Universumin kartta uhkuu pimeää
Kanadalaistutkijoiden toinen ja uusin maaimankaikkeuden kartta sisältää yli miljoona galaksia. Kaukaisin niistä on viiden miljardin valovuoden päässä. Siinä ja toisessa uudessa galaksikartassa näkyy miljardien valovuosien kokoisia rakenteita. Ne puoltavat sitä, että pimeä energia ja pimeä aine hallitsevat maailmankaikkeutta.
Uudet galaksikartat perustuvat SDSS:n (Sloan Digital Sky Survey) sisältämiin paikkatietoihin ja ovelaan tapaan mitata epäsuorasti suuri joukko galaksien etäisyyksiä. Kanadalaisen Chris Blaken ja yhdysvaltalaisen Nikhil Padmanabhanin tutkimusryhmien tekemissä uusissa kartoissa näkyy ensimmäistä kertaa todella suuria rakenteita. Nyt tutkijat vovat siis niin ikään ensimmäistä kertaa verrata universumin kehitysteorioiden ennustamia rakenteita todellisuuteen. Näyttää siltä, että mallit, joissa pimeä energia ja pimeä aine hallitsevat universumia johtavat nyt havaitun kaltaiseen universumiin. Pimeyden vallasta kertoivat New Scientist ja SDSS:n tiedote.
http://www.newscientistspace.com/article/dn9164-biggest -map-of-universe-reveals-colossal-structures.html
http://www.sdss.org/news/releases/20060515.structure.ht ml
Pimeä aine katosi ja löytyi
Havainnot pimeän aineen poissaolosta eräiden elliptisten galaksien reunamilla eivät pidäkään paikkansa.
Yli 30 vuotta sitten huomattiin, että noin 90 prosenttia galaksien aineesta on ns. pimeää ainetta, josta tiedämme vain siksi, että sen vetovoima saa galaksien laitojen tähdet nopeaan liikkeeseen. Vaikka Linnunradan kaltaisten spiraaligalaksien tähtien nopeudet on helpompi mitata kuin elliptisten galaksien, pidettiin selvänä, että pimeää ainetta löytyy myös jälkimmäisistä. Nehän muodostuvat kahden spiraaligalaksin törmätessä toisiinsa. Äskettäin tehty tutkimus kuitenkin ravisteli perinteistä kuvaa universumista. Siinä selvisi että joidenkin elliptisten galaksien reunimmaisten tähtien liikkeissä ei näy pimeän aineen vaikutusta.
Nyt hämmentyneet tähtitieteilijät voivat rentoutua, sillä pimeä aine kontrolloi jälleen tuttuun tapaansa universumin jokaista galaksia. Avishai Dekel ja hänen työtoverinsa ovat tutkineet tilannetta tietokonesimulaatioin ja havainneet, että kahden spiraaligalaksin törmäyksessä voi muodostua elliptinen galaksi, jonka tähdet liikkuvat hitaasti, vaikka galaksissa onkin pimeää ainetta tavallinen määrä. Turvallinen pimeys ympäröi siis jälleen galaksit.
lähde:tiede.fi
Näistäkin kirjoituksista voimme päätellä "tietävämme" vain hitusen verrana maailmakaikkeudesta ja siitä kaikesta mitä sieltä voi viellä esille tulla...ja niistä muista sen asukeista.
Kanadalaistutkijoiden toinen ja uusin maaimankaikkeuden kartta sisältää yli miljoona galaksia. Kaukaisin niistä on viiden miljardin valovuoden päässä. Siinä ja toisessa uudessa galaksikartassa näkyy miljardien valovuosien kokoisia rakenteita. Ne puoltavat sitä, että pimeä energia ja pimeä aine hallitsevat maailmankaikkeutta.
