Olenko liika lapsenlapsen kanssa

Tarpeellinen

Miniäni on viime aikoina alkanut minua kovasti karsastamaan. Pojallani tällä avokillansa on pieni poika, jota en omasta mielestäni näe läheskään tarpeeksi usein. Asuvan noin 30 km päässä ja näemme lähinnä viikonloppuisin. Yleensä silloinkin poika tulee yksin lapsen kanssa, sillä miniä ei halua tulla mukaan.

Siinä minä yritän lasta parhaani mukaan syöttää ja juottaa ja leikkiä. Ulkonakin käymme. Aika vain kuluu nopeasti ja kohta heti lähtevät takaisin kotiin.

Itken joka kerta, kun lähtevät. Minun tulee niin ikävä omaa pientä kullannuppuani. Hän on minulle todella rakas lapsi.

Nyt kun tulee kesä ja lomat niin en näe häntä pitkään pitkään aikaan. Lähtevät oman porukkansa kanssa reissuun. Yritin ehdottaa, että antaisivat pikkupojan minulle muutamaksi päiväksi niin voisin hänen kanssaa olla ja käydä jossain lasten puuhamaassa tai vastaavassa. Oma poikani tähän jo ennätti suostua, mutta se miniä pistää hanttiin.

Hänen mielestään olen liian omiva pojan suhteen. Omasta mielestäni en näe häntä edes tarpeeksi usein. Miten siis voin olla omiva? Missä kulkee raja? Voiko lapsenlapsen kanssa viettää liikaa aikaa? Kyllä kai lapsen isälläkin on joskus oikeus sanoa mielipiteensä. Jos hänelle yhteisen loman viettäminen pojan kanssa sopii niin miksei sitten sille miniälle.

71

9587

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • toisesta näkökulmasta

      Ajatteleppa, poikasi perhe on kiinni sinussa joka ikinen viikonloppu, niinkö? Mitäs, jos heillä olisi muutakin tekemistä välillä omille ainoille yhteisille vapaapäivilleen, kuin käydä mummolassa hyppyyttämässä lasta? Onko lapsi miniällesi ensimmäinen? Hänestäkin on tullut ilmeisesti ensimmäistä kertaa äiti; ei pelkästään sinusta mummo. Ja -anteeksi vain- äidin rooli lienee melkoisen tärkeä lapselle ja heidän suhteensa kehittyminen ( lapsen isä tietysti) se ensimmäinen juttu. Tärkeämpää kuin se, että sinä saat nähdä lasta. Lisäksi lapsen hoitaminen voi ola miniällesi raskasta, ehkä hän akipaa aikaa, jolloin sinä et ole niskaan hengittämässä, että milloin saat taas lapsen luoksesi...

      Minkä ikäinen lapsi on? Kovin pientä äiti ei mielellään ehkä jätä (omasta näkökulmastaan) "vieraiden" käsiin. Ja ehkä lapsen äiti haluaa tehdä loman 'heidän perheenä', joka he ilman muuta ensisijaisesti ovat.

      Minusta tuntuu, että poikasi on nyt kyvytön näkemään, mitä äiddin rooli hänen avolleen merkitsee. Hän juoksee sinun luonasi täyttämässä sinun toiveitasi lapsen suhteen kysymättä lapsen äidin mielipidettä ko asioista. Ja tuo itkeminen lapsen lähtiessä - mielestäni se voi mennä jo kiristyksen puolelle ja on melkoisen passiivis-aggresiivista toimintaa sinulta!

      • toisesta näkökulmasta

        Poikasi perheellä ei siis ole mitään velvollisuutta olla henkisessä ja konkreettisessa napanuorassa sinuun 24/7, vaikka poikasi voi olla kyvytön sanomaan sitä sinulle ääneen.


    • Tai näe! :)

      "Itken joka kerta, kun lähtevät. Minun tulee niin ikävä omaa pientä kullannuppuani. Hän on minulle todella rakas lapsi." Ei lapsukainen ole sinun... t.kahden isoäiti

      • Anonyymi

        Voi herranjumala miten sairaita anoppeja maa päällään kantaa🤠


    • Eräs anoppi

      Ymmärrän sinua ihan tosissani.

      Lastenlapsia on aina ikävä, mutta ei heihin missään nimessä saa takertua.
      Me olemme saaneet hoitaa lapsenlapsia paljonkin ja olen siitä tosi iloinen. Nyt, kun he ovat pian jo 6- ja 7-vuotiaita, on meidän kohdallamme alkanut irroittautuminen pikkuhiljaa. On niin paljon kavereita, kun asuvat uudella omakotialueella, jossa lähes samanikäisiä lapsia on melkein kaikissa taloissa. Lapset kaipaavat ikäistään seuraa. Arkipäivät kuluvat tarhassa ja esikoulussa ja harrastuksiakin on. Minusta tuntuu, että synttärijuhliakin on ainakin kerran viikossa. Siihen on isovanhempien pakko sopeutua.

      Sinun lapsenlapsesi on vielä pieni, mutta koita ajatella, että tärkeintä on poikasi perheen onni. Älä aseta poikaasi kahden tulen väliin. Jos heille tulee ero, niin voi olla, ettet näe lasta tämänkään vertaa.

      Se minkä käsityksen minä kirjoituksestasi sain, on että sinä hyvää tarkoittaen, huomaamattasi, vaadit pojaltasi liikaa. Jos itse olet huomannut, että miniäsi on alkanut sinua karsastaa, se on selvä merkki, että sinun on äkkiä muutettava ajatusmaailmaasi ja käytöstäsi. Lapsi ei ole koskaan isovanhempien, niin paljon kuin heitä rakastammekin. Minä taoin tämän päähäni jo ennen heidän syntymäänsä.

      En myöskään ollenkaan ihmettele, ettei miniä halua antaa poikaa sinulle useammaksi päiväksi. Hän luonnollisesti haluaa itse olla pienen lapsensa kanssa. Älä hiosta poikaasi siitä.

      Jos et heti hellitä ja lopeta itkuasi, ainakin heidän nähtensä, voi olla, että tapaamisenne harvenevat tästäkin.

      Minä en nykyisin juurikaan edes kutsu poikani perhettä kylään. Tiedän, että heillä on paljon töitä ja kaikenlaisia menoja, joten kyläkutsuni voitaisiin tulkita vaatimukseksi. He tietävät, että ovat meille aina tervetulleita ja tulevat, kun se heille sopii. Voi olla, että tulisivat useammin, jos mankuisin, mutta en aseta heitä sellaiseen tilanteeseen. Itse menen lapsia hoitamaan, kun pyydetään, mutta en koskaan ole tuppautunut.

      Sellaista elämä on.

      • saisiko hengähtääkin

        jokaisessa lapsiperheessä on hengähdyshetket kortilla, ei todellakaan jaksa olla ohjelmoimassa jokaista viikonloppuaan. ja pitäähän niitä omanikäisiä kaverisuhteita saada hoitaa eikä vain viihdyttää mummoa!
        miettisit joskus toistenkin perhe-elämää/parisuhdetta!!!!!
        lomat ovat todellakin pako arjen rutiineista,
        jotka tuntuvat teilläkin jumiutuneen, joten älä nyt prässää päälle vielä vkonloppujen lisäksikin.
        en yhtään ihmettele miniän kyllästymistä, hänkin tarvitsee lepoa, perheaikaa ja "pesimisrauhaa"
        miettisit...


      • mummo hesasta

        Ihan oli kun minun sanomaani. Olen aivan samaa mieltä, kuin sinäkin. Kyllä nuorille täytyy antaa omaa aikaa ja oma rauha. Minä ainakin olen iloinen aina kun soittavat ja tulevat käymään ja meillä kyllä lapsenlapsikin soittaa usein itse ja kysyy saako tulla ja aina on saanut. Ja minä ainakin olen senverran nuori vielä, että minullakin on oma elämä ja omia menoja, eli en olisi aina kotonakaan.


    • lasten isä

      Silmääni pisti kommenttisi: "Minun tulee niin ikävä omaa pientä kullannuppuani."

      Ehkäpä tämä asenne on se, joka miniääsi nyppii. Miniä ei uutena äitinä voi tietää, kuinka vahva side lapsen ja äidin välillä todellisuudessa on, ja kokee sinun olevan uhka tälle suhteelle.

      Älä "omi" lastenlastasi. Esimerkiksi, vaikka tiedän, että oma anoppini ei sano sitä tahallaan, korvaani särähtävät sanat: "Missäs mummin lapset on?" tms. Kirjainero sanojen lapsi ja lapsenlapsi välillä on pieni, mutta vanhemman korvaan niiden merkitysero on suuri.

      • vihainen

        itsellani tilanne tama:lapsemme 9 kuukkautta ja mieheni vanhemmat vinkuvat pojaltaan tyttoamme sinne joka viikonloppu ja sekaan ei ole riittavasti,puhelinsoittoja satelee joka paiva ja myoskin epasopiviin aikoihin kuten yolla jolloin lapsemme on nukkumassa joten saamme repia johdot seinista...
        jos jonnekkin olemme menossa pitemmaksi aikaa, isovanhemmat joko narisee etta josko tyttaremme saisi jaada heidan hoitoon tai etta meidan tulisi vieda lapsi sinne ennen reissua...aivan alytonta...
        mieheni ilmeisesti niin kiinni omissa vanhemmissaan ettei uskalla niille vastaan sanoa,joten se olen sitte mina ja ketas he sitten vihaavat...
        myoskin he tahtovat tehda lapsen kanssa omia juttuja joten he olivat salassa syottaneet 9 kuiselle tikkaria,koska isovanhempien tehtava on kuulema hemmotella.
        niin itse en siis sinne enaa mene joten mieheni vierailee siella yksin lapsemme kanssa ja han oli sitten sattunut tupsahtamaan paikalle kun mummi tyontaa tikkukaramellia lapsen suuhun,NAURETTAVAA ja sairasta...
        ja he myoskin yrittavat saada meita kirjoittamaan asiakirjan siita,etta JOS meille jotain sattuu niin etta he olisivat hanen vanhemmat sitten...minua oikein kuvottaa nama ihmiset...en tieda jos sitten vaikka ylireagoin mutta hohhoijjaa...mummot ja ukit on loistavia mutta alkaa nyt ihan yliayraittenne menko!!!!
        vihastuttaa todellakin!!!


