HOITOALAN OPISKELIJAT

ROSKAJOUKKOA VALTAOSA

Viimeisen kymmenen vuoden ajan hoitotyön koulutusohjelmiin on otettu lähes poikkeuksetta
kaikki se roskajoukko joka ei muihin kouluihin
kelpaa. Esimerkiksi ystäväni opiskelija sairaanhoitajaksi, niin hänen luokallaan suurimmaksi osaksi oli porukkaa, jotka eivät oikeasti halunneet opiskella hoitotyötä, vaan olivat siellä kun mitään muuta opiskelupaikkaa eivät olleet esimerkiksi yliopistolta saaneet.

Karkein esimerkki lienee se, että opiskelun jo syksyllä alettua, sairaanhoitokouluun otettiin oppilas varasijapaikalla 50., vaan että oppilaspaikat saatiin täytettyä. Tämä siksi, että jokainen opiskelija on koululle arvokas- koulua tuetaan jokaisesta opiskelijasta jotka ovat heidän kirjoillaan. Täten ei ole ihme, ettei koulussa ollut myöskään mitään luokkahenkeä, vaan kuppikuntia, koska siellä oli porukkaa jotka eivät todellissuudessa halua alalle.

Lisäksi alan opettajat ovat vieraantuneet lähes täysin alasta. He opettavat nykyään ns. hoitotiedettä, jotka oikeat tieteellisen koulutuksen saaneet henkilöt, kuten esimerkiksi lääkärit, eivät hoito"tiedettä" arvosta.

Hoitotieteen opettamisesta seuraa se, että kun sairaanhoidon opiskelija menee esimerkiksi kentälle, hän ei välttämättä tiedä mikä on katetri,ja miten esimerkiksi sänky pedataan. Niimpä kentällä harjoittelijaa ohjaava sairaanhoitaja on aivan huuli pyöreänä että etkö tätäkään osaa ja ovat vielä suuttuneita siitä, että heidän täytyy harjoitteluapaikalla alkaa keskimäärin opiskelijan opettajaksi, vaikka nämä asiat olisi pitänyt jo koulussa oppia.

Sairaanhoito-oppilaitoksissa opetetaan siis hoito"tiedettä", jolla ei ole käytännössä mitään tekemistä hoidon kanssa.Näyttääkin siltä, että oppilaitosten suhteellisen vanhat opettejat haluavat jäättää jonkinlaisen maamerkin, ennen eläkkeelle lähtöään, että he ovat tehneet "tiedettä".

On mielenkiintoista kuulla miten sairaanhoitajaystäväni kiroaa koko hoito"tieteen".
Vasta valmistuneet sairaanhoitajat ovat "tieteilijöitä ", jotka eivät osaa sairaanhoitajan käytännön työstä juuri yhtään mitään.

On todella mielenkiintoista ajatella, miten sairaanhoidon taso on Suomessa laskenut viimeisen 15 vuoden aikana. Kun vielä ennen lamaa sairaanhoito-oppilaitoksiin oli vaikea päästä ja sairaanhoitajille opettiin rautaiset käden taidon ja vankat lääketieteelliset perustiedot, nyt sairaanhoito-oppilaitoksiin otetaan lähes kaikki se roskajoukko joka ei pääse muualle opiskelemaan ja opetus on myös sen tasoista.

Eräs lääkeri totesikin minulle, että eihän niille sairaanhoidon opiskelijoille opeteta enää kuin leikkiä, laulua ja nuhapotilaan hoitoa. Ja kun sanoin hänelle, että he ovat nykyään hoito"tieteilijöitä", hän mienasi purskahtaa nauruun.

Eikö olisi jo aika oppia ymmärtämään että sairaanhoitajan työ on käytännön ammatti- siinä ei leikkitieteellä ole mittän virkaa. Kuitenkin kaikesta kunnioituksesta sairaanhoitajan ammattia kohtaan.

13

1841

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vineta

      ..kun saisi terveenä kuolla !