Uudet galaksikartat perustuvat SDSS:n (Sloan Digital Sky Survey) sisältämiin paikkatietoihin ja ovelaan tapaan mitata epäsuorasti suuri joukko galaksien etäisyyksiä. Kanadalaisen Chris Blaken ja yhdysvaltalaisen Nikhil Padmanabhanin tutkimusryhmien tekemissä uusissa kartoissa näkyy ensimmäistä kertaa todella suuria rakenteita. Nyt tutkijat vovat siis niin ikään ensimmäistä kertaa verrata universumin kehitysteorioiden ennustamia rakenteita todellisuuteen. Näyttää siltä, että mallit, joissa pimeä energia ja pimeä aine hallitsevat universumia johtavat nyt havaitun kaltaiseen universumiin. Pimeyden vallasta kertoivat New Scientist ja SDSS:n tiedote.
http://www.newscientistspace.com/article/dn9164-biggest -map-of-universe-reveals-colossal-structures.html
http://www.sdss.org/news/releases/20060515.structure.ht ml
Pimeä aine katosi ja löytyi
Havainnot pimeän aineen poissaolosta eräiden elliptisten galaksien reunamilla eivät pidäkään paikkansa.
Yli 30 vuotta sitten huomattiin, että noin 90 prosenttia galaksien aineesta on ns. pimeää ainetta, josta tiedämme vain siksi, että sen vetovoima saa galaksien laitojen tähdet nopeaan liikkeeseen. Vaikka Linnunradan kaltaisten spiraaligalaksien tähtien nopeudet on helpompi mitata kuin elliptisten galaksien, pidettiin selvänä, että pimeää ainetta löytyy myös jälkimmäisistä. Nehän muodostuvat kahden spiraaligalaksin törmätessä toisiinsa. Äskettäin tehty tutkimus kuitenkin ravisteli perinteistä kuvaa universumista. Siinä selvisi että joidenkin elliptisten galaksien reunimmaisten tähtien liikkeissä ei näy pimeän aineen vaikutusta.
Nyt hämmentyneet tähtitieteilijät voivat rentoutua, sillä pimeä aine kontrolloi jälleen tuttuun tapaansa universumin jokaista galaksia. Avishai Dekel ja hänen työtoverinsa ovat tutkineet tilannetta tietokonesimulaatioin ja havainneet, että kahden spiraaligalaksin törmäyksessä voi muodostua elliptinen galaksi, jonka tähdet liikkuvat hitaasti, vaikka galaksissa onkin pimeää ainetta tavallinen määrä. Turvallinen pimeys ympäröi siis jälleen galaksit.
lähde:tiede.fi
Näistäkin kirjoituksista voimme päätellä "tietävämme" vain hitusen verrana maailmakaikkeudesta ja siitä kaikesta mitä sieltä voi viellä esille tulla...ja niistä muista sen asukeista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Valitse formaatti koneesi mukaan...ja nauti esityksestä.
Siinä kun ajatuksen kanssa miettii syntyjä syviä (& pimeyttä) niin ihmisten tieto on kaikeuden rinnalla todella pientä.
http://hubblesite.org/gallery/video/hst2005/
Suosittelen katsomaan ja ajattelemaan ihmisten "ainutlaatuisuutta" ?
* > 300 Miljardia galaksia
* > 300 miljardia aurinkokuntaa jokaisessa galaksissa (ka)
= > 100 000 Triljoonaa aurinkokuntaa...........
....ja me "muka" ainutlaatuisia täällä maailmankaikkeudessa ! Ja katin kontit !
Aurinkokuntamme sijaitsee nuoremmasta päästä olevassa galaksissa - joten miten siellä vanhemmissa galakseissa / aurinkokunnissa elämän meno menee...sen voi jokainen vain itse miettiä.
Vaikka vain miljoonan vuotta kehityksessä meistä edellä...ja millainen tekniikka käytössä.
ps: Intialaisten vanhojen kirjoitusten mukaan universumissa olisi 400 000 ns. ihmisten "älyykkyden" kaltaista (tyhmempiä & viisaampia) siviilisaatiota... 100 000 Triljoonan suhde 400 000 on pieni "otanta"...mieti sitäkin.