      • vihastuttaa
        vihainen kirjoitti:

        itsellani tilanne tama:lapsemme 9 kuukkautta ja mieheni vanhemmat vinkuvat pojaltaan tyttoamme sinne joka viikonloppu ja sekaan ei ole riittavasti,puhelinsoittoja satelee joka paiva ja myoskin epasopiviin aikoihin kuten yolla jolloin lapsemme on nukkumassa joten saamme repia johdot seinista...
        jos jonnekkin olemme menossa pitemmaksi aikaa, isovanhemmat joko narisee etta josko tyttaremme saisi jaada heidan hoitoon tai etta meidan tulisi vieda lapsi sinne ennen reissua...aivan alytonta...
        mieheni ilmeisesti niin kiinni omissa vanhemmissaan ettei uskalla niille vastaan sanoa,joten se olen sitte mina ja ketas he sitten vihaavat...
        myoskin he tahtovat tehda lapsen kanssa omia juttuja joten he olivat salassa syottaneet 9 kuiselle tikkaria,koska isovanhempien tehtava on kuulema hemmotella.
        niin itse en siis sinne enaa mene joten mieheni vierailee siella yksin lapsemme kanssa ja han oli sitten sattunut tupsahtamaan paikalle kun mummi tyontaa tikkukaramellia lapsen suuhun,NAURETTAVAA ja sairasta...
        ja he myoskin yrittavat saada meita kirjoittamaan asiakirjan siita,etta JOS meille jotain sattuu niin etta he olisivat hanen vanhemmat sitten...minua oikein kuvottaa nama ihmiset...en tieda jos sitten vaikka ylireagoin mutta hohhoijjaa...mummot ja ukit on loistavia mutta alkaa nyt ihan yliayraittenne menko!!!!
        vihastuttaa todellakin!!!

        niin ja he ovat ostaneet lapsellemme kaiken,siis hanella on siella oma huone,vaatekaappi pullollaan vaatteita,omat lelut (enemman kuin kotona),vaipat,ruuat,pullot,rattaat yms,yms.
        mietityttaa vaan etta mitahan he oikein ajattelee oikeasti,etta han on heidan tytto koska heilla itsellaan ei koskaan tyttoa ollut vai mita,joskus hieman pelottaa tama niide hulluus lastamme kohtaan.
        olemme myos muuttamassa paikkakunnalta pois koska he eivat jata meita rauhaan...


      • *Maiju*
        vihastuttaa kirjoitti:

        niin ja he ovat ostaneet lapsellemme kaiken,siis hanella on siella oma huone,vaatekaappi pullollaan vaatteita,omat lelut (enemman kuin kotona),vaipat,ruuat,pullot,rattaat yms,yms.
        mietityttaa vaan etta mitahan he oikein ajattelee oikeasti,etta han on heidan tytto koska heilla itsellaan ei koskaan tyttoa ollut vai mita,joskus hieman pelottaa tama niide hulluus lastamme kohtaan.
        olemme myos muuttamassa paikkakunnalta pois koska he eivat jata meita rauhaan...

        että noin on asiat. Iso-vanhemmat voivat kyllä joskus vähän "hurahtaa" mutta tuo kertomasi kulostaa kyllä jo aika rankalta.Meillä on kaksi ihanaa lapsenlasta jotka ovat meille tosi tärkeitä.Pojan perhe käy meillä yleensä kerran viikossa, joskus kaksikin.Isompi poika (2,6v) 0n meillä välillä yökylässä...mutta...koskaan ei kerjätä heitä käymään tai ruikuteta lapsia meille tms.Annetaan apua jos sitä pyydetään ja otetaan lasta yöksi kun lapsi haluaa tulla (mikäli se sopii heidän sekä meidän aikatauluun) Hoidetaan poikia joskus jos vanhemmat haluaa vähän omaakin aikaa.Emme mene kylään pyytämättä tai yllättäin koskaan pojan perheeseen (en kyllä muuallekkaan). Meilläkin kyllä on pinnasänky, syöttötuoli,vaippoja,leluja ja vähän vaatteitakin sitävarten että lasten yöpyminen olisi helpompaa eikä tarvii miettiä missä nukuttaa tai missä syöttää yms,ja kun on vaippoja ja vaattteita täälllä valmiina, niin ei tarvii niin kauheesti heidän sitä tavaraa kantaa mukana kun tulevat tänne. Eikä poikani ja miniä ole sitä koskaan ihmetelleet että miksi niitä on hommattu, vaan olivat varsin tyytyväisiä että mummin luonakin on tarpeelliset tarvikkeet lapsia varten.(Tosin kohta kun muutamme pienempään asuntoon niin joudumme ainakin pinnasängystä luopumaan,joten en tiedä pitäisikö sit hommata joku matka sänky tai jotain poikia varten,se ei veisi tilaa.No, se on sen ajan murhe sitten.)Varmasti lapsesi isovanhemmilla on myös huoli siitä että jos teille sattuu jotain niin mihin tuo lapsi joutuu.Se on ihan luonnolista että sellainenkin tulee mieleen. Kyllä mekin olemme sitä monesti miettinyt ja puhuttukin pojan ja miniän kanssa siitä, eikä he ole siitä mitenkään kauhistunut tai loukkaantunut vaan ovat sanoneet että jos heille jotain joskus tapahtuu,niin haluavat että me voitaisiin ottaa lapset,koska lapset luottaa meihin ja me rakastetaan lapsia ja lapset meitä.Toivon että sasitte vähän tolkkua isovanhemmille että rauhottuvat vähän.Kyllä se siitä varmasti tasaantuu kun lapsi kasvaa...toivon sitä teidän kaikkien takia,mutta ennenkaikkea lapsen takia,ettei hän menetä isovanhempiaan riitojen vuoksi.Menkää kylään isovanhemmille ja nostakaa kissapäydälle ja koittakaa ihan rauhallisesti keskustella yhteisistä pelisäännöistä.


      • vihastuttaa
        *Maiju* kirjoitti:

        että noin on asiat. Iso-vanhemmat voivat kyllä joskus vähän "hurahtaa" mutta tuo kertomasi kulostaa kyllä jo aika rankalta.Meillä on kaksi ihanaa lapsenlasta jotka ovat meille tosi tärkeitä.Pojan perhe käy meillä yleensä kerran viikossa, joskus kaksikin.Isompi poika (2,6v) 0n meillä välillä yökylässä...mutta...koskaan ei kerjätä heitä käymään tai ruikuteta lapsia meille tms.Annetaan apua jos sitä pyydetään ja otetaan lasta yöksi kun lapsi haluaa tulla (mikäli se sopii heidän sekä meidän aikatauluun) Hoidetaan poikia joskus jos vanhemmat haluaa vähän omaakin aikaa.Emme mene kylään pyytämättä tai yllättäin koskaan pojan perheeseen (en kyllä muuallekkaan). Meilläkin kyllä on pinnasänky, syöttötuoli,vaippoja,leluja ja vähän vaatteitakin sitävarten että lasten yöpyminen olisi helpompaa eikä tarvii miettiä missä nukuttaa tai missä syöttää yms,ja kun on vaippoja ja vaattteita täälllä valmiina, niin ei tarvii niin kauheesti heidän sitä tavaraa kantaa mukana kun tulevat tänne. Eikä poikani ja miniä ole sitä koskaan ihmetelleet että miksi niitä on hommattu, vaan olivat varsin tyytyväisiä että mummin luonakin on tarpeelliset tarvikkeet lapsia varten.(Tosin kohta kun muutamme pienempään asuntoon niin joudumme ainakin pinnasängystä luopumaan,joten en tiedä pitäisikö sit hommata joku matka sänky tai jotain poikia varten,se ei veisi tilaa.No, se on sen ajan murhe sitten.)Varmasti lapsesi isovanhemmilla on myös huoli siitä että jos teille sattuu jotain niin mihin tuo lapsi joutuu.Se on ihan luonnolista että sellainenkin tulee mieleen. Kyllä mekin olemme sitä monesti miettinyt ja puhuttukin pojan ja miniän kanssa siitä, eikä he ole siitä mitenkään kauhistunut tai loukkaantunut vaan ovat sanoneet että jos heille jotain joskus tapahtuu,niin haluavat että me voitaisiin ottaa lapset,koska lapset luottaa meihin ja me rakastetaan lapsia ja lapset meitä.Toivon että sasitte vähän tolkkua isovanhemmille että rauhottuvat vähän.Kyllä se siitä varmasti tasaantuu kun lapsi kasvaa...toivon sitä teidän kaikkien takia,mutta ennenkaikkea lapsen takia,ettei hän menetä isovanhempiaan riitojen vuoksi.Menkää kylään isovanhemmille ja nostakaa kissapäydälle ja koittakaa ihan rauhallisesti keskustella yhteisistä pelisäännöistä.

        olisin onnellinen jos lapsellani olisi mummo niinkuin sina ja onkin silla mutta niin monen tuhannen kilometrin paassa..
        kissat ollaan heitetty poytaan jo niin monta kertaa ja olevinaan selvitelty asioita mutta muutosta ei heidan puoleltaan kuulu..
        taman viikonlopun jalkeen pakko katkaista valit,mummi oli taas, mieheni ollessa vaihtamassa autoon oljyja, yrittanyt lahtea lapsemme kanssa jonkun haihin sanomatta sanaakaan..
        nyt ei lapseni sinne enaa mene,mummo uhkasi tappaa itsensa jos lapsi ei sinne enaa mene...
        sanokaa nyt viela etta onko tama enaa tervetta ja ennenkaikkea tervetta lapselleni,itse en ole yrittanyt lastani omia mutta herranjumala rajansa nyt kylla on nuilla mummo touhuillakin...
        yksinkertaisesti en jaksa olla koko ajan huolissani lapsestani...anteeksi nyt vaan mummoille..tiedan etta laheskaan kaikki eivat ole samanlaisia ja yleistaa ei saa!!!


      • lea
        vihainen kirjoitti:

        itsellani tilanne tama:lapsemme 9 kuukkautta ja mieheni vanhemmat vinkuvat pojaltaan tyttoamme sinne joka viikonloppu ja sekaan ei ole riittavasti,puhelinsoittoja satelee joka paiva ja myoskin epasopiviin aikoihin kuten yolla jolloin lapsemme on nukkumassa joten saamme repia johdot seinista...
        jos jonnekkin olemme menossa pitemmaksi aikaa, isovanhemmat joko narisee etta josko tyttaremme saisi jaada heidan hoitoon tai etta meidan tulisi vieda lapsi sinne ennen reissua...aivan alytonta...
        mieheni ilmeisesti niin kiinni omissa vanhemmissaan ettei uskalla niille vastaan sanoa,joten se olen sitte mina ja ketas he sitten vihaavat...
        myoskin he tahtovat tehda lapsen kanssa omia juttuja joten he olivat salassa syottaneet 9 kuiselle tikkaria,koska isovanhempien tehtava on kuulema hemmotella.
        niin itse en siis sinne enaa mene joten mieheni vierailee siella yksin lapsemme kanssa ja han oli sitten sattunut tupsahtamaan paikalle kun mummi tyontaa tikkukaramellia lapsen suuhun,NAURETTAVAA ja sairasta...
        ja he myoskin yrittavat saada meita kirjoittamaan asiakirjan siita,etta JOS meille jotain sattuu niin etta he olisivat hanen vanhemmat sitten...minua oikein kuvottaa nama ihmiset...en tieda jos sitten vaikka ylireagoin mutta hohhoijjaa...mummot ja ukit on loistavia mutta alkaa nyt ihan yliayraittenne menko!!!!
        vihastuttaa todellakin!!!

