Oon vahingossa raskaana viikolla 5 3 ja tänään aika lääkärille aborttilähetettä varten. En kuitenkaan ole asiasta täysin varma ja tuntuu etten voi päättää kumpaankaan suuntaan siis aborttiin tai lapsen pitämiseen...
Olen aina ollut aborttia vastaan ja ajatellut etten itse ikinä tekisi sitä. Olen periaatteessa ollut aina sitä mieltä että aikuisen ihmisen on kannettava vastuunsa.
Tämän hetkinen tilanteeni on kuitenkin se että minulla on kaksi pientä lasta enkä oikeasti tiedä jaksanko kolmatta(kun vauva syntyisi meillä olisi kolme alle neljävuotiasta). Varsinkin tuo vauva-aika pelottaa! Taloudellisesti varmaan juuri ja juuri pärjättäisiin mutta tiukkaa tulisi olemaan. Samoin tämä kolmio missä asumme ja olemme ajatelleet asua vielä pitkään on sitten meille aivan liian pieni eikä meillä ole varaa muuttaakaan...
En voi uskoa että olen joutunut tähän tilanteeseen! Tuntuu etten pääse tästä mitenkään pois! En haluaisi aborttia mutta en myöskään kolmatta lasta. Olen aivan rikki! Tuntuu että jos teen abortin en ole sen jälkeen enää minkään arvoinen ja en tiedä kuinka pystyn elämään itseni kanssa sen jälkeen! Kuitenkin tuntuu että nykyisten lastenikin ja meidän vanhempien parisuhteen takia abortti olisi paras vaihtoehto.
Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä?!
17
1996
Vastaukset
- Muistathan
jotta lapsi on aina lahja.Minulla oli jo kaksi lasta ja kolmas ilmoitti tulostaan ja kun ultrassa selvisi että siellä polskuttelee kaksoset...mieheni totesi onnellisena jotta: Sisarukset ovat rikkaus!Niin meilläkin oli 3 alle 2 vuotiasta(isosisko 1,7 v kun vauvat syntyi) ja kyllähän se alussa oli välillä aikamoista puuhastelua ...mutta niin ihanaa aikaa.
Sinun pitää kyllä miettiä tarkasti ja tehdä päätös piakkoin..ja sen päätöksen kanssa pitää elää loppuelämä.Teet mitä teet ,toivotan sinulle voimia ja muistahan laittaa ehkäisyasiat kondikseen!!!! ettei tarvi moisia asioita toiste pohtia.Ilosta kesän alkua! - Vaihtoehtoja on.
Jos abortti on sinusta huono ratkaisu, niin mieti vielä mitä muuta voisit tehdä, sillä ei kannata pilata elämäänsä tekemällä vastoin omaa tahtoa.
Tässä on kolme näkemääni vaihtoehtoa, ehkä sinä näet muitakin...
- abortti
- adoptio
Jos et halua tehdä aborttia ja annata raskauden edetä, voit lapsen synnyttyä antaa hänet adoptoitavaksi tai miettiä että jos siinä vaiheessa pystyisitkin pitämään itse lapsen.
Tilanteet voi JOSKUS muuttua. Ja jos nyt teet lopullisen päätöksen abortin suhteen, on sitä myöhäistä katua vaikka aborttia seuraavana päivänä.
Siksi kannattaa nyt yrittää miettiä, puhua miehen kanssa jne.
Toivottavasti löydät teille ja varsinkin sinulle sopivimman ratkaisun!- toivoton
Ollaan kyllä puhuttu miehen kanssa tosi paljon. Mies on aika paljon samaa mieltä kuin minäkin eli että molemmat ratkaisut tuntuvat vääriltä. Adoptio ei sinänsä ole meillä vaihtoehto. Tiedän että jos päädytään siihen että aborttia ei tehtäisi niin kyllä se lapsi yhtä rakas olisi kun syntyisi kuin edellisetkin!
