MIten lasketaan sopiva puhallinnopeus

No tuon minä jo tiesinkin, mutta se laskusysteemi on vielä auki.

mmdm kirjoitti:

No tuon minä jo tiesinkin, mutta se laskusysteemi on vielä auki.

seuraavasti:
Kojeen ulkopuolisista painehäviöistä muodostetaan funktio dp=f(V), jonka kuvaaja piirretään puhallinkäyrästöön. Kyseisen funktion ja puhaltimen kierroslukukäyrän leikkauspisteestä todetaan kyseisellä kierrosluvulla saavutettava ilmavirta. Näin siksi, koska kierrosluvun tuottokäyrä ei ole yleensä tiedossa vaan kuvaaja on saatu mittausten perusteella.

mmdm kirjoitti:

No tuon minä jo tiesinkin, mutta se laskusysteemi on vielä auki.

käyrästöstä nähdään suoraan, että nopeus 2 ei riitä lainkaan koska vapaana puhaltaessaankin puhaltimen max ilmavirta on n 135 m3/h EU5 suodattimella.
Paljonko sitten nopeudella 3 saadaan ilmaa riipppuu täysin kanaviston ja venttiilien painehäviöistä. Käyrästöstä voidaan helposti nähdä, että jos ne ovat asennolla 3 suuruusluokkaa 100 Pa, saadaan asennolla 1 ilmaa n 60 m3/h, asennolla 2 n 100 m3/h, asennolla 3 vajaat 160 m3/h ja asennolla 4 n 200 m3/h. Kierroslukukäyrien alareunoista muodostetaan verhokäyrä, johon lisätään 100 Pa. Tämän uuden käyrän ja kierroslukukäyrä 3:n leikkauspisteen kautta piirretään paraabeli p=v^2. Paraabeli leikkaa muut kierroslukukäyrät em kohdissa.    

old_profile_18176 kirjoitti:

käyrästöstä nähdään suoraan, että nopeus 2 ei riitä lainkaan koska vapaana puhaltaessaankin puhaltimen max ilmavirta on n 135 m3/h EU5 suodattimella.
Paljonko sitten nopeudella 3 saadaan ilmaa riipppuu täysin kanaviston ja venttiilien painehäviöistä. Käyrästöstä voidaan helposti nähdä, että jos ne ovat asennolla 3 suuruusluokkaa 100 Pa, saadaan asennolla 1 ilmaa n 60 m3/h, asennolla 2 n 100 m3/h, asennolla 3 vajaat 160 m3/h ja asennolla 4 n 200 m3/h. Kierroslukukäyrien alareunoista muodostetaan verhokäyrä, johon lisätään 100 Pa. Tämän uuden käyrän ja kierroslukukäyrä 3:n leikkauspisteen kautta piirretään paraabeli p=v^2. Paraabeli leikkaa muut kierroslukukäyrät em kohdissa.    

Eli toisinsanoen jos pystyn mittamaan tuon painehäviön niin katson vaan käyrästöstä oikean kohdan.

Onnistuuko mittaaminen esim. Manometrillä siten, että panen toisen letkun tulevan ilman puhaltimen jälkeen koneen sisälle ja toisen vien huoneeseen? Eli paine-ero huonetilan ja puhaltimen jälkeen olis tiedossa?

mmdm kirjoitti:

Eli toisinsanoen jos pystyn mittamaan tuon painehäviön niin katson vaan käyrästöstä oikean kohdan.

Onnistuuko mittaaminen esim. Manometrillä siten, että panen toisen letkun tulevan ilman puhaltimen jälkeen koneen sisälle ja toisen vien huoneeseen? Eli paine-ero huonetilan ja puhaltimen jälkeen olis tiedossa?

Mitähän tässä oikein olikaan tavoitteena?