        Olen itsekin mummi 4:lle jo teiniikäselle lapsen lapselle,kyllä sinun lapsen mummi nyt menee liiallisuuksiin tuon hemmottelun suhteen. Mielestäni lasta hemmotellaan hellyydellä ja aivan muulla kun syöttämällä karkkeja. Mummin ja myös ukin syli on usein sellanen turvallinen paikka,eikä siihen mitään makeisia kuulu ainaskaan noin pienelle. Toisekseen sinun miehesi on todellakin vielä kiinni vanhemmissaan ja se mutkistaa tilannetta. Mielestäni vanhemmat hoitaa itse vielä noin pienen lapsen ja toisekseen se anopin yösoittelu on suorastaan mautonta. aivan kun hän ei luottaisi teidän lapsenhoito kykyihin. Tee ihmeessä selväksi miehesi kanssa,että hoidatte itse pienokaisenne ja käytte kylässä silloin kun teille sopii. Käykö muuten anoppi teillä koskaan kylässä? Näytä hänelle että pystyt hoitamaan kodin ilman valvovaa anoppia. Tsemppiä sinulle jatkossa.


      • lea
        vihastuttaa kirjoitti:

        niin ja he ovat ostaneet lapsellemme kaiken,siis hanella on siella oma huone,vaatekaappi pullollaan vaatteita,omat lelut (enemman kuin kotona),vaipat,ruuat,pullot,rattaat yms,yms.
        mietityttaa vaan etta mitahan he oikein ajattelee oikeasti,etta han on heidan tytto koska heilla itsellaan ei koskaan tyttoa ollut vai mita,joskus hieman pelottaa tama niide hulluus lastamme kohtaan.
        olemme myos muuttamassa paikkakunnalta pois koska he eivat jata meita rauhaan...

        Se touhu on todella sairasta. Muuttakaa ja pian jos asiat ei puhumalla selviä. Tässä on jo niin kieroutunutta meininkiä että alkaa tuntua vieraastakin pahalta. Ei lapsen lasta ole tarkotettu korvikkeeksi jos ei itselle ole tyttöä tullu. Pidä puolesi ja irrota se miehesi niistä vanhemmistaan, mutta älä erota heitä. Onko miehesi ainoa lapsi?


      • lea
        vihastuttaa kirjoitti:

        olisin onnellinen jos lapsellani olisi mummo niinkuin sina ja onkin silla mutta niin monen tuhannen kilometrin paassa..
        kissat ollaan heitetty poytaan jo niin monta kertaa ja olevinaan selvitelty asioita mutta muutosta ei heidan puoleltaan kuulu..
        taman viikonlopun jalkeen pakko katkaista valit,mummi oli taas, mieheni ollessa vaihtamassa autoon oljyja, yrittanyt lahtea lapsemme kanssa jonkun haihin sanomatta sanaakaan..
        nyt ei lapseni sinne enaa mene,mummo uhkasi tappaa itsensa jos lapsi ei sinne enaa mene...
        sanokaa nyt viela etta onko tama enaa tervetta ja ennenkaikkea tervetta lapselleni,itse en ole yrittanyt lastani omia mutta herranjumala rajansa nyt kylla on nuilla mummo touhuillakin...
        yksinkertaisesti en jaksa olla koko ajan huolissani lapsestani...anteeksi nyt vaan mummoille..tiedan etta laheskaan kaikki eivat ole samanlaisia ja yleistaa ei saa!!!

        Jos mummu on noin itsetuhoinen ja omiva saasta niin kyllä en mummoksi tahtoisi moista. Pidä lapsesi pois jo turvallisuus syistä hänen luotaan. Ei ole kuunaan päivänä käynny mielessäni,että lähtisin lasten lapsien kanssa minnekkään niin,etten ensin neuvottelisi vanhempien kanssa. Olen myöskin autoileva mummeli ja liikun paljon vielä nytkin heidän kanssaan,mutta aina vanhemmat on tietosia minne mennään ja kuinka kauan viivytään.


      • *Maiju*
        vihastuttaa kirjoitti:

        olisin onnellinen jos lapsellani olisi mummo niinkuin sina ja onkin silla mutta niin monen tuhannen kilometrin paassa..
        kissat ollaan heitetty poytaan jo niin monta kertaa ja olevinaan selvitelty asioita mutta muutosta ei heidan puoleltaan kuulu..
        taman viikonlopun jalkeen pakko katkaista valit,mummi oli taas, mieheni ollessa vaihtamassa autoon oljyja, yrittanyt lahtea lapsemme kanssa jonkun haihin sanomatta sanaakaan..
        nyt ei lapseni sinne enaa mene,mummo uhkasi tappaa itsensa jos lapsi ei sinne enaa mene...
        sanokaa nyt viela etta onko tama enaa tervetta ja ennenkaikkea tervetta lapselleni,itse en ole yrittanyt lastani omia mutta herranjumala rajansa nyt kylla on nuilla mummo touhuillakin...
        yksinkertaisesti en jaksa olla koko ajan huolissani lapsestani...anteeksi nyt vaan mummoille..tiedan etta laheskaan kaikki eivat ole samanlaisia ja yleistaa ei saa!!!

        Kuulostaa ikävältä. Mielestäni sinä olet omasta puolestasi tehnyt minkä voit ja JOS ei mummo tajua ettei hän voi kertomallasi tavalla toimia, niin ei siinä paljon vaihtoehtoja jää teille. Jos mummo uhkaa tappaa itsensä jos ei lapsenlapsi mene sinne, niin sit mummo vaan tappaa...ei hän voi teitä tuollatavalla kiristää, se on ihan epätervettä. tuo mummo ei taida ihan täysillä kulkea. Voimia perheellesi ja oikein ihanaa kesää...mummosta huolimatta.


      • Anonyymi

        Eräs ämmä omii lapsenlastaan tuolla eräässä pikkukaupungissa. Kommentoi jopa onnea perheelle teksteihin että kiitos😁😁😁 vaikka on hänen pojan perhe,ei hänen. Sekopää.


    • mielestäni

      tuo lapsen kanssa viettämäsi aika ei ole liikaa.

      Itse olen vähän kuin tämä miniäsi. Minua vain jotenkin ärsyttää käydä anopin luona, ärsyttää se lässytys ja hyssyttely.

      Välillä tunnen oikein syyllisyyttä näistä tunteistani, koska anoppi on oikeasti ihan ok.

      Ärsyttää kun ärsyttää.

      Luulen että kun meillä lapsi kasvaa, meillätulee käymään myös niin että mieheni vierailee anopilla lapsen kanssa kaksin.

    • Vihainen miniä

      Olet erittäin omiva ja läheisriippuvainen mummo. Ohitat miniän, lapsen äidin mielipiteet täysin. Elämäsi tuntuu olevan tylsää ja olet tekemistä vailla. Miksi roikut pojassasi ja lapsenlapsessasi? Enpä yhtään ihmettele, miksi miniäsi ei halua käydä Teillä kylässäkään.

      Poikasi tuntuu olevan täysin määräysvaltasi alla. Aikuinen ihminen hyppää lapsensa kanssa kylässä joka viikonloppu. Sinulla ei ole mitään oikeutta vaatia lapsenlasta kesälomalla luoksesi. Miksi vaadit lapsenlasta Teille moneksi päiväksi? Miniällä, lapsen äidillä on oikeus sanoa, missä kesälomat vietetään. Mummon ei pidä puuttua lapsiperheen kesälomiin. Nuoripari saa viettää kesälomansa reissussa, kesämökillä tai kotonaan.

      Muistutat omaa anoppiani ja appeani. Esikoisen synnyttyä tuli toivomusmääräyksiä anoppilasta. Kesälomat, joulut, juhannukset ja pääsiäiset olisi pitänyt viettää anoppilassa. Kun anopin ja apen mielestä "olisi niin kivaa, jos tulisitte meille.....".

      Sairasta touhua, kun aikuiset ihmiset eivät päästä irti aikuisista lapsistaan. Mistähän ne ilkeät anoppijutut saavat alkunsa, niin mistä?

      • myös miniä

        kyllä sinä miniä kuule olet siitä ilkeimmästä päästä, etkö tod ymmärrä tuon enempää elämästä, sinulle se on joku samperin valtataistelu ettei mummo saa olla pienten kanssa - mitä pahaa siinä on? kysyn vain?
        lapsenlapsille on hyvää olla tekemisissä isovanhempien kanssa, emme me isovanhemmat yritä omia lapsianne, rakastamme heitä.
        rakastamme myös omiamme eli lasten äitiä/isää.

        miten se on sinulta pois jos anoppi haluaa pitää luonaan lapsenlastaan?

        saat vielä tuon kaiken ilkeyden naamallesi kun lapsesi on isompi ja ymmärtää miten alhaisesti toimit.

        miksi kirjoitat tuollaista törkyä - että anopilla ei ole muuta tekemistä yms soopaa -
        kyllä hänellä voi olla, mutta lapsenlapsi on monelle mummolle niin tärkeä että kylpyläreissut sun muut saavat jäädä.
        veikaisin, ettei liittonne kauaa pysy kasassa jos et muutu - kirjoitit riippuvuudesta - itse olet vallasta riippuvainen - määräät ja päsmäröit ihan koska parempaakaan tekemistä ei tunnu olevan...


      • eräs kirjoittaja
        myös miniä kirjoitti:

        kyllä sinä miniä kuule olet siitä ilkeimmästä päästä, etkö tod ymmärrä tuon enempää elämästä, sinulle se on joku samperin valtataistelu ettei mummo saa olla pienten kanssa - mitä pahaa siinä on? kysyn vain?
        lapsenlapsille on hyvää olla tekemisissä isovanhempien kanssa, emme me isovanhemmat yritä omia lapsianne, rakastamme heitä.
        rakastamme myös omiamme eli lasten äitiä/isää.

        miten se on sinulta pois jos anoppi haluaa pitää luonaan lapsenlastaan?

        saat vielä tuon kaiken ilkeyden naamallesi kun lapsesi on isompi ja ymmärtää miten alhaisesti toimit.

        miksi kirjoitat tuollaista törkyä - että anopilla ei ole muuta tekemistä yms soopaa -
        kyllä hänellä voi olla, mutta lapsenlapsi on monelle mummolle niin tärkeä että kylpyläreissut sun muut saavat jäädä.
        veikaisin, ettei liittonne kauaa pysy kasassa jos et muutu - kirjoitit riippuvuudesta - itse olet vallasta riippuvainen - määräät ja päsmäröit ihan koska parempaakaan tekemistä ei tunnu olevan...

        Luitko, mitä toinen todella kirjoitti, vai mitä halusit lukea? Tottakai isovanhemmat ovat pienille todella tärkeitä - mutta sitä tosiasiaa se ei muuta, että lapsen vanhemmat (myös se äiti) ovat viimeiseesä vastuussa ja siten myös päättävät lapsen asioista. On myös ihan mahdollista, ettei uunituore innokas isovanhempi muista, että siinä systeemissä on pari muutakin lapselle suht tärkeää aikuista hänen ja lapsen lisäksi...

        Mummolla ei varsinaisesti ole mitään OIKEUKSIA lapsenlapseensa. On naurettavaa ajatella, että jollain ihmisellä olisi ylipäätään oikeluksia toiseen ihmiseen.


