Ihmissuhdekammoisuus, tai mikä

Equuleus

Minä en ole eläessäni osannut ylläpitää yhtäkään vakavaa ystävyyssuhdetta, en edes nettituttuihin. Muutaman päivän/viikon/kuukauden päästä (aika vaihtelee) innostus ja ystävystymishalu lopahtaa, ja vetäydyn vaivihkaa pois seurasta.
Seurustelusuhde ei tulisi kuuloonkaan. Liikaa sitoutumista ja toisen huomioon ottamista.

Olisikohan muilla samankaltaisia kokemuksia? Olisi kiva kuulla.

2

382

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • honeysun-80

      yhteiskunta tekee meistä jo tarhasta saakka väkisin ylisosiaalisen.miksi ei voisi olla vain ihmisten kanssa joiden kans haluaa?? kuulostaa todella naiivilta ja sis.päin suuntautuneelta varmasti mut joskus tää kaikki paska tuntuu niin vieraalta mulle.useimmiten jaksan mut itseään täytyy säästää tärkeämpäänkin ..

    • minäainakin

      Jos pidät yksinolemisesta niin mikäs siinä. Jokainenhan saa olla niin erakko kuin haluaa.

      Mutta jos haluaisit, että asia olisi toisin, niin silloin on aihetta alkaa ensimmäisenä miettimään ihan siitä, että minkä takia teet niin. Onko se johdonmukaista vai ajaudutko aina samaan tilanteeseen vaikka et sitä haluaisi,mistä lähtien näin on tapahtunut, kammoatko sosiaalisia tilanteita vai onko kyse siitä, ettet pysty luottamaan.

      Suosittelisin kyllä terapiaa, voin taata, että siellä oppii uusia asioita itsestä ja muutenkin uusia näkökulmia eri asioihin, vaikka alussa se yleensä saattaa tuntua oudolta tai jopa ärsyttävältäkin.

      Näkisin tuon kuitenkin ihan ongelmana jota täytyy alkaa purkamaan ja selvittämään. Vaikka tällä hetkellä olisitkin tyytyväinen niin entä tulevaisuudessa? Jossain vaiheessa varmaan haluat vakavampaa suhdetta ja sehän ei onnistu jos sinun täytyy häippästä viim.kkn kuluttua.

      Sain vähän sen kuvan niinkö jollain tavalla olisit hieman alentuvasti suhtautunut näihin muihin ihmisiin.Minkä takia? Jos sinun täytyy lähteä ennen kuin toinen lähtee? Jos ajattelet, että se toinen, oli se kaveri tai sitten enemmän, kuitenkin jossain vaiheessa häipyy ja niinpä et jää sitä odottamaan.
      Hyljätyksi tulemisen tunne ei tunnu kenestäkään hyvältä ja kukaan ei halua itselleen yleensä niin tapahtuvan. Hyvin mahdollista, että käyt koko prosessin mielessäsi läpi alitajuisesti etkä näin ollen tiedosta miksi tilanne vain aina ajautuu siihen. Tai voithan keksiä siihen syitäkin, tekosyitä itseasiassa tiedostamatta sitä tai sitä oikeaa syytä. Eli pelkoa ja jo valmiiksi suuttunutta mieltäsi siitä, että "jätät minut , mutta hahaa minäpäs ehdin ensin." Tietoisesti voit itsellesi selittää, että "ei me oltu kyllä yhtään samalla tasollakaan, se on vähän yksinkertainen, siihen en kyllä ikinä pystyisi luottamaan ym." ja löytää toinen toistaan erilaisempia ja ärsyttävämpiäkin syitä omille tunteillesi, jotka kumpuaa jostain alitajunnasta.

      Ja näin ollen sinua ei jätetä koskaan. Enää?? Jos joku joskus on jättänyt mieleesi sellaiset jäljet, että et ole päässyt siitä yli vaan toistat samaa kaavaa aina uudestaan ja uudestaan. Jos joku on jättänyt sinut ja olet tuntenut itsesi todella pahasti petetyksi, nöyryytetyksi ja itsetuntosi on saanut silloin kovan kolauksen. Sen jälkeen sitten olet tiedostamatta sitä itsekään, luonnollisestikin, suojellut itseäsi ja omanarvontuntoasi vastaavanlaisilta tapauksilta.

