Nevadan tarina osa 2

Suuret anteeksipyynnöt tähän alkuun! Nyt on toiseksi viimeinen kouluviikko ja kamalasti kokeita ja muuta sählinkiä.. Anteeksi anteeksi!

Edellisessä osassa Nevada pääsi isosiskonsa järjestämiin bileisiin ja järkyttyi.

Nevadan takaa kuului kolaus ja talon ovesta tunkeutui teinejä. Nevada hypähti ketterästi pois heidän jaloistaan. Hän odotti, kunnes teinilauman viimeinenkin oli tullut ovesta ja pujahti sitten sisään. Talo oli hurjiin bileisiin nähden pysynyt siistinä; mitä nyt pari taulua repsotti ja tyhjiä kaljatölkkejä lojui lattialla. Nevada huokaisi syvään ja inhoten nosti yhden tölkeistä ja vei sen roskikseen. Häntä puistatti. Nevadaa väsytti ja häntä ihmetytti, missä Dakota oli. Nevada päätteli, että sisko oli jossakin suunnattoman suuren kartanon toisessa päädyssä luultavasti siivoamassa paikkoja. Tyttö haukotteli ja raahautui rappuset ylös. Hän meni suoraan huoneeseensa, rojahti sänkyynsä ja nukahti saman tien.

Nevada aukoi hitaasti silmiään. Auringon valo tunki ikkunasta sisään. Alakerrasta kuului kolinaa. Äiti ja isä on tulleet kotiin, Nevada ajatteli, ja ne läksyttää Dakotaa.. Nevada hymyili hiukan.. Siskoa ei ikinä rangaistu mistään, eikä kyllä häntäkään, mutta ehkä sille on tullut nyt muutos.. Nevada nousi pirteämpänä ja vaihtoi päälleen arkivaatteensa, suloisen valkoisen hameen ja sinisen neuletakin. Sitten hän lähti alakertaan. Siellä tuoksui räiskäleet. Nevada astui kauniiseen keittiöön. Hänen isänsä paisteli laulellen räiskäleitä. "Hei pikku enkelini!" mies tervehti hymyillen. Nevada naurahti hiukan ja istui pöytään. Isä kutsui häntä enkeliksi ja Dakotaa keijuksi. "Miks sä teet räiskäleitä?" hän kysyi samalla kun hänen isänsä kattoi lautasia pöytään. "Etkö muista? Dakotalla on synttärit, hänestä tulee aikuinen.. Voitko kuvitella! Meidän pikku keijustamme!" mies vastasi innoissaan. Nevadan suu loksahti auki. Miten hän oli saattanut unohtaa sisarensa kahdeksantoistavuotissynttärit! "Niin.. Sitten.. Sehän muuttaa sitten pois", Nevada mietti ääneen ja survoi haarukkansa räiskäleeseen. "Niinhän se tekee, talokin on jo valmiina", isä vastasi. Hän oli erinomaisella tuulella. "Kas, sieltähän äityliini ja päivänsankarikeijuliini tulee", miehen kasvot oikein säteilivät väsyneen näköisen Dakotan ja vielä väsyneemmän näköisen äidin astuessa keittiöön. Isä säntäsi lapsensa luo ja rutisti tätä kunnolla. "Oi minun keijuni!" hän sanoi ja halasi sitten vaimoaan. "Sinun lapsesi kasvaa tänään oikein miehen ikään, tai tässä tapauksessa naisen", hän sanoi ja moiskautti suukon naisen huulille. Äiti hymyili ja suuteli miestään sitten myös. "Ja meidän pikku enkelimme kasvaa huomenna teiniksi.." hän sanoi sitten. Nevada hämmästyi taas. Hän oli unohtanut tämänkin tapahtuman. Perhe kerääntyi pöydän ääreen nauttimaan aamuateriansa loppuun.

Illalla talo oli taas porukkaa täynnä. Serkut ja isovanhemmat olivat automaattisesti paikalla, kuten myös naapurit, jotka olivat tulleet maankuulun kokin ruokien toivossa juhliin. Myös pari Dakotan kaveria oli paikalla. He istuivat ja nauroivat yhdessä loisteliaan olohuoneen nurkassa sekä katselivat muiden juoruamista. Nevada leikki nuorimman serkkunsa, vielä taaperoikäisen Gregin kanssa. Nevadaa jännitti. Kun sisko muuttaisi pois, hän saisi olla yksin talossa.. Tai joutuisi olemaan yksin talossa. "Hei, tule puhaltamaan kynttilät, keijuseni!" isän ääni kantautui kauniin syntymäpäiväkakun takaa. Dakota suoristautui ja käveli kauniisti hymyillen kakulle. Vieraat kerääntyivät kakun ja Dakotan ympärille hurraamaan ja puhaltamaan pilleihin. "Toivo jotain, Dakota!" isä huudahti kun Dakota kumartui puhaltamaan kynttilöitä. Tyttö pysähtyi hetkeksi miettimään. Sitten hän puhalsi.

Nevada katseli aikuista siskoaan. Dakota oli nyt muuttamassa omaan taloon ja he eivät enää olisi yhdessä niin usein. "Mä soitan sulle niin usein kun voin", Dakota lupasi taksin kurvatessa pihaan. Sisarukset halasivat. "Mä tuun huomenna katsomaan kun sä kasvat", Dakota huusi vielä ennen kuin astui taksiin. Nevada katsoi haikeana kauas katoavan taksin perään.

No tässä tämä nyt. Toivottavasti tykkäsitte. :D