      • Vihainen miniä
        myös miniä kirjoitti:

        kyllä sinä miniä kuule olet siitä ilkeimmästä päästä, etkö tod ymmärrä tuon enempää elämästä, sinulle se on joku samperin valtataistelu ettei mummo saa olla pienten kanssa - mitä pahaa siinä on? kysyn vain?
        lapsenlapsille on hyvää olla tekemisissä isovanhempien kanssa, emme me isovanhemmat yritä omia lapsianne, rakastamme heitä.
        rakastamme myös omiamme eli lasten äitiä/isää.

        miten se on sinulta pois jos anoppi haluaa pitää luonaan lapsenlastaan?

        saat vielä tuon kaiken ilkeyden naamallesi kun lapsesi on isompi ja ymmärtää miten alhaisesti toimit.

        miksi kirjoitat tuollaista törkyä - että anopilla ei ole muuta tekemistä yms soopaa -
        kyllä hänellä voi olla, mutta lapsenlapsi on monelle mummolle niin tärkeä että kylpyläreissut sun muut saavat jäädä.
        veikaisin, ettei liittonne kauaa pysy kasassa jos et muutu - kirjoitit riippuvuudesta - itse olet vallasta riippuvainen - määräät ja päsmäröit ihan koska parempaakaan tekemistä ei tunnu olevan...

        Mummo ei todellakaan päätä, kuinka usein aikuiset lapset ja lapsenlapset mummolassa käyvät. Mummo ei päätä yhtään mistään lapsenlasta koskevasta asiasta.

        Mummo ei määrää, vaadi ja itke perään, missä nuori perhe viettää kesälomansa. Mummon vaatimukset saada lapsenlapsi kesällä moneksi päiväksi luokseen hoitoon ovat naurettavia. Mummo päästäkööt irti myös aikuisesta pojastaan.

        Mummot voivat joskus jopa rakastaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Moni mummo on läheisriippuvainen narsisti, vailla omaa elämää. Mummo tuhoaa käytöksellään ja omimisellaan aikuisen lapsensa parisuhteen. Miniöitään ja vävyjään nämä omijamummot usein vihaavat. Mummo hankkikoon oman elämän!


      • mymmytin
        Vihainen miniä kirjoitti:

        Mummo ei todellakaan päätä, kuinka usein aikuiset lapset ja lapsenlapset mummolassa käyvät. Mummo ei päätä yhtään mistään lapsenlasta koskevasta asiasta.

        Mummo ei määrää, vaadi ja itke perään, missä nuori perhe viettää kesälomansa. Mummon vaatimukset saada lapsenlapsi kesällä moneksi päiväksi luokseen hoitoon ovat naurettavia. Mummo päästäkööt irti myös aikuisesta pojastaan.

        Mummot voivat joskus jopa rakastaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Moni mummo on läheisriippuvainen narsisti, vailla omaa elämää. Mummo tuhoaa käytöksellään ja omimisellaan aikuisen lapsensa parisuhteen. Miniöitään ja vävyjään nämä omijamummot usein vihaavat. Mummo hankkikoon oman elämän!

        Voi sinun lapsiparkaasi ja sinun miesparkaasi sillä on selvempääkin selvempää että sinua vaivaa ihan joku muu asia kuin välittävä ja rakastava anoppi - miksi koet häntä uhkana?
        " anoppi ei määrää" voi jesus.

        sinulla on pahasti aikuiseksi kasvaminen kesken - ei aikuisten ihmisten tod tarvitse verissäpäin tapella ja pitää kiinni siitä kuka helvata soikoon joka kerran ON OIKEASSA, jos et muutu sulle käy paskanen tuuri eli menetät sekä omasta mielestäs inhan anopin että anopin pojan ja kukaties lapsesikin sillä olen satavarma että miehesi osaa myös pitää huolta lapsesta eikä silloin tod tulisi tällaisia lapsellisia purkauksia että voi voi kun anoppi ei määrää.....
        etkö ihan oikeasti ymmärrä ja jos et = hae apua!


      • eräs kirjoittaja
        mymmytin kirjoitti:

        Voi sinun lapsiparkaasi ja sinun miesparkaasi sillä on selvempääkin selvempää että sinua vaivaa ihan joku muu asia kuin välittävä ja rakastava anoppi - miksi koet häntä uhkana?
        " anoppi ei määrää" voi jesus.

        sinulla on pahasti aikuiseksi kasvaminen kesken - ei aikuisten ihmisten tod tarvitse verissäpäin tapella ja pitää kiinni siitä kuka helvata soikoon joka kerran ON OIKEASSA, jos et muutu sulle käy paskanen tuuri eli menetät sekä omasta mielestäs inhan anopin että anopin pojan ja kukaties lapsesikin sillä olen satavarma että miehesi osaa myös pitää huolta lapsesta eikä silloin tod tulisi tällaisia lapsellisia purkauksia että voi voi kun anoppi ei määrää.....
        etkö ihan oikeasti ymmärrä ja jos et = hae apua!

        Kielenkäyttösi ei kyllä viesti kovin suuresta sivistyksestä siellä päässä. Kukaan muu ei ole puhunut verissä päin tappelemisesta kuin sinä. Lapsen suhteen vanhemmilla on määräysvalta - sen kun asettaa oikeisiin raameihin, nii se EI tarkoita alistamista ja verissä päin tappelemista. Koska vanhemmilla on vatsuu, he myös määräävät lapsesta koskevissa asioissa. Eikö tämän pitäisi olla ihan selvää asiaa kirjoittamattakin?

        Jos ja kun perhen ulkopuolinen henkilö ylittää sopivuuden rajat ja unohtaa oman roolinsa, on aina normaalia ja suotavaa tuntea itsensä uhatuksi. Niin -kaikki- ihmiset suojelevat itseään ja läheisiään. Ihan genetiikkaa ja biologiaa.


      • ihmettelevä

        oottex te oikeesti tosissanne??? minä ainakin olen onnellinen että lapsella on niin IHANAT ja RAKASTAVAT isovanhemmat jotka haluavat hoitaa pientä.. miettikää jos sellaisia ei olisi niin sitten valitettaisiin sitä puutetta. Kyllä on katkertia ja inhottavia MINIÖITÄ täällä..yäk!!


      • Emma
        Vihainen miniä kirjoitti:

        Mummo ei todellakaan päätä, kuinka usein aikuiset lapset ja lapsenlapset mummolassa käyvät. Mummo ei päätä yhtään mistään lapsenlasta koskevasta asiasta.

        Mummo ei määrää, vaadi ja itke perään, missä nuori perhe viettää kesälomansa. Mummon vaatimukset saada lapsenlapsi kesällä moneksi päiväksi luokseen hoitoon ovat naurettavia. Mummo päästäkööt irti myös aikuisesta pojastaan.

        Mummot voivat joskus jopa rakastaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Moni mummo on läheisriippuvainen narsisti, vailla omaa elämää. Mummo tuhoaa käytöksellään ja omimisellaan aikuisen lapsensa parisuhteen. Miniöitään ja vävyjään nämä omijamummot usein vihaavat. Mummo hankkikoon oman elämän!

        Ja sitten kun mummolla on oma elämä, ollaan kiukkuisia, kun mummo ei tule lapsenvahdiksi juuri silloin kun lapsenlapsen äitiä huvittaisi mennä elokuviin.

        Mummon pitäisi aina joustaa näiden kolmekymppisten vanhempien oikkujen mukaan. Kaiken huipuksi uhkaillaan: sitten et näe lapsenlapsiasi koskaan.


      • *Maiju*
        eräs kirjoittaja kirjoitti:

        Kielenkäyttösi ei kyllä viesti kovin suuresta sivistyksestä siellä päässä. Kukaan muu ei ole puhunut verissä päin tappelemisesta kuin sinä. Lapsen suhteen vanhemmilla on määräysvalta - sen kun asettaa oikeisiin raameihin, nii se EI tarkoita alistamista ja verissä päin tappelemista. Koska vanhemmilla on vatsuu, he myös määräävät lapsesta koskevissa asioissa. Eikö tämän pitäisi olla ihan selvää asiaa kirjoittamattakin?

        Jos ja kun perhen ulkopuolinen henkilö ylittää sopivuuden rajat ja unohtaa oman roolinsa, on aina normaalia ja suotavaa tuntea itsensä uhatuksi. Niin -kaikki- ihmiset suojelevat itseään ja läheisiään. Ihan genetiikkaa ja biologiaa.

        niin saa kyllä olla todella kiitollinen siitä miten hyvin meillä on pojan perheen kanssa kaikki asiat mennyt. Minulle miniä on kuin oma tytär ja välitän hänestä ihan ninkuin pojastanikin.Lapsenlapset on meille todella rakkaita, muuta emme me koita omia heitä itsellemme. Kyllä minä koitan mummina pitää kiinni niistä kasvatus periaatteista millä poikani ja miniäkin lapsiaan kasvattavat.Kysyn aina luvan voiko karkkia antaa tai muuta hyvää, että onko nyt juuri ruokaaika tms.Omasta mielestäni tulen miniäni kanssa toimeen ihan hyvin,toivon että hänkin ajattelee niin minusta,ainakaan meillä ei ole vielä riitoja tullut.Koitan olla puuttumatta heidän elämäänsä ja toivon että jos joku asia heitä minun käytöksessä vaivaa,että sanovat siitä ihan reilusti minulle.Jos kirjottavat siitä vain nettiin eikä puhu minulle mitään,niin mikäänhän ei muutu.Joten rakkaat miniät ja anopit ym, keskustelkaa asioista kyseisen henkilön kanssa niin siitä luultavasti on paljon enemmän hyötyä kuin täällä haukkumisesssa. Leppoisia hetkiä kaikille perheittenne parissa:)


      • jjj
        myös miniä kirjoitti:

        kyllä sinä miniä kuule olet siitä ilkeimmästä päästä, etkö tod ymmärrä tuon enempää elämästä, sinulle se on joku samperin valtataistelu ettei mummo saa olla pienten kanssa - mitä pahaa siinä on? kysyn vain?
        lapsenlapsille on hyvää olla tekemisissä isovanhempien kanssa, emme me isovanhemmat yritä omia lapsianne, rakastamme heitä.
        rakastamme myös omiamme eli lasten äitiä/isää.

        miten se on sinulta pois jos anoppi haluaa pitää luonaan lapsenlastaan?

        saat vielä tuon kaiken ilkeyden naamallesi kun lapsesi on isompi ja ymmärtää miten alhaisesti toimit.

        miksi kirjoitat tuollaista törkyä - että anopilla ei ole muuta tekemistä yms soopaa -
        kyllä hänellä voi olla, mutta lapsenlapsi on monelle mummolle niin tärkeä että kylpyläreissut sun muut saavat jäädä.
        veikaisin, ettei liittonne kauaa pysy kasassa jos et muutu - kirjoitit riippuvuudesta - itse olet vallasta riippuvainen - määräät ja päsmäröit ihan koska parempaakaan tekemistä ei tunnu olevan...

        Sen ymmärrän että miniä olisi jotenkin katkera anopilleen, mutta sen voin helposti ymmärtää että miniä ei ole anopin mieleen... eli jos miniän ja anopin suhde on tulehtunut, niin eiköhän se vika yleensä ole anopissa.