    • *maatuska

      lienee totta, että ko opinnoissa on paljon joutavaa. Mutta kyllä sitä hoitotiedettäkin pitää olla, kaikki hoitaminenhan perustuu hoitotieteeseen.

      • kana

        Kumpi oli ensin hoito vai tiede?


    • muutoksessa?

      Jospa täälläkin ollaan tulevaisuudessa menossa lähemmäksi Ruotsin mallia, jossa vuorossaan yksi koulutettu sairaanhoitaja paimentaa monikansallista lyhyen perehdytyksen käynyttä "hoitaja"-joukkoa, joka on kerätty kuka mistäkin työvoimapulaa paikkaamaan. Sairaanhoitajan vuoro kuluu kirjaamisessa, lääkkeiden jaossa ja raportoinnissa (lääkärille ja seur. vuoron sh:lle) - ei tartte katetreja laitella, kattoo josko joku olisi osannut pistää sen edes vähän sinne päin. Ja jos ei erikseen ole käskenyt laittaa, niin voi olla varma, ettei kans oo laitettu.

    • sh-/th-opiskelija

      Olen samaa mieltä kanssasi suurelta osalta. Luokallani on todellakin näitä "täyttö-opiskelijoita",joita en kyllä voisi kuvitella tekevän hoitotyötä ihan työkseen.

      Kuitenkaan en noin karkeasti yleistäisi, sillä on myös niitä, jotka todella ovat kiinnostuneita hoitoTYÖSTÄ, vaikka koulu painottuukin pitkälti hoitoTIETEESEEN. Tässä siis tarvitaankin paljon omaa kiinnostusta ja motivaatiota. Itse olen hyvää palautetta saanut kentällä ollessani ja toivonkin että ohjaajat antaisivat myös negatiivista palautetta suoraan, eivätkä sitten selän takana juoruaisi.....

    • Hoitotieteilijä

      Jaa sinun piti tulla tännekin kirjoittamaan sama viestisi, no vastaanpa sitten minäkin saman vastaukseni myös tänne:

      Pakko ottaa kantaa tuohon kirjoitukseesi. Hoitotiedettä yliopistossa opiskelevana ensiksi on sanottava, että valmistuin AMK:sta pari vuotta sitten, ja en usko koulutuksen tässä ajassa niin paljon muuttuneen, että tämä mainitsemasi hoito"tiede" siellä vallan olisi ottanut. Ennemminkin voidaan sanoa, että opetus ei AMK:ssa ole enää käytännönläheistä vaan hyvin teoriapainotteista, joka ei tarkoita samaa kuin varsinainen hoitotiede.

      On täysin totta, että nykyään AMK:sta valmistuneilla sairaanhoitajilla ei ole kovinkaan vankat käytännön taidot, koska opetus on todella hyvin teoriapainotteista, mutta hoitoTIETEEN opetuksesta ei voida puhua. Sitä eivät opeta maisteritutkinnon käyneet AMK:n lehtorit.
      Meillä kuului sairaanhoitajakoulutukseen yksi varsinainen hoitotieteellinen opintojakso, jota voin siis verrata nykyisiin hoitotieteen opintoihini.
      Muu oli teoriaa, ei hoitotiedettä.

      En ihmettele myöskään sitä, että sairaanhoitajakouluun otetaan melkein ketä tahansa, koska hoitajapula on valtava ja uusia hoitajia on jostain pakko saada. Jos joku hakee tällaiseen kouluun, hänet varmasti otetaan jos tilanne sen sallii tai "vaatii".
      En myöskään ihmettele sitä, mikseivät nykyaikana ihmisiä kiinnosta sairaanhoitajan opinnot, niin paljon hoitoalaa mollataan ja palkka on naurettava työhön nähden, ei voi paljon ihmetellä miksei motivaatiota kaikilla ole. Ja silti kuitenkin, kyllä AMK:ssa on edelleen myös paljon niitä, keitä oikeasti hoitotyö kiinnostaa.