Olen juuri aloitellut työt osa-aikaisesti. Lapset ovat kuitenkin vielä kotihoidossa, olemme miehen kanssa vuorotellen töissä. Lopetin pienemmän imetyksen muutama kuukausi sitten ja nyt lapset ovat olleet ensimmäistä kertaa yökylässäkin mummilla. Itse olen aloittanut urheiluharrastuksen uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Eli siis ensimmäistä kertaa melkein kolmeen ja puoleen vuoteen tuntuu että on jotain omaakin aikaa ja siis myös kahdenkeskeistä aikaa miehen kanssa edes välillä. Ja nyt tuntuu että paluu näihin vauvajuttuihin ei kyllä houkuttele.
Tarkoitus oli pyrkiä koulutustani vastaavaan työhön noin vuoden päästä. Ja nyt pelkäänkin että jos tämä venyy taas kolmella vuodella eteenpäin etten saa kunnon töitä enää...
Myönnän että nämä kaikki asiat ovat aikalailla itsekkäitä. Tuntuu vaan että kolme ja puoli vuotta olen elänyt aivan vain ja ainoastaan lapsilleni. Ja nyt kun olen alkanut ottamaan myös omaa aikaa (ilman huonoa omaatuntoa) niin en jotenkin jaksaisi palata takaisinpäin.
Tottakai lapsi on aina lahja ja rikkaus myös sisaruksilleen. Kuitenkin nämä sisarukset jäisivät väkisinkin vähemmälle huomiolle kun vauva tulisi taloon. Vauvat ja pienet lapset eivät vielä kuluta kovasti mutta pelottaa myös kun lapset kasvaisivat isommiksi ja alkaisivat harrastukset yms. Että olisiko meillä varaa kolmen aikalailla samanikäisen lapsen menoihin! Tiedän että materiaali yms ei ole tärkeintä mutta en myöskään haluaisi että lapseni jäisivät kaikesta paitsi.
Tää on niin vaikeata! - Vaihtoehto
Tämä ei nyt oikeastaan ole "toivottomalle", koska hän totesi, ettei adoptio ole heille vaihtoehto.
Muille asioiden kanssa pähkäileville on hyvä muistuttaa sijaisperheiden olemassa olosta. Jos synnyttää lapsen, jota ei voi sillä hetkellä tai tulevaisuudessakaan pitää, niin lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen on myös vaihtoehtona.
Vaihtoehdot ovat siis:
- abortti
- adoptio (suljettu adoptio ja avoin adoptio)
- sijaisperhe
Sijaisperheisiin sijoitetaan myös vauvoja, joille suunnitellaan koko lapsuuden ja nuoruuden kestävää sijoitusta. Sijaisperheen voi myöhemmin antaa adoptoida lapsen, jos se tuntuu hyvältä ratkaisulta ja sijaisperhe suostuu siihen. Vauvoille, jotka sijoitetaan pitkäaikaisesti, etsitään sellaiset sijaisperheet, jotka ovat valmiita sitoutumaan vauvaan pitkästi tai jopa lopullisesti.
Lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen mahdollistaa biologisille sukulaisille yhteydenpidon lapseen ja sijoituksen purkamista voi anoa myöhemmin. Lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen ei ole helppo ratkaisu, mutta ei näistä vaihtoehdoista mikään ole helppo. Tämä sopii sellaisille, jotka eivät pysty pitämään lasta itse, mutta eivät halua että yhteys lapseen katkeaa kokonaan kuten adoptiossa.
Muistakaa siis tämäkin vaihtoehto, kun keskustelette täällä.
- lapsi on lahja
niin sitä lahjaa ei aina pysty ottamaan vastaan, vaikka kuinka haluaisi. Jos olet jo melkein jaksamasi äärirajoilla on parempi, että keskityt jo olemasssa oleviin pieniin lapsiisi ja mieheesi, etkä mene voimavarojesi yli.
- ...niin tee niin kuin sydän...
Et katuisi vauvan pitämistä loppua ikääsi - etenkin kun sinulla on jo lapsia ja juoksut on juostu. Aborttia saattaisit katua.