        Yrittäkää anopit tajuta että miehen pitää puolustaa perhettään vaikka sitten omaa äitiään vastaan ja te anopit olette niitä jotka tässä taistelussa tulette aina lopulta olemaan häviäjiä.


      • jjj
        ihmettelevä kirjoitti:

        oottex te oikeesti tosissanne??? minä ainakin olen onnellinen että lapsella on niin IHANAT ja RAKASTAVAT isovanhemmat jotka haluavat hoitaa pientä.. miettikää jos sellaisia ei olisi niin sitten valitettaisiin sitä puutetta. Kyllä on katkertia ja inhottavia MINIÖITÄ täällä..yäk!!

        Et ole kohdannut ikävää anoppia... niitä kyllä riittää.


    • jaana23

      Voi ei..kuullostaa ikävältä! Minulla tytöt 2v6kk ja 6kk ja todella läheisiä äitini kanssa (nuoremman synnytyksessäkin mukana). Minusta mummin kanssa ei voi olla liikaa, mutta joskus mietin tuntuuko mummista samalta. Meillä mummola muutaman kilometrin päässä ja käytännössä vietämme puolet viikosta siellä. Kerran tai pari viikolla ja la ja su menee usein siellä. Minusta on ihanaa antaa ainakin jompikumpi mummin hoiviin ja tehdä jotain toisen kanssa. En tiedä voisiko tilanne olla toinen jos läheisyys olisi samanlaista anoppini kanssa..hänelle en jättäisi, eikä kyllä jättäisi miehenikään pitkäksi aikaa. Harmittaa puolestasi! Mutta siis vastaukseni on ei voi olla liikaa!

      • Itsehän vastasit

        Miniälle oma äiti on tietenkin ihan eri juttu kuin anoppi.
        Tämähän onkin usein anopeille kova pala, kun miniän äiti saa touhuta mielinmäärin lapsen kanssa, mutta anoppi ei. En sano tätä millään pahalla, joten tästä ei kannata jatkaa sen enempää. Niin se vaan kuitenkin on, kuten omasta kirjoituksestasikin käy ilmi.
        Poikalasten äidit voivat varautua siihen, että niin se tulee aina olemaan.


      • Poikien äiti
        Itsehän vastasit kirjoitti:

        Miniälle oma äiti on tietenkin ihan eri juttu kuin anoppi.
        Tämähän onkin usein anopeille kova pala, kun miniän äiti saa touhuta mielinmäärin lapsen kanssa, mutta anoppi ei. En sano tätä millään pahalla, joten tästä ei kannata jatkaa sen enempää. Niin se vaan kuitenkin on, kuten omasta kirjoituksestasikin käy ilmi.
        Poikalasten äidit voivat varautua siihen, että niin se tulee aina olemaan.

        Minun puolestani saakin olla niin! :)


      • eräs kirjoittaja
        Itsehän vastasit kirjoitti:

        Miniälle oma äiti on tietenkin ihan eri juttu kuin anoppi.
        Tämähän onkin usein anopeille kova pala, kun miniän äiti saa touhuta mielinmäärin lapsen kanssa, mutta anoppi ei. En sano tätä millään pahalla, joten tästä ei kannata jatkaa sen enempää. Niin se vaan kuitenkin on, kuten omasta kirjoituksestasikin käy ilmi.
        Poikalasten äidit voivat varautua siihen, että niin se tulee aina olemaan.

        Oma anoppini on enemmän tekemisissä lapsemme kanssa kuin äitini. Näin siis miniänä. Ihan noin yksioikoisia asiat siis eivät liene ole. Uskon, että monelle miniälle ei ole vaikeaa se, että isovanhemmat haluavat lasta tavata/ olla mukana elämässä, vaan se, jos tuntuu, että anoppi haluaa syrjäyttää äidin aseman lapsen äitinä ja päsmäröidä lapsen asioissa ilman äidin "lupaa". Lisäksi voi tulla ahdistus juuri siitä, että pitää olla jatkuvassa valmiudessa syöksymään anoppilaan joka ikinen vapaapäivä ja juhlapyhä. Ihan kuin perheellä ei muuta tekemistä olisi, kuin käydä viihdyttämässä isovanhempia! Rooliristiriitoja siis.


      • voivat odottaa
        eräs kirjoittaja kirjoitti:

        Oma anoppini on enemmän tekemisissä lapsemme kanssa kuin äitini. Näin siis miniänä. Ihan noin yksioikoisia asiat siis eivät liene ole. Uskon, että monelle miniälle ei ole vaikeaa se, että isovanhemmat haluavat lasta tavata/ olla mukana elämässä, vaan se, jos tuntuu, että anoppi haluaa syrjäyttää äidin aseman lapsen äitinä ja päsmäröidä lapsen asioissa ilman äidin "lupaa". Lisäksi voi tulla ahdistus juuri siitä, että pitää olla jatkuvassa valmiudessa syöksymään anoppilaan joka ikinen vapaapäivä ja juhlapyhä. Ihan kuin perheellä ei muuta tekemistä olisi, kuin käydä viihdyttämässä isovanhempia! Rooliristiriitoja siis.

        jatkuvaa valmiutta, mutta se ei luonnollisestikaan tunnu miniästä läheskään niin pahalta kuin anopin odotukset.
        Useimmitenhan miniä haluaakin olla läheisissä tekemisissä omien vanhempiensa kanssa.
        Mitkään asiat eivät ole täysin yksioikoisia, mutta harvemmin oma äiti ahdistaa, niinkuin anoppi, vaikka tosiasiassa ei olisi sen päsmäröivämpi kuin oma äiti.
        Eivätköhän ne poikien ja tyttöjen äidit keskimäärin ole samanlaisia ihmisiä kaikki. Anoppi vaan on vieras ihminen.
        Ehkäpä miniän äiti myös tuntee asemansa varmemmaksi. Anoppi saattaa joskus pelätä jäävänsä toiseksi ja siitä syystä yrittää vaistomaisesti pitää puolensa.


      • eräs kirjoittaja
        voivat odottaa kirjoitti:

        jatkuvaa valmiutta, mutta se ei luonnollisestikaan tunnu miniästä läheskään niin pahalta kuin anopin odotukset.
        Useimmitenhan miniä haluaakin olla läheisissä tekemisissä omien vanhempiensa kanssa.
        Mitkään asiat eivät ole täysin yksioikoisia, mutta harvemmin oma äiti ahdistaa, niinkuin anoppi, vaikka tosiasiassa ei olisi sen päsmäröivämpi kuin oma äiti.
        Eivätköhän ne poikien ja tyttöjen äidit keskimäärin ole samanlaisia ihmisiä kaikki. Anoppi vaan on vieras ihminen.
        Ehkäpä miniän äiti myös tuntee asemansa varmemmaksi. Anoppi saattaa joskus pelätä jäävänsä toiseksi ja siitä syystä yrittää vaistomaisesti pitää puolensa.

        Kaikki tuo on varmasti yhtä totta, kuin muutkin mahdolliset variaatiot ihmissuhteissä. Eikä tietenkään oma äiti tunnu aikuisellekaan yhtä vieraalle/ tunkeilevalle, kuin "vieras" ihminen. Silti tuntuu, että lapsen suokupuolella on merkitystä... Tarkoitan siis, että äideillä on tapa kohdella tyttäriään lapsesta asti eri tavoin kuin poikiaan. Ja isille tyttäret ovat eritavalla tärkeitä kuin pojat.

        Nyt esitänkin hurjan väitteen :) : Monet miniät (siis naiset) ovat henkisesti aikuisempia suhteessa omaan äitiinsä, kuin pojat. Tyttäret ovat irrottautuneet lapsen roolista ihan toisin kuin aikuiset miehet. Miehet saattavat hyvinkin kolmikymppisinä mennä vielä äidilleen pesettämään pyykit ja äiti kuorii potut ja kaataa maidon lasiin valmiiksi. Montakaan kolmikymppistä naista en tiedä, jolla moista palvelua lapsuudenkodissaan olisi.

        Kyllähän puhutaan myös "isin pikku prrinsessoista", mutta onko ilmiö harvinaisempi siksi, että miehen rooli aikuisen lapsensa elämässä on yleensäkin kaukaisempi ja yhteydenpito tapahtuu usein sen oman vaimon kautta? Ts, niin tiivistä suhdetta, kuin äidillä lapsiinsa ei ole ylipäätäänkään...


      • minä miniä
        voivat odottaa kirjoitti:

        jatkuvaa valmiutta, mutta se ei luonnollisestikaan tunnu miniästä läheskään niin pahalta kuin anopin odotukset.
        Useimmitenhan miniä haluaakin olla läheisissä tekemisissä omien vanhempiensa kanssa.
        Mitkään asiat eivät ole täysin yksioikoisia, mutta harvemmin oma äiti ahdistaa, niinkuin anoppi, vaikka tosiasiassa ei olisi sen päsmäröivämpi kuin oma äiti.
        Eivätköhän ne poikien ja tyttöjen äidit keskimäärin ole samanlaisia ihmisiä kaikki. Anoppi vaan on vieras ihminen.
        Ehkäpä miniän äiti myös tuntee asemansa varmemmaksi. Anoppi saattaa joskus pelätä jäävänsä toiseksi ja siitä syystä yrittää vaistomaisesti pitää puolensa.

        Ei minun kohdalla ainakaan niin mene, että oma äiti ahdistaisi vähemmän kuin anoppi, vaan useinmiten oma äiti ahdistaa paljon enemmän kuin anoppi. Välillä tuntuu, että äitini ei näe minua äitinä vaan lapsenaan.


      • * Maiju*
        voivat odottaa kirjoitti:

        jatkuvaa valmiutta, mutta se ei luonnollisestikaan tunnu miniästä läheskään niin pahalta kuin anopin odotukset.
        Useimmitenhan miniä haluaakin olla läheisissä tekemisissä omien vanhempiensa kanssa.
        Mitkään asiat eivät ole täysin yksioikoisia, mutta harvemmin oma äiti ahdistaa, niinkuin anoppi, vaikka tosiasiassa ei olisi sen päsmäröivämpi kuin oma äiti.
        Eivätköhän ne poikien ja tyttöjen äidit keskimäärin ole samanlaisia ihmisiä kaikki. Anoppi vaan on vieras ihminen.
        Ehkäpä miniän äiti myös tuntee asemansa varmemmaksi. Anoppi saattaa joskus pelätä jäävänsä toiseksi ja siitä syystä yrittää vaistomaisesti pitää puolensa.

        Meillä kyllä juuri päinvastoin. Minun miiäni taas on paljon enemmän tekemisissä minun kanssani kuin oman äitinsä kanssa.Nyt vissiin ihan viimeaikoina vasta miniän äiti on ymmärtänyt miten hanat lapsenlapset hänellä on ja on vasta ymmärtänyt miten kiva on olla mummi. Ei ole oikein aikasemmin halunnut olla vissiin.Mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan.Vielä nuo pikkuiset voi luoda hyvän suhteen toiseenkin mummiinsa,jos hän pitää heihin yhteyttä.Että semmoista taas.