      Kuitenkin myös sairaanhoitajakoulusta tarjoavat AMK:t eroavat toisistaan melkoisesti sijainnistaan riippumatta, pienissä kaupungeissa paikat tosiaankin täytetään vaikka sieltä 50. varasijalta jotta koulutukselle voitaisiin taata jatkuvuus kyseisellä paikkakunnalla.
      Esim. taas helsinkiin, jonne hakijoita on suhteessa paljon, ei olekaan niin helppoa päästä eikä varmasti sinne pääse se pelkkä mainitsemasi roskajoukko.

      Totta kuitenkin, että esim. lähihoitajakoulutusta on nykyään hyvin eritasoista, myös sellaista, jonne kaikki työttömät vähääkään alasta innostuneet haalitaan. Näin ollen myöskään valintakriteerit eivät ole päätä huimaavat ja pienillä paikkakunnilla puhutaankin, että kaikki kylän "työttömät akat" lähtevät opiskelemaan lähihoitajiksi. En kuitenkaan voi asiasta sen enempää tietämättä ottaa kantaa lähihoitajien koulutuksen/opiskelijoiden tasoon.

      Myös tuo kommenttisi, että opettajat ovat vieraantuneet täysin hoitoalasta pitää varmaan osittain paikkansa, muistan itsekin sh-kouluajaltani joitakin vanhempia opettajia, jotka eivät varmaankaan olleet päivittäneet tietojaan ihan äskettäin, en kuitenkaan menisi yleistämään. Lisäksi näistä asianmukaisen (TtM)koulutuksen saaneista opettajista on nykyään pula.

      Mutta todellakin sekä AMK:n käyneenä että hoitotiedettä opiskelevana voin kiteyttäen sanoa, että AMK:n opetus ei todellakaan ole hoitoTIEDETTÄ. Teoriaa kyllä, mutta tieteestä ei ole tietoakaan.
      Ja kun sanoit, että lääkärit eivät hoitotiedettä arvosta, niin pikemminkin eivät siis arvosta käytännöntaidottomia nuoria hoitajateoreettikkoja, mutta varsinainen hoitotiede tekee paljon monitieteellistä yhteistyötä myös lääketieteen kanssa, joten kyllä lääkäritkin oikeaa hoitotiedettä arvostavat.

      Ja hoitotieteestä vielä sen verran, että sitä on opetettu Suomalaisissa yliopistoissa 70-luvun lopulta alkaen ja se on nykyään siis aivan vakiintunut oikea tieteenala, jokseenkin nuori mutta silti vakiintunut, ja tekee itseään näkyväksi koko ajan enemmän. Kyse ei siis ole mistään leikkitieteestä, jota AMK:ssa vanhat käytännöstä vieraantuneet opettajan opettavat.

      • kille

        Itse opiskelen sh:ksi Helsingissä. Mun luokalla on ehkä 1/3 ns. roskajoukkoa. Moni on keskeyttänyt tai jäljessä muita, miettii vaihtavansa alaa tai kiroilee kun ei päässyt yliopistoon. Lisäksi opetuksessa on todellakin hoitoTIEDETTÄ. Suoritamme hoitotieteen apron Turun yliopistoon samalla. Siksi suurin osa vapaasti valittavista sekä perusopinnoista on hoitotieteitä kuten sisällön analyysiä, tutkimustyötä ja hoitotieteen filosofiaa. Työpaikoilla sit ihmetellään et ompa kummia aineita...


      • Hoitotieteilijä
        kille kirjoitti:

        Itse opiskelen sh:ksi Helsingissä. Mun luokalla on ehkä 1/3 ns. roskajoukkoa. Moni on keskeyttänyt tai jäljessä muita, miettii vaihtavansa alaa tai kiroilee kun ei päässyt yliopistoon. Lisäksi opetuksessa on todellakin hoitoTIEDETTÄ. Suoritamme hoitotieteen apron Turun yliopistoon samalla. Siksi suurin osa vapaasti valittavista sekä perusopinnoista on hoitotieteitä kuten sisällön analyysiä, tutkimustyötä ja hoitotieteen filosofiaa. Työpaikoilla sit ihmetellään et ompa kummia aineita...