      Tuossa tapauksessa itsesuojelu pelaa ja se on hyvä se, mutta eihän elämä voi jatkua niin.
      Varmaan olet itsekin niin ajatellut, kun tännekin siitä kirjoitit?
      Näitä asioita olisi tosi hyvä terapeutin kanssa selvittää, koska tunnesiteet eivät ole silloin tiellä, niin kuin jo edellä sanoin.

      Kuka sinut on jollain tavalla pettänyt/jättänyt/hylännyt? Äiti, isä, ystävä, lapsuudessa joku läheinen hlö? Oletko aiemmin vain sulkenut asian mielestäsi ja sanonut itsellesi, että sillä ei ole mitään merkitystä? Ehkä et ole edes näyttänyt aikanaan tai muuten millään tavalla omaa loukkaantumistasi vaan kätkenyt vihasi leveän hymyn taakse? Ja jokainen kaverisi saa vuorollaan tuntea sinun kostosi ja sinä pääset kostamaan kerta kerran jälkeen aina uudelleen vaikka koko loppuelämäsi, jos et ala tekemään asialle jotain. Kaikki meidät petetään joskus. Hylätään.

      Sinun täytyy katsoa totuutta silmiin ja uskaltaa osoittaa vihasi sille jolle se oikeasti kuuluu.Ja sen jälkeen sinun täytyy oppia antamaan anteeksi se mitä hän on sinulle tehnyt, ainakin mielessäsi, se on pääasia.Täytyy osata antaa anteeksi ja unohtaa, sekä itselle, että muille.
      Älä syytä itseäsi mistään menneistä vaan aloita vaikka ihan uusi alku kunhan olet ensin hyväksynyt tekosi ja itsesi vain inhimillisinä reaktioina. Unohda vanhat ja sen sijaan saat hyvällä mielellä, ilman katkeruutta, varmaan aivan ainutlaatuisia tuttavuuksia ja ystäviä.Huomaat, että mitä on oikea ystävyys tai rakkaus kunhan ensin opit rakastamaan itseäsi.Itsetuntosi kasvaa terveistä asioista ja tunne-elämäsi kehittyy niin paljon, että et reagoi enää pettymyksiin kuten pikkulapsi vaan ymmärrät, että ne ovat osa elämää ja kaikille käy joskus niin, olet silloin paljon vahvemmalla pohjalla ja pystyt näkemään asioita eri valoissa ja suhtautumaan niihin kypsän rauhallisesti vaikka olisitkin surullinen ja pettynyt.
      Pointti on siinä, että olet oppinut antamaan anteeksi ja itsetuntosi on kasvanut oikeaan suuntaan, kun osaat antaa anteeksi myös itsellesi ja tulet toimeen itsesi kanssa, koska et ole enää niin kriittinen itseäsi kohtaan ja näin ollen tulet toimeen myös muiden kanssa ihan eri lailla ja eri pohjalta kuin ennen.

      Olet ymmärtänyt, että sinäkin olet vain ihminen ja sinulle tapahtuu välillä ikäviä asioita niin kuin muillekin ihmisille ja että se ei horjuta mitenkään asemaasi toisten silmissä, mutta et myöskään ole enää kuninkaana, jolla on kaikki määräysvalta jalustalla korkeuksissa katselemassa alamaisia ja heidän tekosiaan.

      Ihmisen psyyke on rajaton ja keksii mitä ihmeellisimpiä suojautumiskeinoja mitä moninaisempiin asioihin. Ja terve itsesuojeluvaisto täytyykin olla, mutta joskus jokin sattuu vähän liikaa ja siitä seuraa jossakin vaiheessa umpisolmu minkä terve mieli kyllä huomaa ja alkaa selvittämään vyyhteä..ja hieman penkomaan alitajuntaansa ja katsomaan mitä sieltä löytyy. Joskus löytämisessä tai sen solmun huomaamisessa voi vain mennä vähän kauemmin aikaa..Henkistä kasvua on se kun on saanut solmun auki ja asettanut löytönsä oikeaan paikkaan, oppinut itsestä taas jotain uutta, vaikka negatiivistakin, ja osaa vielä muuttaa asian positiiviseksi ja hyödylliseksi, silloin on taas kuljettu yksi askel parempaan itsensä tiedostamiseen.Ja se matka ei lopu ikinä, mutta matka onkin yleensä tärkeämpi kuin päämäärä.

      Tässä oli aika yleispäteviäkin neuvoja ja arvailuja. Toivottavasti edes jokin auttoi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      263
      16894
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5434
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2573
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2051
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1758
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      992
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      952
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      31
      872
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      869
    Aihe