    • viikonloppu näet

      niin se on jo paljon. Ole onnellinen että saat olla lapsenlapsesi kanssa niin usein. Kaikki eivät näe edes kuukausittain lapsenlapsiaan.
      Ja muista, olet todella lapsesi lapsen mummo.

    • neuvoja

      Melko pelottavaa luettavaa...

      "näemme lähinnä viikonloppuisin." Siis olethan ymmärtänyt, että pojanpoikasi EI ole poikasi! Heillä on oma perhe ja sinä et kuulu ydinperheeseen. Miten joku edes kehtaa ajatella ja valitaa, että pitäisi nähdä enemmän.

      "Itken joka kerta, kun lähtevät. " Mahtavaa! Olet niitä äitejä, jotka osaavat syyllistämisen. Joku raja tunteiden näyttämiselläkin. Itkeä voi, jos läheinen lähtee pidemmäksi aikaa pois, mutta sinun itkusi kertoo lähinnä yksinäisyydestäsi ja takertuvaisuudesta.

      "Lähtevät oman porukkansa kanssa reissuun. " Niin, normaalia perhe-elämää. Luulisi sinun olevan onnellinen lapsenlapsesi puolesta. Kovin itsekästä olla tästä pahoillaan.

      "antaisivat pikkupojan minulle muutamaksi päiväksi niin voisin hänen kanssaa olla ja käydä jossain lasten puuhamaassa tai vastaavassa. " Eiköhän miniäsi halua itse käydä oman lapsensa kanssa puuhamaassa ym.

      Ja missä kulkee raja. Sinä olet rajan jo ylittänyt, eiköhän se ole aika selvää, jos kerran miniäsi sinua jo karttaa. Nyt olisi aika hankkia oma elämä!

      • miniä minäkin

        Lapsenlasta voi kyllä omia liikaa. Mielestäni on hyvä ja mukava kun mieheni vanhemmat rakastavat pientä poikaamme ja ovat innokkaita hoitamaan häntä. Ja ovat ilmoittaneet halunsa auttaa lastenhoidossa jos tarve on, mutta eivät kuitenkaan saa olla sanomassa milloin vauvan pitäisi tulla heille hoitoon..

        Minulla on kyllä ihan hyvä suhde anoppiini ja olen iloinen ettei hän ole tunkemassa minun reviirilleni. Minä olen poikani äiti ja hän isoäiti. Minä siis päätän yhdessä mieheni kanssa milloin poika on missäkin ja onko missään. Ei anoppini ja mieheni yhdessä. Ehkä ap:llä on menty siinä liian pitkälle..

        Isoäiti kuuluu kyllä läheisiin ihmisiin, mutta ei perheeseemme. Meidän perheemme on minä,mieheni ja poikamme. Sitten muut läheiset ihmiset ovat: isoäidit, isoisät, tädit, enot, sedät jne.
        Alkuperäiselle sanoisin, että älä yritä asettua miniäsi paikalle hänen perheessään..Lapsi on miniäsi ja sinä olet lapsen isoäiti. Jokainen pysyköön roolissaan!!!
        Silloin sinä et päätä milloin ja miten usein näet lapsenlastasi..


    • Vihainen miniä

      Mummo itkee lapsenlapsen ja pojan perään.... Mummo haluaa lapsenlapsen kesällä luokseen, että voisi mennä lasten Puuhamaahan..... Kaikesta näkyy, että miniä on ei-toivottu vieras mummolassa. Mummo haluaa lapsenlapsen hoitoon, että voi aivopestä lasta mieleisekseen.

      Mummo vaatii lapsenlasta luokseen. Vanhempia ei tarvita sekoittamaan mummon suunnitelmia. Onkohan tällä mummolla jäänyt omien lasten hoito- ja kasvatustyö puolitiehen? Vai onko mummolla jäänyt oma elämä elämättä? Nyt, katkeroituneena isoäitinä hän keskittää energiansa pojan perheen asioihin. Kuvitteleeko mummo olevansa lapsenlapsen varaäiti?

      Aikuinen poika suostuu äitinsä pompotukseen. Poika menee kiltisti lapsen kanssa äitinsä luokse joka viikonloppu, ettei mummo vaan pahoita mieltään. Miniä tuntuu olevan tervejärkinen, kun pitää etäisyyttä omivaan anoppiinsa. Ennustan nopeaa loppua parisuhteelle, jossa anoppi säätää ja määrää. Taas saadaan yksi ero lisää tilastoihin. Ja vielä ihmetellään, miksi erotaan.....???

      Sairasta touhua.

    • vai lapsenlapset

      Minulla pisti silmään tuolla jossani ketjussa kommentoitu asia siitä jos mummo nimittää lapsia "mummon lapsiksi". Minä en tuota käsitä niin, että mummo "omisi" lapsia, pitäisi niitä ominaan. Vaan nimenomana tarkoittaa että ne ovat hänen lapsenlapsiaan.

      Minun mummoni puhuu "lapsista", "mummon lapsista" ja "isomummon lapsista" riippuen mistä polvesta on kyse. Enkä sitä yhtään pahalla ajattele. Minusta tuntuisi hassumalle jos mummoni puhuisi "lapsenlapsistaan" :)

      • surkutin

        Noinhan se on, se on sanontatapa / mutta jos haluaa ymmärtää kaiken väärin kuten tuo lapsellinen ihminen joka kokee loukkaavana että mummo! sanoo mummon poika/tyttö niin huhuuuhoijaa sentään.
        sanoohan moni puolisostaankin että kultani/ilman että toista mitenkään omistaa
        entä jos hän sanoo miniäni - omistaako hän myös tämän vihamielisen miniän mielestä häntä...tuskin.


      • Eräs anoppi

        Olen jo tässä aikaisemmin kirjoittanut asiasta oman mielipiteeni, mutta raja tulee jossain vastaan.

        Ei mummoja, siis anoppejakaan, turhasta saa syyttää.

        Kyllä minä olen varmasti erinäisiä kertoja, vuosien mittaan, sanonut, mummin vauva, mummin tyttö, mummin poika, mummin kulta ja voi kauhistus, kun oikein tarkkaan ajattelen, olen varmasti joskus sanonut mummin oma kulta. Huh, huh, olenpa syyllistynyt kamalaan rikokseen. Täytyy vielä tunnustaa lisää. Olen usein käyttänyt heidän koirastaan ja kissoistaan vastaavia nimityksiä, otusten omien nimien lisäksi.
        En ikinä olisi kuvitellut, että joku voisi ottaa tällaiset sanonnat kirjaimellisesti.
        En minä edes haluaisi näitä elukoita huusholliini jatkuvasti, vaikka koiraihminen olenkin, ja koira meillä joskus käykin.

        Enkä totisesti myöskään lapsia haluaisi omia, käytän sitten mitä nimitystä tahansa.

        Täällä kirjoittaessaan täytyy kyllä olla äärimmäisen varovainen sanojen käytössä.
        Minä olen muutaman kerran joutunut törkeiden hyökkäysten kohteeksi, asian kannalta aivan epäolennaisten sanojen vuoksi. Ne on vain poimittu asiayhteydestä ja nostettu niiden tiimoilta kamala haloo. En ymmärrä miksi joidenkin täytyy ilkeillä. Itse en tee sitä ainakaan tahallisesti.


      • * Maiju*

        Kyllä minäkin puhun lapsenlapsista usein "mummin oma kulta" tai "mummin silmäterä" tai "mummin oma kullan nuppu"...enkä todellakaan tarkoita sillä sitä että he olisivat minun lapsiani. Tuntuisi kyllä vähän hölmöltä sanoa kun tulee kylään että "mitä mummin rakas lapsenlapsi". Kyllä nuo tuntuu poika ja miniä hyvin käsittävän mitä tarkoitan, eikä ole kuvitellut että jotenkin omisin lapsia itelleni.
        Järki käteen kuitenkin minijöillekin ettei ihan kaikesta tarvii hernettä nenään vetää ja tahallaan asioita väärin ymmärtää.
        Taitaa kuitenkin olla nyt niin että jotkut äidit/miniät vaan ei halua jakaa lapsensa rakkautta edes isovanhempien kanssa,ja ovat mustasukkaisia jos lapset rakastavat isovanhempia ja heillä on erityisen läheiset välit. sääli, lapsi ei voi saada koskaan rakkautta liikaa..kunhan muistetaan ne rajatkin siinä samalla asettaa.


    • yx isoäiti myös

      Annetaan aikaa silloin kuin se on mahdollista me onlapsemme kasvattaneet ja nyt voimme pitää vain huolta lapsenlapsista kun ne käyvät ja tai kuntuodaan vaikka yökyläääään tai tulevat itsekin isompina . Ei voi määrätä itse että nyt mä vain pidän lapset luonani vaan sovitellaanmillon on hyvä heidän mielestä ja kun haluavat mennä jonnekin ja kun itseläni myös on vapaata .
      Olen omille lapsenlapsilleni kyllä tärkeä mutta asustelen parinsadana kilometrinpäässä niin ei niin usien aina tapaa . Joulut ja pääsiäiset yhdessä ollan perheen kanssa kaikki mutta kesällä lapsenlapset on kaikki aina luonani minun neljänviikonlomasta kolmen viikon ajan suunnilleen,jolloin mennän korkeasaareen ja lintsille nykyisin myös aina ja muutenki retkille ja ollaan uimassa ja muutenki vainluonani ollaan tässä on mukava heidän olla nauttivat olosta ja ovat tottuneet että käyvät . samoin talvella ovat muutaman kerran viikonloput ja koulujen hiihtoloman ajanki välillä täällä .. Ei ole lapsille haitaksi ollut ja vanhemmat on vain helpottuneita kun saavat itselleen vapaata ja lomaa . kun lapset oli pienempiä niin silloin he olivat lyhyempiä aikoja ja tottuttelivat lähinnä sellaisilla parinpäivän jaksolla ekankerran mummilassa oloa ja kaikkien noiden neljän kanssa on mennyt oikein kivasti ovat kotiutuneet hyvin ei ole tullut koti ikävää koskaan . kannattaa edetä niin että pikkuisen kerrallaan pienestä asti käyvät j a sittne kun haluavat.
      Nytkin kesälä hoidan lapsenlapset ja vanhemmat menevät sitten kahdestaan jonnekin reissulla käymän se on heille mukavaa tietävät että lapset on hyvässä hoidossa ja voivat huoletonna mennä.
      Säännöt mit noudatetaan on tärkeitä ei pidä menä rikkomaan joitain tärkeitä sääntöjä mitä on kotona vanhemmat laittaneet mutta tietenki mummolassa on aina joustavaa ja neuvottelua kun tääläkin omat sääntönsä
      Lapsilla o oltava turvallista ja mukavaa ja heitä ei saapakottaa jos eivät halua lähteä jonnekin jos haluavat tulevat ja tähän mennessä halunneet olla täällä ja jopa useamminkin haluaisivat tulla mutta nykyisin se kouluaika on yks raja joka estää niin usein tulemasta luokseni
      Mukavaa on olla isoäiti ja nauttia lastenlasten kanssa olosta ja elämästä ja tehdä kaikkea yhdessä aina kun voi jopa läksytkin tehdän monesti yhdessäkun heillä käyn haluavat usein niin ja laittaa ruokaa ym heille ja heidän kanssa sitäki monesti yhdessä tehdään .