        Varmastikin opintojen sisältö vaihtelee, mutta tietääkseni läheskään kaikissa AMK:ssa ei hoitotieteen aproja suoritella, joten uskon tuon olevan enemmän poikkeus tai ehkä pk-seudulla voi olla mutta tuskinpa ainakaan suurimmassa osassa. Mutta jokatapauksessa SUURIN osa opiskelusta ei hoitotiedettä ole kuten aloittaja tuntuu väittävän


    • tuleva sh

      Enpä ole itseäni vielä roskajoukkoon laskenut kuuluvaksi. Katkeraa höpötystä tuollainen. Provoilla aina saa, mutta tuo kirjoitus oli jo liian läpinäkyvä.
      Kyllä meidän koulutusohjelman opiskelijat ovat suurin osa erittäin motivoituneita opiskeluunsa ja kiinnostuneita alasta, palkasta huolimatta. Ehkäpä asiaan vaikuttaa se, että koulumme on pohjois-Suomen suurin ja suosituin, eikä todellakaan ole helppo päästä sisään. Hoitotieteitä emme juuri paljon opiskele, hoitotyötä sitäkin enemmän.
      Koulussa teoria, harjoittelussa käytäntö. Eihän niitä katetreja sentään kavereille kehtaa laittaa...täytyy siinä ihan oikea potilas olla kysymyksessä. Kanyloinnit ja muut pistelyt on kyllä pakko harjoitella työssäoppimisjaksoilla, muutenhan me oltais reikiä täynnä koko poppoo :)Koulussa tietty ensin pari kertaa esimerkin vuoksi ja teoriapuoli asiasta myös(anatomia yms).
      Satoja kertoja täytyy injektion antoa harjoitella ennen kuin se sujuu rautaisen ammattilaisen ottein, ei se niin helppoa ole kuin monet alaa tuntemattomat kuvittelevat. Tämä on todellakin käytännön ammatti, ja senpä tähden harjoittelua on 50 ov. Ohjaajan velvollisuus on opastaa tulevaa kollegaansa näihin hoitotyön saloihin, koska kukaan ei ole seppä syntyessään, ei edes sairaanhoitaja. Näin on.
      Olen vieläpä erittäin tyytyväinen valitsemaani alaan, töitä riittää meille sairaanhoitajille, olipa koulutus sitten hyvää taikka huonoa joidenkin mielestä.
      Hyvää kesää kaikille!

      • Ph.D hoitotieteilijä

        Itselläni on näkemys, että suurin osa on motivoitunutta.Kuitenkin olen huomannut, ettei sh-opiskelijat ole valikoituneet alalle niistä kaikista fiksuimmista.Mitä kirjotat kouluun pääsemisen vaikeudesta: ymmärrän, ettei ehkä itselläsi opiskelupaikan saaminen ollut aivan helppoa.Se ei kuitenkaan anna kokonaisvaltaista kuvaa pääsykokeista ja hakijoiden kyvystä suoriutua esim.injektioiden annosta.Oivallisesti viittaatkin sadoista epäonnistuneista kerroista,jolloin pyrit kenties asettamaan injektioneulan väärinpäin kohteeseen, jolloin perforoit oman pehmeän ja tärisevän käden cutiksen.Ymmärrän helppoa se ei kaikille ole.
        Lisäksi kerrot ,että ns."ohjattua harjoittelua" on 50 opintoviikon edestä eli opiskelusi aikana olet 50 viikkoa ohjatussa harjoittelussa eli peräti noin neljänneksen koko opiskeluajastasi.Epäilen kuitenkin, että todellisuudessa ns.ohjatusta harjoittelusta suurinosa ajasta ei mene käytännön taitojen harjoitteluun. Pikemmin harjoitusjaksolla kerrataan samoja taitoja tai oppitaan oppimaan taitoja, jotka jo ennen 10 ikävuotta opit ilman, tulevan kolleegasi näkemystä "Näin meidän osastolla on ollut tapana..."


