Ikkunastani näkyi kinos ja taivaalta satava hiutale.
Päivä oli lämmin kevätpäivä aurinko sulatti jo lumia.
Kuinka paljon meissä on kinosta ja hiutaletta?
Olemmeko joko toinen vai löytyykö meistä molempien puolia?
Toisena aamuna heräämme virkeänä ja kauniina.
Olemme kuin hiutale.
Emme ole kovin näkyvillä mutta tunnemme itsemme hyväksi, tasapainoiseksi, riittäväksi tähän maailmaan.
Sellaisina päivinä näemme enemmän, kuulemme tarkemmin, mutta jäämme sivummalle, meistä ei lähde silloin ääntä, kuulemme enemmän, näemme.
Mutta kun ilta tulee sulamme vain pieneksi pisteeksi, ymmärrämme että matkamme oli vain suurta tippumista, loppu on lyhyt, kauniin hiutaleen loppu.
Ja milloin olemme suuri kinos?
Otamme suuremman roolin, näytämme isoilta, yritämme näkyä ja näymme.
Sisältä olemme levottomia, pelokkaita, epävarmoja. Mutta on selvää, että niin käy, että olemme joskus kinos, ja aiheutamme pahennusta.
Sulaessamme muodostamme virran joka tukkii kylän viemärit.
Aiheutamme iltaan tulvan, jota ei voi hallita, emmehän itsekään hallitse itseämme silloin kun olemme kinos. Kinoksen loppu on hidas se aiheuttaa paljon harmia, kyyneleitä, kipua.
Päivä oli lämmin kevätpäivä aurinko sulatti jo lumia.
Kuinka paljon meissä on kinosta ja hiutaletta?
Olemmeko joko toinen vai löytyykö meistä molempien puolia?
Toisena aamuna heräämme virkeänä ja kauniina.
Olemme kuin hiutale.
Emme ole kovin näkyvillä mutta tunnemme itsemme hyväksi, tasapainoiseksi, riittäväksi tähän maailmaan.
Sellaisina päivinä näemme enemmän, kuulemme tarkemmin, mutta jäämme sivummalle, meistä ei lähde silloin ääntä, kuulemme enemmän, näemme.
Mutta kun ilta tulee sulamme vain pieneksi pisteeksi, ymmärrämme että matkamme oli vain suurta tippumista, loppu on lyhyt, kauniin hiutaleen loppu.
Ja milloin olemme suuri kinos?
Otamme suuremman roolin, näytämme isoilta, yritämme näkyä ja näymme.
Sisältä olemme levottomia, pelokkaita, epävarmoja. Mutta on selvää, että niin käy, että olemme joskus kinos, ja aiheutamme pahennusta.
Sulaessamme muodostamme virran joka tukkii kylän viemärit.
Aiheutamme iltaan tulvan, jota ei voi hallita, emmehän itsekään hallitse itseämme silloin kun olemme kinos. Kinoksen loppu on hidas se aiheuttaa paljon harmia, kyyneleitä, kipua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
existentialistista höpinää, mutta poikkeaa mukavasti teksteistä, joita täällä yleensä saa lukea.
kirjoitustyylinä pidän tällaisesta ja luen mielelläni.
kiitos lukuelämyksestä.
Ole hyvä vain, täysin ilmaista lukuviihdettä, by Ese
HaSSu HeSSu-KiSSa... Luvalla sanoen tämä ei ole lainkaan hmm, tapaisesi. Tikusta asiaa? Vähän turhan väkinäisen oloista. Pidän kyllä yleissävystä, varsinkin tämä lause mielytti: "Mutta on selvää, että niin käy, että olemme joskus kinos, ja aiheutamme pahennusta." Jotenkin surkuhupaisaa. Mutta niin, siihen se sitten jääkin. En saanut oikein mitään irti. Kokemus se on tämäkin. Kiva moikata pitkästä aikaa: moi! ;)
joo pitkän ajan jälkeen on hyvä taas rikkoa jää jollain tämän tapaisella tekstillä...
En ole sinuakaan täällä nähnyt, aina silloin tällöin kun käyn vilkaisemassa.
Minun taitaa olla vaikea tasapainoilla siinä välissä, että milloin kirjoitan liian vähästä liian paljon, ja milloin taas liian paljosta liian vähän.
;;;)
Minä kyllä löydyn siinä kymmenisen aihetta alapuoleltasi. Tällä hetkellä en tosin tahtoisi pätkää omakseni tunnustaa. Nuorisofantsua... Plääh! Mutta mikäs siinä. Vähästä paljon tai paljosta vähän, pääasia, että kirjoittaa. (Minun pitäisi kenties pitää runoilukuuri, jotta löytäisin itseni uudelleen.)