Saisitko kunnan kautta esim. kodinhoitajan käymään pari kertaa viikossa kun vauva on pieni? Hän voisi siivota tai katsoa lapsia tai auttaa kaupassakäynneissä. Asiaa voi selvitellä esim. terveyskeskuksen kautta. Ja 9-kuisen voi sitten jo viedä hoitoonkin - itse asiassa kolmelle lapselle saattaa (asuinkunnasta riippuen)yksityisen hoitajan palkkaaminen olla jopa halvempaa kuin kunnalliseen hoitoon laittaminen. Ei siinä tulisi kuin 10 kuukauden poisjääminen työelämästä - tai vielä lyhempi jos jaatte vanhempainvapaan miehesi kanssa. Ja ne tuetkin taitavat olla nousseet :).
Turha huijata itseään - raskastahan elämä (minunkin :) ) on pienten lasten kanssa. Mutta jos ei aseta rimaa liian korkealle ja ottaa rennosti niin kyllä näistä vuosista selviää ja on tässä ajassa ihanatkin puolensa!!!
Jos et aio tehdä lisää lapsia, niin suosittelen kierukkaa synnytyksen/abortin jälkeen. - Äippä82
mun tilanne.mulla lapset 3 ja 1 ja nyt sain 19pv tietää olevani raskaana,ei ole suunniteltu tms.tänään oli aika myös lääkärille lähetettä varten...ens maanantaihin asti vielä aikaa miettiä...
- ???
Vai oletko jo päättänyt mitä teet?
- Mona-Henrika
Mitä merkitsee ihmisen elämässä vuoden-kahden vuoden aika. Kun kumminkin koko elämämme voi kestää lähemmäksi sataa vuotta.. Kyllä ne voimat lapsen hoitoon yleensä löytyvät. Vaikka tuntuisi, että millään ei jaksa. Ja jos omat voimat eivät riitä, niin apua saa kyllä siihenkin. Esim. lasten hoidon muodossa. Ja kun lapset kasvavat, niin tilanne kyllä helpottuu.
Miksi abortti olisi toisten lasten kannalta parempi vaihtoehto ? Itseni kokemuksen mukaan mitä pienempi ikäero, sitä läheisemmät välit ovat sisaruksilla toisiinsa. Ja kun he kasvavat, niin heille on seuraa toisistaan. Lapset sopeutuvat kyllä ! Ja mitä pienempinä he saavat sisaruksia, sitä luontevammin sisarukset kuuluvat lapsen elämään.
Tuoko isompi asuntoa onnea ? Tässä maassa on paljon lapsia ja aikuisia jotka ovat jakaneet saman huoneen sisarustensa kanssa. Ja ihmisiä heistäkin on kasvanut !
Ja voihan olla mahdollista sekin, että aikuisille erottaa esim. kirjahyllyllä oman makuusopin vaikkapa olohuoneeseen. Tai pariparvisänky ja sen alle lapsen peti tms. Yleensä tilaratkaisujakin löytyy kyllä. Ja kun taloudellinen tilanne paranee, niin sitten muuttaa vähän isompaan kotiin.
Miksi murehtia etukäteen tulevaa ? itseni ainakin on pitänyt yrittää opetella elämään päivä kerrallaan. Koska sitten jos tulevaisuus tuo murheita, niin sitä joutuu murehtimaan samat asiat kahteen kertaan. Jos niitä on murehtinut etukäteen.
Lapsiaika koettelee kaikkia parisuhteita. Jos teidän parisuhde on kestänyt kaksi lasta, niin se kestää kyllä sen kolmannenkin. Ja jos parisuhteenne kaatuu, niin se varmasti kaatuu joka tapauksessa, oli kolmatta lasta tai ei.
Itse toivoisin kaikesta sydämestä, että pitäisitte lapsen.
Jaksamista !
Ps. teitte minkä päätöksen tahansa, niin päätöksen kanssa pitää pystyä elämään. Jos päätät tehdä abortin, niin sinun on jaksettava elää elämääsi myös sen päätöksen kanssa - ja toisin päin.- äiti x 6
Itse olen kärsinyt masennuksesta, mutta aina ollaan noustu ylöspäin. Juuri lastenkin takia on ollut pakko skarpata. Ja he ovat usein ollut juuri se syy elää. Mikään ei ole ihanempaa, kuin lapsen pyyteetön rakkaus.