      • tuleva sh
        Ph.D hoitotieteilijä kirjoitti:

        Itselläni on näkemys, että suurin osa on motivoitunutta.Kuitenkin olen huomannut, ettei sh-opiskelijat ole valikoituneet alalle niistä kaikista fiksuimmista.Mitä kirjotat kouluun pääsemisen vaikeudesta: ymmärrän, ettei ehkä itselläsi opiskelupaikan saaminen ollut aivan helppoa.Se ei kuitenkaan anna kokonaisvaltaista kuvaa pääsykokeista ja hakijoiden kyvystä suoriutua esim.injektioiden annosta.Oivallisesti viittaatkin sadoista epäonnistuneista kerroista,jolloin pyrit kenties asettamaan injektioneulan väärinpäin kohteeseen, jolloin perforoit oman pehmeän ja tärisevän käden cutiksen.Ymmärrän helppoa se ei kaikille ole.
        Lisäksi kerrot ,että ns."ohjattua harjoittelua" on 50 opintoviikon edestä eli opiskelusi aikana olet 50 viikkoa ohjatussa harjoittelussa eli peräti noin neljänneksen koko opiskeluajastasi.Epäilen kuitenkin, että todellisuudessa ns.ohjatusta harjoittelusta suurinosa ajasta ei mene käytännön taitojen harjoitteluun. Pikemmin harjoitusjaksolla kerrataan samoja taitoja tai oppitaan oppimaan taitoja, jotka jo ennen 10 ikävuotta opit ilman, tulevan kolleegasi näkemystä "Näin meidän osastolla on ollut tapana..."

        Itse kyllä pääsin haluamaani kouluun helposti, johtuisiko hyvistä arvosanoista yo-kirjoituksissa.Joku muu hieman heikommalla keskiarvolla ei niin helposti pääsekään, mutta pääsee sitten näyttämään motivaationsa pääsykokeissa.En kyllä ole huomannut heidänkään älynlahjoissaan mitään valittamista. Älykkyyttähän on monenlaista laatua. Tällä alalla tunneäly lienee ratkaisevan tärkeä. Joiltakin ihmisiltä se tuntuu puuttuvan lähes täydellisesti...fiksua porukkaa me ollaan, sanoipa joku asiasta tietämätön mitä tahansa.
        ...ja niistä injektioiden antamisista, en sanonut että täytyy epäonnistua satoja kertoja:)
        hyvänen aika! Rutiini kehittyy n. sadan piston jälkeen.Tietysti kaikki pistot onnistuvat, mutta se varmuus ja rutiini todellakin kehittyvät vasta työelämässä. Kanyylin laitossa voi jopa erittäin kokenut opistotason sairaanhoitajakin epäonnistua useita kertoja, niin että ei se kokemuskaan aina auta.


    • huomioinut sen jo

      20 vuotta.Silloin alkoi tulla sellaista sakkia hoitoalalle ettei voinut ymmärtää miksi?Silloin,ja vieläkin heitä tuputetaan kouluttautumaan alalle,vaikka selkeästi eivät siihen ole sopivia.Toinen buumi on koulunkäyntiavustajat.Voi nyt :(

    • klö-opisk

      EIpä kouluun ihan helppoa ole päästä! Miten muuten määrittelet "roskasakin"? Minun luokallani on ainakin upea luokkahenki ja emmen todellakaan ole olleet kentillää millään lailla kädettömiä. Taidat nyt puhua asiasta,josta et tiedä. Oletko kuullut ystäväsi opiskelujuttuja ja niiden perusteella kirjoitat? Huomaa, ettei sinulla ole todellista kosketusta koko asiaan. Ihmiset usein liioittelevat asioita: kyllä sairaanhoitajakoulussa vieläkin kädentaitoja opetellaan. Koskaan ei ole ongelmia ollut kädentaitojen kanssa, PÄINVASTOIN!!Tämä kritisoimasi hoitotiede on vain osa meidän pitkää koulutustamme: hoitotiede ei ole mitenkään negatiivinen asia. ET taida tietää mitä hoititiede kokonaisuudessaan on??

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      262
      16720
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5387
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2548
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2019
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1751
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      978
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      944
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      28
      850
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      848
    Aihe