      • läksyissä...

        Missään äidinkielen tai muissa kirjoitustaitoa vaativissa läksyissä ei tämän isoäidin kannata juuri auttaa...


      • Haaahaaahhaa!
        läksyissä... kirjoitti:

        Missään äidinkielen tai muissa kirjoitustaitoa vaativissa läksyissä ei tämän isoäidin kannata juuri auttaa...

        Nauran sinun vitsillesi, en kirjoittajalle jota kommentoit! Hahahahahahah! Päivä pelastettu! Mahaan jo sattuu kun niin naurattaa!


    • tytteli

      Itse en voi sietää omaa anoppiani.
      Hän ja hänen miehensä ovat molemmat alkoholisteja.
      Tosin anoppini on heistä se "piilojuoppo".
      Hän vaatii meitä jatkuvasti kyllään, puhuu lapselle. "äitin kulta" jne. Tarkoittaen itseään. Joskus huomaa virheensä ja korjaa itsensä mummiksi.
      Se hiukan riipii näin tuoreena 1,5kk vanhan tytön äitinä. Lapsi on ensimmäinen ja myös ensimmäinen lapsenlapsi heille. Tyttö on muutenkin niin kiltti, että en tunne suurta tarvetta millekkään "hengähdystauoille, vaan haluan viettää itse aikaa hänen kanssan, kun vielä on pieni.
      Viikonloppunakin vaati saada viedä vaunulenkille miehensä kanssa, Minä en saanut lähteä mukaan. Kohta ollaan siinä pisteessä että miehelläni ja minulla tulee ero jos hän ei alal ymmärtämään tuskaani. rakastan miestäni mutta tyttö on kuitenkin kaikki rakkain. Eli anoppi voi olla painajainen.

      • huh huh!

        "Viikonloppunakin vaati saada viedä vaunulenkille miehensä kanssa, Minä en saanut lähteä mukaan."
        Miniänä ja lapsen äitinä en tuollaista suvaitsisi.. Eri asia on jos itse haluan anopin lähtevän lapseni kanssa vaunuilemaan ja itse haluan jäädä kotiin..


      • miniä minäkin
        huh huh! kirjoitti:

        "Viikonloppunakin vaati saada viedä vaunulenkille miehensä kanssa, Minä en saanut lähteä mukaan."
        Miniänä ja lapsen äitinä en tuollaista suvaitsisi.. Eri asia on jos itse haluan anopin lähtevän lapseni kanssa vaunuilemaan ja itse haluan jäädä kotiin..

        Itse en katso loukkaantumisen arvoiseksi sitä, jos anoppini/äitini sanoo poikaamme mummon kullaksi tai mummon pojaksi. Sehän vain osoittaa sen kuinka paljon pojastamme pidetää, eikä se ole minulta pois..


      • jammutinska
        huh huh! kirjoitti:

        "Viikonloppunakin vaati saada viedä vaunulenkille miehensä kanssa, Minä en saanut lähteä mukaan."
        Miniänä ja lapsen äitinä en tuollaista suvaitsisi.. Eri asia on jos itse haluan anopin lähtevän lapseni kanssa vaunuilemaan ja itse haluan jäädä kotiin..

        jotka saavat lapsia ja ovat kuin lapsia
        " minä en tuollaista suvaitsisi" - voi ja vielä kerran voi, miten se on nyrpeältä miniältä pois jos mummo haluaa seurustella lapsen kanssa?
        en ole hullumpaa ikinä kuullut.
        tässähän aivan ilmiselvästi on kyseessä vain ja ainoastaan ARVOVALLASTA. ei niin mistään muusta - että anoppia voikin kokea tuollaisena uhkana.
        mutta: sellaisten liitot eivät tod kestä ja syy ei ole anopin. hän on aikuinen, kiukutteleva miniä EI.


      • eräs kirjoittaja
        miniä minäkin kirjoitti:

        Itse en katso loukkaantumisen arvoiseksi sitä, jos anoppini/äitini sanoo poikaamme mummon kullaksi tai mummon pojaksi. Sehän vain osoittaa sen kuinka paljon pojastamme pidetää, eikä se ole minulta pois..

        Niin. Miksipä kukaan pitäisikän huonona, jos kutsuu lapsenlastaan mummon kullaksi. Mutta jos mummu kutsuu itseään lapsen äidiksi ja lasta äidin kullaksi (tarkoittaen itseään), niin silloin tilanne on ihan eri. Niinhän tuon ylemmän kirjoittajan tapauksessa oli käynyt.


      • en huomannut
        eräs kirjoittaja kirjoitti:

        Niin. Miksipä kukaan pitäisikän huonona, jos kutsuu lapsenlastaan mummon kullaksi. Mutta jos mummu kutsuu itseään lapsen äidiksi ja lasta äidin kullaksi (tarkoittaen itseään), niin silloin tilanne on ihan eri. Niinhän tuon ylemmän kirjoittajan tapauksessa oli käynyt.

        Missä kohtaa hän kutsui itseään "lapsen äidiksi" ja lasta "äidin kullaksi"? Minä en sellaista huomannut..


      • jonkinlainen näyttämisen

        tarve muille sanoisin...


      • eräs kirjoittaja
        en huomannut kirjoitti:

        Missä kohtaa hän kutsui itseään "lapsen äidiksi" ja lasta "äidin kullaksi"? Minä en sellaista huomannut..

        >> "Hän vaatii meitä jatkuvasti kyllään, puhuu lapselle. "äitin kulta" jne. Tarkoittaen itseään. Joskus huomaa virheensä ja korjaa itsensä mummiksi."


      • miniä minäkin
        jammutinska kirjoitti:

        jotka saavat lapsia ja ovat kuin lapsia
        " minä en tuollaista suvaitsisi" - voi ja vielä kerran voi, miten se on nyrpeältä miniältä pois jos mummo haluaa seurustella lapsen kanssa?
        en ole hullumpaa ikinä kuullut.
        tässähän aivan ilmiselvästi on kyseessä vain ja ainoastaan ARVOVALLASTA. ei niin mistään muusta - että anoppia voikin kokea tuollaisena uhkana.
        mutta: sellaisten liitot eivät tod kestä ja syy ei ole anopin. hän on aikuinen, kiukutteleva miniä EI.

        ole siitä ettei mummo saisi seurustella lapsenlapsensa kanssa. Toki saa ja se on suotavaakin. Eri asia on jos anoppi/mummo tokaisee että lähdenkin tästä vaunuilemaan lapsesi kanssa ja sinä et saa tulla mukaan! Kyllä mummojen, niin anopin kuin omankin äidin, kuuluu huomioida lapsen äidinkin mielipide.. Jos asia esitetään vaikka niin, että voisinko lähteä lapsen kanssa vaunulenkille, kun se olisi niin mukavaa tms. niin asia olisi täysin toinen...

        Omalta kohdaltani näkisin asian niin, että haluan mummojenkin muistavan, että minä olen lapsen äiti ja määrään ensisijaisesti mitä lapsi milloinkin tekee.. Olipa kysymys sitten arvovallasta tai ei niin en halua kokea niin, että mummot voisivat suunnitelmillaan syrjäyttää äidin..!

        En ymmärrä mitä kiukuttelua siinä on, jos haluaa olla päättämässä lapsensa menoista. Silloin lapsen mummoille hoitoon antaminen on oikein mukavaa, kun saa yhdessä mummon kanssa sopia, milloin mummo lasta hoitaa. Ei niin, että mummo päättää milloin hän tekee mitäkin lapsen kanssa, eikä myöskään niin, että minä yksin päätän, että mummo on hyvä ja nyt hoitaa lastani ja jollei hoida niin ei tarvitse muulloinkaan tuppautua..


    • onnekas kun

      saan lastenlapset mukaan Suomi kierrokselle,kyllä miniä varmaan antaa hoitoon kun tulee useampi lapsi.Niin on käyny meillä,ovat mielissään kun sanon niitä mummin kullaksi ja otan hoitoon.Katsovat hyvin tarkkaan jos ei kaikkia pidä yhtä hyvänä.Nyt koulut loppuvat niin odotan kun tuovat todistukset näytille.

    • muumio

      rauha joka perheeseen. miniäsi on tosiaan oikeassa. tietysti Lastenlapset ovat ihania, mutta heillä on oma koti ja isä ja äiti, siellä he asuvat.
      Yritäpä etsiä itsellesi jokin harrastus, jossa viihdyt ja saat muuta tekemistä ja uusia ystäviä.
      Minäkin kyllä haluaisin olla pienten kanssa usein, mutta he eivät ole minun lapsiani joten annan heille oman rauhansa ja kun soittavat apuun tai muuten vain käymään tai tulevat, se on yhtä juhlaa.
      Tietysti itkeä pirahutan, mutta vasta kun autonvalot ovat hävinneet, ei lastenperheen sitä tarvi nähdä ja pianhan me taas nähdään, vaikka voi siihen mennä kuukausi ja joskus kaksikin, mutta niin se on. Lapset elävät omaa elämäänsä ja siihenhän me olemme heitä ohjanneet.

    • jjj

      Käytät miniästäsi sanaa "avokki" ja miniä ei halua vierailla lunnasi... Missähän on vikaa? Ei taida välit olla ihan kunnossa.

      Jos pelaat pelejäsi poikasi kautta, niin pian tapahtuu jotain. Joko pojan pojallasi on eronneet vanhemmat, tai hän ei enään vieraile luonasi.

      • ppp

        jaa jos eroavat, niin on tämän mummon syytä vai? eikä siinä, että itse ollaan vielä keskenkasvuisia kakaroita joilla kyllä alapään värkit pelaavat mutta ei yläkerran? katsokaa peiliin avo ja ävökit, kyllä se syy siellä on eikä mummossa, joka välittää ja on nähnyt vähän enemmän elämää. mitä luulisitte - " ennenvanhaan" joutui asumaan 3-4 sukupolvea saman katon alla. olisiko ollut kasvun paikka?


      • jjj
        ppp kirjoitti:

        jaa jos eroavat, niin on tämän mummon syytä vai? eikä siinä, että itse ollaan vielä keskenkasvuisia kakaroita joilla kyllä alapään värkit pelaavat mutta ei yläkerran? katsokaa peiliin avo ja ävökit, kyllä se syy siellä on eikä mummossa, joka välittää ja on nähnyt vähän enemmän elämää. mitä luulisitte - " ennenvanhaan" joutui asumaan 3-4 sukupolvea saman katon alla. olisiko ollut kasvun paikka?

        No eipä olisi ekakerta kun anoppi on sekaantunut lapsensa perhe-elämään niin että siitä seuraa ero... ei varmaan ainoana syynä mutta yhtenä muiden joukossa.

        Ennenvanhaan vehkeet toimi ihan samaan aikaan, mutta päätä ei saanut käyttää lainkaan.