Se mitä lapset ovat minulle antaneet- sitä ei voi mitata rahassa tai materiaalissa - eikä edes asunnon ahtaudella. Me asumme ahtaasti, mutta kaikille on silti oma paikkansa. Ahtaudessa on se hyvä puoli, että ainakin tavarat on pakko pitää järjestyksessä ;-)
En ole lestadiolainen tms. eikä tarkoituksena ollut saada noin monta lasta. En edes tykkää yleisesti lapsista, muista kuin omistani. - 1977
Jaksamista ei saisi pitää mitenkään itseisarvona; kyllä sitä oman lapsensa kanssa jaksaa, koska sitä rakastaa. Yleensä oman mielenterveyden menettämiseen riittää hermon kärähtäminen täydellisesti ja se voi tapahtua sekunneissa, vuoteen tai pariin niitä sekuntteja voi mahtua paljonkin... Meillä on ikäviä tapahtumia ihan lähiajoilta; Pietarsaari, kuopio, savonlinna. lapsiin kohdistuva väkivalta nousee koko ajan suurmmaksi puheenaiheeksi, ei koska se lisääntyisi, vaan siksi, että siitä aletaan puhumaan. Ei ole kovin kauaa kun parisuhde väkivaltaa pidettiin vain markinaaliväestön ongelmana, nyt tiedetään, että sitä on ollut aina ja sitä on paljon, tabu on rikottu. Nyt käy samoin lapsiin kohdistuvan väkivallan kanssa.
Ihminen ei kestä stressiä määräänsä enempää. Jaksamisestaan pitää kantaa huolta jo etukäteen, joskus katuminen ei enää auta mitään, tilannetta ei saa palaamaan entiselleen. Niin aborttia miettiessä, kuin myös lapsen pitämisen miettimisessä. - Mona-Henrika
1977 kirjoitti:
Jaksamista ei saisi pitää mitenkään itseisarvona; kyllä sitä oman lapsensa kanssa jaksaa, koska sitä rakastaa. Yleensä oman mielenterveyden menettämiseen riittää hermon kärähtäminen täydellisesti ja se voi tapahtua sekunneissa, vuoteen tai pariin niitä sekuntteja voi mahtua paljonkin... Meillä on ikäviä tapahtumia ihan lähiajoilta; Pietarsaari, kuopio, savonlinna. lapsiin kohdistuva väkivalta nousee koko ajan suurmmaksi puheenaiheeksi, ei koska se lisääntyisi, vaan siksi, että siitä aletaan puhumaan. Ei ole kovin kauaa kun parisuhde väkivaltaa pidettiin vain markinaaliväestön ongelmana, nyt tiedetään, että sitä on ollut aina ja sitä on paljon, tabu on rikottu. Nyt käy samoin lapsiin kohdistuvan väkivallan kanssa.
Ihminen ei kestä stressiä määräänsä enempää. Jaksamisestaan pitää kantaa huolta jo etukäteen, joskus katuminen ei enää auta mitään, tilannetta ei saa palaamaan entiselleen. Niin aborttia miettiessä, kuin myös lapsen pitämisen miettimisessä....
- Miina
koska pidät sitä moraalisesti vääränä. Ihmisen ei ole hyvä tehdä omaatuntoaan vastaan.
Yritä saada apua lasten hoitamiseen. Yhdessä tietämässäni perheessä isä jäi hoitovapaalle samaan aikaan, kun äiti jäi äitiyslomalle ja he saivat isommille lapsille kotihoidon tukea. Lisäksi he saivat asumistukea ja hiukan toimeentulotukeakin.