Olemassa olevan laitoksen säätöä ei kannata tällä tavalla tehdä vaan venttiilikohtaisesti mittaamalla ja säätämällä. Tärkeää on paitsi kokonaisilmavirran, myös huonekohtaisten ilmavirtojen oikeellisuus. Kanavisto ja venttiilien asennot vaikuttavat aivan oleellisesti kokonaisuuteen.
Paine-eromittaus/puhallinkäyrästöyhdistelmä ilmavirran arvioimiseksi on vain suuntaa-antava.
Mutta jos sitä halutaan mittailla, on paine-ero otettava kojeen kummaltakin puolen, siis yhteensä 4 paine-eroa. Tulopuolella dp = dp(ulkoilma-koje) dp(koje-huone) ja poistopuolella vastaavasti. Paineenmittaus kannattaa tehdä vain suurimmalla kierrosnopeudella ja mittavirheen mahdollisuus on suuri.

old_profile_18176 kirjoitti:

Mitähän tässä oikein olikaan tavoitteena?

Olemassa olevan laitoksen säätöä ei kannata tällä tavalla tehdä vaan venttiilikohtaisesti mittaamalla ja säätämällä. Tärkeää on paitsi kokonaisilmavirran, myös huonekohtaisten ilmavirtojen oikeellisuus. Kanavisto ja venttiilien asennot vaikuttavat aivan oleellisesti kokonaisuuteen.
Paine-eromittaus/puhallinkäyrästöyhdistelmä ilmavirran arvioimiseksi on vain suuntaa-antava.
Mutta jos sitä halutaan mittailla, on paine-ero otettava kojeen kummaltakin puolen, siis yhteensä 4 paine-eroa. Tulopuolella dp = dp(ulkoilma-koje) dp(koje-huone) ja poistopuolella vastaavasti. Paineenmittaus kannattaa tehdä vain suurimmalla kierrosnopeudella ja mittavirheen mahdollisuus on suuri.

Tavoite on siis selvittää millä nopeudella olemassaolevaa systeemiä pitää käyttää, jotta ilmanvaihto on järkevä.

mmdm kirjoitti:

Tavoite on siis selvittää millä nopeudella olemassaolevaa systeemiä pitää käyttää, jotta ilmanvaihto on järkevä.

pitäisi olla vain tukitoimi säädölle. Voidaan tietysti hyödyntää, jos yksi piste tunnetaan, niin saadaan muiden kierroslukujen ilmavirrat.
Kannattaa huomata, että jos käytössä on muuttuva-aukkoisia liesikupuja, saunaventtiileita tms ollaan taas aivan pihalla.

old_profile_18176 kirjoitti:

pitäisi olla vain tukitoimi säädölle. Voidaan tietysti hyödyntää, jos yksi piste tunnetaan, niin saadaan muiden kierroslukujen ilmavirrat.
Kannattaa huomata, että jos käytössä on muuttuva-aukkoisia liesikupuja, saunaventtiileita tms ollaan taas aivan pihalla.

Jep, jos et halua maksaa venttiilikohtaisesta mittaamisesta ja LVI-säädöstä ammattimiehen tekemänä, niin laita kolmoselle. Jos ääni tai veto tuntuu pahalta, niin laita kakkoselle.

Sinuna kyllä pyytäisin ilmanvaihdon mittauksen ja säädön, ei se niin kallista ole jos todella haluaa arvojen olevan kohdallaan.

mmdm kirjoitti:

Tavoite on siis selvittää millä nopeudella olemassaolevaa systeemiä pitää käyttää, jotta ilmanvaihto on järkevä.

antaa vastauksen millä nopeudella laitteistoa pitää pyörittää. Ja mittauspöytäkirjasta se sitten näkyy.

Neuvoa kirjoitti:

Jep, jos et halua maksaa venttiilikohtaisesta mittaamisesta ja LVI-säädöstä ammattimiehen tekemänä, niin laita kolmoselle. Jos ääni tai veto tuntuu pahalta, niin laita kakkoselle.

Sinuna kyllä pyytäisin ilmanvaihdon mittauksen ja säädön, ei se niin kallista ole jos todella haluaa arvojen olevan kohdallaan.

meillä Vantaalla vaadittiin muutotarkastuksessa Lvi -insinöörin mittauss ja tarkistus pötäkirja ilmanvaihtokoneen säädöistä ja että venttiilit olivat oikein säädetty.