Kyllähän maan ulkopuolisen elämän olemassaolo on liki 100%:n varmaa. Kehittynyttä sellaistakin luultavasti löytyy yllättävän paljon. Siitä, pystyykö millään konstilla matkustamaan tuhansia valovuosia, voidaan käydä keskustelua. Missään nimessä meidän tietämyksellämme siihen ei pystytä, mutta joku ehkä on keksinyt keinon...ja ajatusleikki jatkuu loputtomiin:)
Sen lisäksi että universumissa on pimeyttä joka puolella, niin tuntuu olevan myös ihmisten mielissä maapallolla paljon pimeyttä(lue: ahdasmielisyyttä). Kyllä se siitä vielä valkenee.
Autius ei käy järkeen
Thomas Dick ei voinut uskoa Jumalan luoneen kaikki planeetat ja tähdet vain jättääkseen ne elottomiksi ja asumattomiksi. Nyt, lähes kaksi vuosisataa myöhemmin tutkijoiden vahvin peruste on yhä samantapainen. Luoja ei ehkä enää ole mukana kuvioissa, mutta kuka voisi ajatella, että maailmankaikkeudessa, jossa on tähtiä yhtä paljon kuin hiekanjyviä maapallon kaikilla rannoilla, vain yhden tähden liepeiltä löytyy älykkäitä olentoja?
Kaikkeus tehtailee elämää
Vielä kolmekymmentä vuotta sitten saattoi lääketieteen nobelisti Jacques Monod julistaa vakaumuksen syvällä rintaäänellä elämän harvinaisuutta ja merkityksettömyyttä kirjassaan Sattuma ja välttämättömyys: ”Maailmankaikkeus ei kantanut elämää sydämensä alla eikä biosfääri ihmistä.” Ihmisen karu osa on elää ”yksinäisyyden jäätämässä universumissa”.
Vuonna 1995 toinen saman alan nobelisti Christian de Duve puki sanoiksi tutkijoiden uuden, täysin vastakkaisen näkemyksen omassa kirjassaan Vital Dust (Elinvoimainen pöly): ”Maailmankaikkeus – – on tehty luomaan elämä ja henki, synnyttämään eläviä olentoja, jotka pystyvät tietämään totuuden, arvostamaan kauneutta, tuntemaan rakkautta, kaipaamaan hyvää, nimeämään pahan, kokemaan mysteerejä.”
Nykyisin tiedämme, että kosmos on itseorganisoituva: vuosimiljardien aikana siihen kehittyy yhä monimutkaisempia ja yllättävämpiä rakenteita. Maailmankaikkeutta voi ajatella eräänlaiseksi lämpövoimakoneeksi, joka saa energiansa omasta laajenemisestaan. Laajeneminen kasvattaa aineen ja säteilyn välistä lämpötilaeroa, mikä puolestaan kasvattaa rakenteiden kokoa ja kompleksisuutta.
Tuloksen näemme meitä ympäröivässä maailmassa. Alkuräjähdyksen tasapaksusta hiukkasvellistä syntyivät tähdet, raskaat alkuaineet, planeetat, molekyylit ja lopulta elävät olennot, kaikki luonnonlakien sääteleminä, vailla yliluonnollista ohjausta tai Jacques Monod’n esittämiä kosmisen harvinaisia sattumia.
Kannattaako elämää todella etsiä?
Miksi me emme voisi olla Linnunradan kehittynein sivilisaatio? Linnunrata on noin kymmenen miljardia vuotta vanha, ja avaruusmatkailuun kykenevien olentojen kehittyminen vei alle viisi miljardia vuotta. Jos me olemme tyypillinen esimerkki, vanhimpien tähtien planeettoja asuttavat olennot olivat saavuttaneet meidän tasomme jo silloin, kun Aurinko ja planeetat olivat vasta syntymässä.
Koska uusia tähtiä syntyy jokseenkin tasaista tahtia, myös sivilisaatioiden määrä on kasvanut tasaisesti viisi miljardia viime vuotta. Tyypillinen vieras sivilisaatio on silloin kehityksessään meitä puolitoista miljardia vuotta edellä. Me olemme Linnunradan fiksuimpia vain siinä tapauksessa, että olemme yksin.
Teksti: Esko Valtaoja
Tässäpä vähän mietittävää, mitä vakavasti viisas turkulainen on pähkäillyt...