Aurallinen pääsärytön migreeni

Minulla on samanlainen vaiva . Noin 15 v. sitten kaaduin ja löin pääni aika pahasti . Sen jälkeen kärsin muutaman vuoden migreenikohtauksista joissa " valoilmiöiden " jälkeen tuli särky . Nyt n. 10 v. kohtaukset ovat olleet säryttömiä . Joskus tulee parikin kertaa viikossa , joskus menee kuukausikin ettei ole yhtään kohtausta . Olo on ensin huono ja sitten tulee sellainen kirkas piste keskelle silmää , näkö häviää osittain , esim. jos lukee osa lauseesta häviää kokonaan . Ei oikein näe tehdä mitään . Seuraavaksi tulee sahanteräkuviot . Monivärisinä ja kirkkaina . Ne alkavat laajeta silmän ulkonurkkia kohti kunnes häviävät . Kestää 15-20 min.

No sä saat olla onnellinen ettei tule sitä kovaa päänsärkyy. Mulle tulee kans se paha olo, sahalaita kuvio,en tahdo löytää sanoja ja saatan töllöttää eteenpäin omissa ajatuksissani. Kärsin siitä pitkään ja kovasta päänsärystä, mutta saadessani verenpainelääkkeen oloni koheni.Sattumalta pakkauksen kyljessä luki, että käytetään myös migreenin estolääkkeenä.Sanon nyt ilkeämielisille lukijoille valmiiksi, että verenpaine johtui työstressistä, ei lihavuudesta.Laihdutin kuitenkin reilusti, mutta paine vain nousi.Nyt paineeni ovat hallinnassa ja migreeni pysyy kurissa. Tyttäreni sai myös omaan migreeniinsä samaista lääkettä.Verenpaineet olivat ihan ok.

Kas, eihän tämä sitten mikään kummajainen olekaan. Olen yli 30 vuotta potenut samaa vaivaa. Paha olo, sahalaidat ja osittainen näön menetys, kestää alle puoli tuntia ja sen jälkeen on krapulainen olo. Migreenipisteiden hierominen päässä vie kohtauksen nopeammin pois ja jälkisurkeus lievittyy huomattavasti.

Useinmiten kohtauksen laukaisee kirkas valo, mutta myös hormonitoiminta vaikuttaa. Näitä kohtauksia tulee vain joko ovulaation aikana tai juuri kuukautisten alkamien aikoihin. Keväällä kun valon määrä runsastuu, kohtausalttius kasvaa huomattavasti.

Mutta päätä ei särje. Siitä suuri kiitos :) Joskus pahoinvointi on johtanut myös oksentamiseen. Toisaalta minulla on myös erittäin korkea kipukynnys ja olen miettinyt että jos en vain tunne kipua "normaalisti". Äärimmäistä kipua kohdatessani oksennan joka tapauksessa. Myöskään kipulääkkeet eivät vaikuta minuun yleensä mitenkään. En niitä käytä oikeastaan milloinkaan, mutta synnytyksissä sellainenkin piirre havaittiin.