      • mummuttis
        jjj kirjoitti:

        No eipä olisi ekakerta kun anoppi on sekaantunut lapsensa perhe-elämään niin että siitä seuraa ero... ei varmaan ainoana syynä mutta yhtenä muiden joukossa.

        Ennenvanhaan vehkeet toimi ihan samaan aikaan, mutta päätä ei saanut käyttää lainkaan.

        Juu voi olla että päätä ei käytetty- mutta ei sitä kyllä nykyäänkään mitenkään liian paljon käytetä kun suurin ongelmanaihe on se, RAKASTAAKO HELVATA MUMMO LIIKAA LAPSENLAPSIAAN. onkohan se pois pullamössöminiöiltä?
        jos mummoa täytyy syyttää avioerosta niin eipä ole ollut hääppöinen sekään liitto ja =
        millaiset on aviopuolisoiden välit kun mummo on niin suuri uhka? Kukahan käskyttää ja ketä sellaisessa liitossa ? ettei olisi poispilattu lellitty miniä joka leikkii vielä barbinukeillaan?????


      • muumio
        mummuttis kirjoitti:

        Juu voi olla että päätä ei käytetty- mutta ei sitä kyllä nykyäänkään mitenkään liian paljon käytetä kun suurin ongelmanaihe on se, RAKASTAAKO HELVATA MUMMO LIIKAA LAPSENLAPSIAAN. onkohan se pois pullamössöminiöiltä?
        jos mummoa täytyy syyttää avioerosta niin eipä ole ollut hääppöinen sekään liitto ja =
        millaiset on aviopuolisoiden välit kun mummo on niin suuri uhka? Kukahan käskyttää ja ketä sellaisessa liitossa ? ettei olisi poispilattu lellitty miniä joka leikkii vielä barbinukeillaan?????

        Mitä jos annettaisiin lastemme perheisiin oma rauha ja oltaisiin mummoja ja vaareja, kun meitä tarvitaan.
        Minulla on viisi ihanaa lastenlasta ja he tietävät sen.
        Minulla on kaksi vävyä, aivan kelpo miehiä, ei minun tarvitse käydä valtataistelua heidän eikä tyttärieni kanssa.
        Aina on ihanaa nähdä kaikki isot sekä pienet lapset ja auttaa tarvitessa.
        Mutta heillä on oma koti ja omat olot, en minä niihin puutu, ei se ole minun "elämäni".
        Minulla on oma koti, mies ja omat ympyräni.
        Aina he ovat sydämessäni ja mielelläni autan ja autamme, mutta emme missään "valmiudessa" ole, eikä sitä meiltä vaaditakkaan.
        Mutta he tietävät missä olemme ja puhelin on.
        Antakaa nuorille oma rauha ja mahdollisuus.
        Iloisia vaari ja muori päiviä, lapset on rikkaus!


      • *Maiji*
        muumio kirjoitti:

        Mitä jos annettaisiin lastemme perheisiin oma rauha ja oltaisiin mummoja ja vaareja, kun meitä tarvitaan.
        Minulla on viisi ihanaa lastenlasta ja he tietävät sen.
        Minulla on kaksi vävyä, aivan kelpo miehiä, ei minun tarvitse käydä valtataistelua heidän eikä tyttärieni kanssa.
        Aina on ihanaa nähdä kaikki isot sekä pienet lapset ja auttaa tarvitessa.
        Mutta heillä on oma koti ja omat olot, en minä niihin puutu, ei se ole minun "elämäni".
        Minulla on oma koti, mies ja omat ympyräni.
        Aina he ovat sydämessäni ja mielelläni autan ja autamme, mutta emme missään "valmiudessa" ole, eikä sitä meiltä vaaditakkaan.
        Mutta he tietävät missä olemme ja puhelin on.
        Antakaa nuorille oma rauha ja mahdollisuus.
        Iloisia vaari ja muori päiviä, lapset on rikkaus!

        Tämä oli todella hyvä ja tervehenkinen kirjoitus. JUURI NÄIN. Tuohon ei ole mitään lisättävää eikä pois otettavaa. Kiitos kirjoituksestasi *muumio* ja oikein hyvää ja ihanaa kesää sinulle ja koko perheellesi:)


      • muumio
        *Maiji* kirjoitti:

        Tämä oli todella hyvä ja tervehenkinen kirjoitus. JUURI NÄIN. Tuohon ei ole mitään lisättävää eikä pois otettavaa. Kiitos kirjoituksestasi *muumio* ja oikein hyvää ja ihanaa kesää sinulle ja koko perheellesi:)

        KIITOS, samoin sinulle.


      • jjj
        mummuttis kirjoitti:

        Juu voi olla että päätä ei käytetty- mutta ei sitä kyllä nykyäänkään mitenkään liian paljon käytetä kun suurin ongelmanaihe on se, RAKASTAAKO HELVATA MUMMO LIIKAA LAPSENLAPSIAAN. onkohan se pois pullamössöminiöiltä?
        jos mummoa täytyy syyttää avioerosta niin eipä ole ollut hääppöinen sekään liitto ja =
        millaiset on aviopuolisoiden välit kun mummo on niin suuri uhka? Kukahan käskyttää ja ketä sellaisessa liitossa ? ettei olisi poispilattu lellitty miniä joka leikkii vielä barbinukeillaan?????

        "pään käytöllä" tarkoitin tuossa yhteydessä sitä että nuoret eivät ennen muinoin edes valinneet itse puolisoaan, van sen tekivät vanhemmat... Kai tämä lasten parisuhteisiin sekaantuminen on historiallisia peruja. Joillakin anopeilla tuntuu olevan tarve ajaa lapsensa etuja hänen parisuhteessaan.

        Luottakaa aikuisten lastenne valintoihin... eivät he todennäköisesti ole täysin sattumalta tai vasten tahtoaan kimpassa puolisonsa kanssa.


    • Pelaq

      Arki on kovasti kiireistä, kun päivät menevät töissä ja illat ovat lyhyet. Me haluamme olla omien lastemme kanssa viikonloppuisin, koska lasten kanssa on niin mukavaa ja he ovat rakkaita. Emme kieltäydy kyläilykutsuista ollaksemme ilkeitä tai itsekkäitä; me haluamme vain perheenä viettää yhdessä aikaa.

      Monet isovanhemmat mainitsevat, että hoitavat lapsia, jotta vanhemmat saisivat kahdenkeskistä aikaa. Vielä arvokasta on se koko perheen yhdessä viettämä aika.

      Meillä tuli appivanhempien kanssa sanaharkkaa siitä, että emme antaneet lapsiamme loma-aikana heille hoitoon. Odotamme kesälomaa koko vuoden. Emme siksi, että pääsisimme lapsistamme eroon vaan juuri siksi, että kerrankin saamme viettää heidän kanssaan yhdessä aikaa vähän pidemmän rupeaman. Ihan vain kotonakin on kiva olla välillä niin, ettei tarvitse lähteä aamulla mihinkään tai toisaalta voi lähteä ihan suunnittelematta johonkin. Aina ei tarvita puuhamaita tai seikkailuleirejä, kotona voi olla hyvä olla.

      Minusta sinun tulisi kunnioittaa poikasi perhettä eikä vaatia poikaasi tekemään vastoin vaimonsa tahtoa (naimisissa tai ei, lapsenlapsesi äiti yhtä kaikki). Minä en ennustele sinun tai poikasi perheen tulevaisuutta, mutta jo kirjoituksestasi voi päätellä, että asetat poikasi hankalaan välikäteen vaatimuksiesi kanssa.

      Ensimmäiseksi sinun tulisi hyväksyä se tosiasia, että et ole lapsenlapsellesi korvaamaton. Lapsen vanhemmat ovat lapsen elämän tärkeimmät ihmiset, joten jos sinä sekaannut vaatimuksinesi vanhempien väleihin, teet lapsellekin pahempaa kuin varmaan tajuatkaan.

      Kyselet rajaa. Raja on siinä mihin lapsenlapsesi äiti on sen laittanut. Poikasi ylittää rajan, mistä ei hyvä seuraa. Et ole ihan varma poikasi kyvystä tehdä päätöksiä, koska joudut käyttämään keinoja, jotka eivät ole ihan reiluja. Ei sinun tarvitse kysellä lapsen isän oikeuksia sanoa mielipidettään, koska se ei oikeastaan sinulle kuulu.

      Ja oletko huomannut, että lapsen isähän on sanonut mielipiteensä. Hän äänestää jaloillaan tulemalla lapsensa kanssa luoksesi.

      Haluatko nyt rehellisesti, että olet itse onnellinen vai että poikasi perhe on onnellinen? Jos tulee (ja kun on näköjään tullut) valintatilanne niin kumman laitat etusijalle, itsesi vai poikasi perhe-elämän?

      Poikasi on kyvytön päättämään siitä, mikä hänen elämässään on tärkeää. Äitinä voisit häntä auttaa niin, että et painosta poikaasi vierailulle luoksesi. Ihan varmasti se olet sinä, joka pidät huolta siitä, että poikasi tulee lapsensa kanssa luoksesi. Kokeilehan mitä tapahtuu, kun poikasi saa itse päättää.

    • mitä kuuluu?

      Sinä "tarpeellinen", olisi mielenkiintoista kuulla miten asiat sinun kohdallasi ovat tällä hetkellä. Et ole avauksesi jälkeen kommentoinut mitenkään.

    • Aloittaja

      Poikani ja miniäni erosivat. Lapsi jäi pojalleni. Olemme viettäneet paljon aikaa nyt kesällä yhdessä. Miniä kuulemma jo pitkin vuotta on kulkenut ammattiauttajilla puhumassa asioistaan, kun ne ovat niin sekaisin. Yrittää tehdä minusta syntipukkia eroon, mutta niin se on, että itse on ratkaisunsa tehnyt. Vaikea tuollaisella epäsosiaalisella luonteella on pysytellä parisuhteessa. Tunteetonkin vielä, kun voi lapsensa hyljätä. Minulla sentään on useita ystäviä ja olen erittäin pidetty, tulen kaikkien kanssa toimeen ja välitän heistä syvästi. Miniäni oli ainoa, jonka kanssa en pärjännyt. Yritin kyllä kovasti omalta osaltani tehdä parhaani, mutta tuntui kovin turhauttavalta yksipuolisesti asioita parantaa. Mielestäni nämäkin asiat kertovat jotain miniästäni. Ystäviäkin tällä naisella oli todella vähän ja sosiaalisesti oli kovin rajoittunut.

      Yritän jatkossa auttaa poikaani ja pojanpoikaani parhaani mukaan. He tarvitsevat nyt tukeani.

    • Anonyymi

      Tyttärelläni on tunkeileva anoppi. On sanonut suoraan sen. Minä lapsen toisena mummina en pääse katsomaan lapsenlasta. Tyttären mies ja miehen äiti vaikuttavat hallitsevilta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      42
      2217
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      51
      1738
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      40
      1553
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      43
      1511
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      3
      1469
    6. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      8
      1454
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      4
      1440
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      3
      1371
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      5
      1281
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      8
      1245
    Aihe