elänyt onnellisessa parisuhteessa jo vuosia. Ongelmiakin on ollut, mutta silti on aina ollut sellainen tunne, ettei elämäänsä haluaisi viettää ilman sitä toista. Viime kesänä kaikki muuttui..

Olin yhdellä kurssilla, jossa tapasin miehen. Heti ensi hetkestä, kun alettiin juttelemaan tunsin, että meillä synkkaa ihan täydellisesti. No, minä olin jo silloin kihloissa ja tämä mies naimisissa. Hänellä oli pieni lapsikin. Ajattelin, että tämä on pikku ihastusta, joka menee ajan kanssa ohi.

Meni vissiin 3 kuukautta ja yhä vaan huomasin aina silloin tällöin ajattelevani häntä... joskus tosi tiiviistikin ja tunsin, ettei ihastus ollut laantunut mihinkään. Sitten yllättäen sainkin häneltä s-postia. Tajusin heti, ettei hänkään ollut unohtanut minua. Aloimme vaihtaa kuulumisia ja ilahduin aina suunnattomasti kuullessani hänestä. Meidän välillä ei ollut mitään romanttista vielä tuolloin.

Sitten kuukausia myöhemmin satuimme jälleen samaan aikaan kursseille. Jutustelimme koko illan eräässä kuppilassa, vaikka ympärillä oli paljon muitakin. Emme siis sopineet mitään kahdenkeskistä tapaamista. Siitä ensitapaamisesta oli heti sellainen tunne, että me oltaisiin tunnettu jo kauan. En ole kenenkään (edes oman mieheni kanssa) kokenut mitään vastaavaa. Lähdimme lopulta viimeisinä kuppilasta, eikä todellakaan tehnyt mieli jättää jäähyväisiä. Jatkoimme juttelua asuntoloilla, jossa tuntui hyvältä tunnustaa omien tunteidensa laatu. Olimme molemmat ihastuneet toisiimme. Tunnelma välillämme tiivistyi ja lopulta istuin jo hänen sylissään ja tuntui todella hyvältä. Muu maailma jotenkin katosi ympäriltä ja olimme vain kahden. Siihen se fyysisyys jäi.. emme siis suudelleet missään vaiheessa.

Mulle tuli morkkis tästäkin kohtaamisesta seuraavana päivänä, mutta siitä pääsi aika pian yli. Tätä miestä ei kaduttanut missään vaiheessa. Hän kertoi, että ainut, mitä hän tunsi oli hyvänolon tunne.

Elämä on jatkunut. Vaihdamme edelleen s-postin välityksellä kuulumisia.. välillä harvemmin, välillä useammin. Silloin, kun en näe tai kuule hänestä, pystyn uskottelemaan itselleni, että ollaan vaan hyvin juttuun tulevia kavereita. Mutta sillä samalla hetkellä, kun hänestä kuulen, maailma menee ihan sekaisin! Ollaan pari kertaa puhuttu myös puhelimessa ja voimme helposti jutella yli tunninkin... helposti menisi pidempäänkin! Tämä ei siis ole pelkkää fyysistä vetovoimaa.. pelkkä hänen äänensä kuuleminen tuo mulle sellaisen tunteen, että olen tullut kotiin. Hänen kanssaan voin olla täydellisesti oma itseni ja kuitenkin tuntea parhosia vatsassani.

En haluaisi tuntea näin! Elämä olisi paljon helpompaa, kun voisin vaan unohtaa hänet. Ajatus hänestä saa hymyn huulille, mutta tunnen haikeutta, kun tiedän, etten voi enää koskaan painautua hänen syliinsä. Sydämessäni tiedän, etten voi koskaan häntä saada. Silti en haluaisi hänestä ihan kokonaan luopuakaan. Tunnen, että hän on mun sielunkumppani. En ole koskaan aiemmin ajatellut, että maailmassa olisi kenellekään vaan sitä yhtä ja ainutta oikeaa. Sillä hetkellä, kun katson häntä silmiin ja juttelemme tiedän kuitenkin joka solulla, että hän on "se oikea".

Elämässä vaan pitää tehdä joskus vaikeita valintoja. Munkin pitäisi saada jostain voimaa jättää kaikki yhteydenpito häneen. Me ollaan omat valintamme tehty ja itsekkyys loukkaisi niin monia ihmisiä niin kipeällä tavalla. Voiko ihminen olla onnellinen olematta itsekäs?! Haluan ainakin uskoa, että voi!

Kiitos, kun jaksoitte lukea ja asiallisia kommentteja saa laittaa. Tiedän, että monet voi mut tuomita alimpaan helvettiin.. itsekin olisin vielä vuosi sitten niin tehnyt. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan.. itse en tuomitse enää ketään! Tiedän, että täydellisesti mua voi ymmärtää vaan sellainen ihminen, joka on itse joskus tuntenut jotain näin vahvasti. Te ketkä tuomitsette.. varokaa... voitte pian huomata, että itse kukin olemme yhtä heikkoja ja vajavaisia ihmisiä ja TODELLA pieniä tarpeeksi suurten tunteiden rinnalla.