Näin he selvisivät kolmen alle kolmevuotiaan hoitamisesta. Jos teillä on asunto- tai opintolainoja maksettava, niin niistä varmaan voi saada lykkäyksiä. Pienet lapset eivät vielä paljoa kuluta, eivätkä lapset toisaalta jatkuvasti ole pieniä, vaan kasvavat nopeasti. Samanikäisillä sisaruksilla on hauskaa yhdessä. Omia huoneita eivät lapsesi tarvitse vielä pitkään aikaan, joten mahdutte hyvin siihen kolmioon, kun hommaatte lapsille kerrossängyn. - äitee +4
kirjoitit lopulta kovin vähän, mutta jotenkin tuntuu, että kaikki syyt olla pitämättä lasta ovat materiaalisia. Toki kolmen tuon ikäisen kanssa on rankkaa sitä ei kukaan kiellä, mutta sitten joskus se on sisaruksille mukavaa kun ikäerot ovat noin pienet. Tosiasiassa nelivuotias alkaa osata jo paljon asioita ja kun vauva on vuoden on vanhin jo viisi ja todennäköisesti aika itsenäisesti hoitaa asioitaan päivittäisissä jutuissa jo senkin takia ettet ole ehtinyt paljoakaan turhia paapoa. Myös vauvan hoitaminen menee jo ihan toisella tavalla kuin sen ekan kanssa ja tokakin on ihan eri juttu kuin jo sujuvalla varmuudella hoidettava neljäs.. Väsynyt tulet olemaan se on selvä, mutta kyllä se muuten hoituu kun tekee sen mikä on tärkeää ja antaa tiskien kasaantua jos ei jaksa onhan se mieskin talossa auttamassa?
Lapsi ei tee huonosta suhteesta hyvää eikä se itsellään huononna hyvää suhdetta. Et kerro mitä parisuhteeseen viittauksellasi tarkoitat, mutta jos päätätte yhdessä pitää uuden vauvan niin kyllä se suhdetta lujittaa tuollaisen naperolauman kanssa eläminen. Tietysti siis jos kumpikin sitoutuu siihen perheeseensä! Ja supermammaksi ei kannata edes ajatella ryhtyvänsä vaan reilusti kertoa toiselle kun ei jaksa ja mennä nukkumaan vaikka saunan lauteille jos muualla ei rauhaa ole, tai saunan puuttuessa minne vaan.. Kävelylenkki on hyvä irtiottto myös sillä samalla kunto pysyy ja saa hetken tauon kaikista kotona olevista.
Asunto on aivan toisarvoinen asia koko mietinnässä vaikka toki se vaikuttaa koko elämään paljon millaisissa puitteissa se arki pyörii, mutta siihen ei kannata liikaakaan tuijottaa. Vauva tarvitsee niin vähän tilaa sieltä, että pari vuotta menee joukon jatkona kevyesti pienessäkin asunnossa. Tarvikkeetkin taitavat olla tallessa? Hieman luovia ratkaisuja lasten nukkumiseen ja leluja rajallisesti niin tilaa luulisi olevan. Yhdellä ystävälläni jolle haluttiin isona tyttönä oma huone ja pienet sisarukset (alle kouluikäiset) olivat siinä lisäksi ja kolmio kyseessä päätyivät tuplakerrossänkyyn eli vanhemmat alle ja lapset yläpetiin..
Teetpä millaisen ratkaisun tahansa tee se sellaisilla perusteilla että tiedät niiden olevan oikeita ja aitoja syitä eikä mitään tekosyitä. Eikä rahakaan ole ihan pieni syy se on tosiasia että jos joutuu kituuttamaan päivästä toiseen niin se alkaa kalvaa ja stressata sekin jo suhteettomasti jne.. Abortti on ratkaisu jos muut ratkaisut eivät tule kyseeseen ja silloin ihan oikein tehty.
Itselläni kun on kolme lasta suht tasan neljän vuoden sisällä niin se todella on rankkaa aikaa, mutta itse tein silloin valintani ja nyt voin sanoa että en samaa toistaisi uudelleen. Meillä onneksi oli kaikki palikat paikallaan ja tilaa sun muuta ja talouskin hyvällä mallilla. Hauskaa katsella kotivideoita joissa kyllä sen hetkinen elämänmaku tuntuu suussa edelleen hyvin selvästi!
Niin ja vastuun kantamista se on mikä tahansa päätös eikä vain toinen noista itsellesi mahdollisista.. - toivoton
En ole vieläkään lopullisesti päättänyt mitä teen. Lähetteen sain jo aborttiin, mutta vielä on muutama päivä aikaa harkita.
