kun on niin paljon pettymyksiä takana? Olen ihastunut, kait jo lähes rakastunut ihanaan mieheen, joka sanoo tuntevan samoin, mutta....Olen tainnut jäädä menneisyyden vangiksi, kun en uskalla luottaa. Epäilen kaikkia hänen sanojaan ja tekemisiään, vaikka vasta alussa olemme. On koko ajan tunne, että mitä jos hänkin jekuttaa?? On nimittäin tapanani ollut törmätä jostain kumman syystä aika useaan peluriin. Hän sanoi minulle, että luottamus ansaitaan ja niinhän se onkin, mutta vaikka kuinka haluan hänet elämääni, pelkään silti. Eihän siinä järkeä ole, koska nautin hänestä ja hänen seurastaan ja meillä on mukavaa yhdessä...,mut pelkään sitä, että mitä jos sittenkin taas petyn! Hulluahan tämä on aina epäillä, mutta minkäs itselleni teen. Onko muita joilla ollut sama tilanne? jos, niin kertokaa, kuinka selvitä epäilyistä kuiville.
Miten
luottaa...
5786
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen minäkin jostakin kumman syystä viimeisen kymmenen vuotta törmäillyt peluri miehiin.Ja sen verran siipeeni saanut,että aina jyskyttää takaraivossa,entäs jos minua taas petetään,hyväksikäytetään,kuka milläkin lailla.Pitänee alkaa,käyttäytymään miesten lailla,ota,pidä,tee kaikenlaista selän takana.(Yksi positiivinen piirre on, huomaan aika pian,kuka pelailee,odotan aikani,sit kylmästi ilmoitan,se on nyt loppu.)Eli taitaa oppi mennä perille,kantapään kautta,kehenkään ei voi luottaa.Sisältä olen herkkä,rakkautta,rehellisyyttä,uskollisuutta arvostava nainen,jolle perinteiset arvot on imetty jo äidin maidosta.Nykypäivän elämän tyyliin ne eivät päde.Olenko siis peli nainen,vai vieläköjostain löytyy arvojani vastaava mies,epäilen.Sinulle ei ole antaa neuvoja,jokinen meistä kulkee oman polkunsa,kuka kompastellen joka juurakkoon,toinen pääsee elämässä hienosti eteenpäin. Onnea vaan elämääsi.
ääreltä! Ja elämällä ja kokemalla. Jos sinulla on sinun tunteisiisi vastaava ja sinua kaipaava ihminen tuolla olemassa...niin mitä ihmettelet täällä?
Ei elämässä ja rakkaudessa mitään takuita ole, valitettavasti. On vain luotettava. Joskus voi tulla hankaliakin tilanteita, mutta eikö rakkaus itsessään kanna eteenpäin.
Jos yksi haluaa olla, niin sitten kannattaa jatkossakin etsiä tunteisiinsa vastakaikua näiltä nettisivuilta :) Jotain huomattavasti parempaa saat sieltä kultasi kainalosta...
Pelureitahan mäkin olen tainnut pääasiassa tapailla ja hiukka skeptiseksi tullut, mutta mä en vaan jotenkin osaa heittäytyä totaalisen negatiiviseksi. Oon pohjimmiltani optimisti...vaikka toisaalta kyllä säikähdän välillä..ööh. Nii, en mä osaa auttaa. Kyllä mun mielestä ois parempi yrittää luottaa heti alussa. Ei toista ihmistä saa rankaista siitä mitä joku muu on tehnyt ennen sitä. Jännäämällä ja epäilemällä sä voit itse päättää suhteen ennen kun edes kerkeät tyyppiin kunnolla tutustua. Oo vaan oma ittes ja toivo parasta. Piilota pelkos...niin mäkin yritän. Jos sattuu niin sitten p*kele sattuu. On sitä ennenki ryvetty..*tana. Riskejä pitää ottaa ei sitä muuten mitään voi saada. Ehkä se sitten joskus tärppää...ehkä mulla on tärpännyt jo? =I Tai ainakin luulisin että tällä kertaa en oo voinu törmätä peluriin. Tuttu tyyppi jo ennestään...
Totta on, että en voi miesystävääni rangaista siitä, mitä jotkut kusipäät ovat joskus tehneet. Mulla on hyvä ja ihana olo kun mietin ystävääni, mutta sitten taas tulee se jokin, joka saa minut lähes ahdistumaan, mutta en aio luovuttaa, vaan katson mitä meistä tulee. Mä pidän tästä miehestä todella paljon ja odotan malttamattomana huomista ja tapaamistamme...:))
.. "mukava" tietää, että joku toinenkin käy läpi samaa ajatusten taistoa tuoreessa suhteessa..
Onnea.. meille molemmille..:)