6

845

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • koitosta

      tuomitse, koska ihminen on oikeastaan aika hukassa tunteittensa kanssa joskus. Tuollaisesta irti pääseminen on tosi vaikeaa. Tiedän kokemuksesta.

    • Ja minua

      Minusta tuntuu ihan samalta erään miehen kanssa.. Itse olen vapaa, mutta hän on varattu ja muutama muukin seikka estää yhdessäolomme. Silti en voi lopettaa haaveilua hänestä. Hän soittelee silloin tällöin ja sen jälkeen menee muutama päivä ihan "pilvessä". Kääk! Pakko vaan jotenkin kestää ja tyytyä haaveisiin, niitä ei ainakaan kukaan voi viedä pois. Kaikkea hyvää sinulle!

      • tot. mennyt

        sellasen kun luulee löytyneen, huomaakin vaan joutuneensa 90 asteiseen pesuveteen ja 1200 linkouskierrosta minuutissa sisältyneeseen pesuohjelmaan! Lisäks siihen vielä mankelointi päälle, ei jää turhia luuloja kellekään :( Ja jos vielä joku potkasis päähän, niin menis oppi perille vähemmälläkin. Kun ei ole noita viinamäen immeisiä, ei tähän kurjuuteen auta muu kuin ittensä jojottaminen, kenties...


    • pidätte yhteyttä

      sen helpompi on unohtaa.Mitä enemmän pidätte yhteyttä on suurempi mahdollisuus että rakastut ja sit sattuu enemmän kaikkiin.Unohda kun ei satu vielä niin paljon.

      • alkuper.

        ...tosiaan on, että tässä vaiheessa pitäisi olla voimaa jättää kaikki yhteydenpito. Tiedän sen kyllä. Tässä kohtaa järki ja tunteet juuri sotii vastakkain. Tulee NIIN hyvä mieli aina, kun hänestä kuulen ja jotenkin ajattelen, että miksi en voi/SAA vaan nauttia siitä tunteesta.. että tavallaan saan ihan uutta eloa oman arjen keskelle tästä tunteesta. Ja toisaalta ajattelen, että pystyn pitämään järjen kädessä ja voin vain nauttia tästä vähästä yhteydenpidosta vahingoittamatta ketään ja ottamatta mitään seuraavaa siirtoa. Nyt musta tuntuu, että pystyisin elää näin vaikka miten pitkään.

        Mutta tottahan se on, että heti, kun jutellaan vähänkin syvällisemmin, mulla menee monta päivää ihan "pilvessä", ajattelen vain häntä ja tunnen haikeutta, etten voi hänen kanssaan olla. Eli jutussa on tämä kääntöpuolensakin.

        Yritän tehdä kompromissin ja pitää yhteyttä vain tällä "mitä kuuluu"-tasolla. Jos tuntuu, etten voi tehdä sitä jatkamatta elämääni normaalisti ja alan jatkuvasti ajatella häntä muunakin kuin kaverina, niin sitten on aika ottaa se vaikea askel (se tulee olemaan tosi vaikea!) ja sanoa ihan lopulliset hyvästit.


    • muitakin

      jolla hiukan samanlainen tilanne kuin itsellä, olen naimisissa ja minulla on kaksi lasta ja olen rakastunut ihan älyttömästi toiseen mieheen, perhettäni en voi kuitenkaan jättää.
      Olemme tavanneet erään harrastuksen parissa tämäb miehen kanssa ja ensimmäisen kerran kun juttelimme tiesin että olen täydellisesti rakastunut...edes omaa miestäni en ole rakastanut näin. Ajattelen tätä toista miestä joka päivä, enkä saa mielestäni häntä. Hänen tunteistaan en kyllä tiedä, mutta ainakin hän teki aloitteen juttelussa, että tuli juttelmaan mulle, vaikka olimme sellaisen harrastuksen parissa, missä ei yleensä mennä vieraille juttelemaan...siitä päättelen että ainakin alkuun oli kiinnostunut.

      En olisi ikin' uskonut että näin ihastun toiseen, mut näin kävi. Ajattelen niin että helpompaa on mulle jos en yritä täysin unohtaa häntä, vaan mene juttelemaan aina kun näemme, mutta enempää en voi tehdä, en voi antaa suhteemme edetä koska minulla kaksi pientä lasta ia mies, en halua aiheuttaa heille mitään surua, en pysty olemaan niin itsekäs että ajattelisin vaan itseäni ja omia tunteitani.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      263
      16822
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5414
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2560
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2036
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1755
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      986
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      948
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      30
      861
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      856
    Aihe