Välillä kallistun enempi abortin kannalle ja välillä (viimeksi tänään) ajattelen taas että haluan kuitenkin pitää lapsen
Niin kuin itsekin jo mainitsin niin tosiaan nämä syyt aborttiin ovat aika itsekkäitä. Me ollaan vaan eletty todella tiukilla niin monta vuotta (jo siis ennen lapsia opiskelujen takia) ja nyt kun alkaisi näkyä valoa tunnelin päässä niin taas oltaisiin vieläkin entistä tiukemmassa tilanteessa. Tiedän että jotenkuten aina selvitään mutta niinkuin joku jo kirjoittikin niin kyllä se vaan hermojakin raastaa jos aina rahat loppu ja sitä kautta vaikuttaa lapsiinkin jos pinna on kireellä tms.
Tuntuu myös että jos pidämme lapsen niin "petän" nuorimman lapsemme. Hän kun on meidän "vauva". Vanhin lapsi olisi varmaan periaatteessa ihan innoissaan vauvasta ja auttaisi sen hoitamisessa, mutta tuntuu kyllä silti hänenkin puolestaan kurjalta kun on jo nyt joutunut olla se isompi jo niin pikkuisena.
Tämä oli varmaan taas aika sekavaa sepustusta mutta sekava on tällä hetkellä päänikin kun en tiedä mitä teen.- Mona-Henrika
ota yhteyttä mielenterveystoimistoon. Älä säikähdä nimeä. Joskus on hyvä selvitellä ammatti-ihmisen kanssa omia tuntemuksiaan ja ajtuksiaan. Kun niitä oikein purkaa toiselle, ajatukset yleensä selventyvät. Ja siellä työntekijät osaavat purkaa mielen solmuja jo ammattinsa puolesta.
Oletko kokeillut asioiden laittamista paperille ? esim. hyvät ja huonot puolet ? Mitkä ovat sinun omia arvoja ? Mitä sinä pidät oikeana ja mitä vääränä. Mitä sinun tunteesi sanovat asiasta ? Entäs järkesi ? Tarvitseeko sinun kuunnella tässä asiassa järkeä vai tunnetta ? vai molempia ?
Kumpa osaisin auttaa sinua tässä asiassa enemmän. Mutta kun en osaa. Loppujen lopuksi päätös on sinun. - tee mikä tahansa muu..
Mona-Henrika kirjoitti:
ota yhteyttä mielenterveystoimistoon. Älä säikähdä nimeä. Joskus on hyvä selvitellä ammatti-ihmisen kanssa omia tuntemuksiaan ja ajtuksiaan. Kun niitä oikein purkaa toiselle, ajatukset yleensä selventyvät. Ja siellä työntekijät osaavat purkaa mielen solmuja jo ammattinsa puolesta.
Oletko kokeillut asioiden laittamista paperille ? esim. hyvät ja huonot puolet ? Mitkä ovat sinun omia arvoja ? Mitä sinä pidät oikeana ja mitä vääränä. Mitä sinun tunteesi sanovat asiasta ? Entäs järkesi ? Tarvitseeko sinun kuunnella tässä asiassa järkeä vai tunnetta ? vai molempia ?
Kumpa osaisin auttaa sinua tässä asiassa enemmän. Mutta kun en osaa. Loppujen lopuksi päätös on sinun.ratkaisu, mutta älä edes mieti sijaisperhettä. Ne esittävät tälläkin palstalla hyväntekijää, mutta jos sijoitukseen joutuisit päätymään, niin "menettäisit" lapsesi!
Ajattele, miltä tuntuisi, kun lapsesi sanoisi vierasta akkaa äidiksi ja alkaisi päättää lapsesi asioista??
Hän ei sitä paitsi tee sitä rakkaudesta ja auttamishalusta vaan puhtaasta rahanahneudesta.
Niille maksetaan törkeitä summia toisten ihmisten elämän pilaamisesta!!!!
"Tapetaan" sijarit nälkään, jookos?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26517021Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235485- 1152586
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152069Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361768Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?1111001- 59959
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto32886Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?44883