Näin kävi!

tosi elämä

Mielipiteenne dr. Phillistä? Minun mielestä sillä on oikein hyvät neuvot painonpudotukseen.

Tällä palstalla usein vedotaan tunne seikkoihin syömisen (teko)syynä.
Tunnepuoli pitäisi käsitellä eikä jäädä sitä märehtimään, itsesäälin noidankehä ei ketään suosta nosta.
Aina olette haukkumassa komeaa miestä ja muita, kirjoituksensa ovat ehkä karkeita mutta totuus on: jos haluaa laihtua ei parane velloa pahassa olossa vaan siirtyä sanoista tekoihin ja ajatuksista axöniin!

Minä, vanha läski, kannoin yli 50 kiloa turhaa ihraa lastinani vuosia uskotellen itselleni että olen liian heikko ja tämä on kohtaloni.
Sitten päätin että olen saanut kärsiä tarpeeksi ja revin väkisellä itseni irti siitä mielikuvasta etten muka voisi muuttua.

Esim pakotin itseni lenkille karkkinälän iskiessä tai purin tunteeni paperille.
Monta vihkoa tuli täyteen tilitystä, tutustuin itseeni samalla paremmin ja löysin uusia puolia itsestäni!

Olen muuttunut paitsi laihemmaksi ja positiivisemmaksi, myös paljon suvaitsevaisemmaksi.
Kun terveesti rakastaa itseään on helpompi rakastaa muita!

Rauhaa ja iloa!

6

815

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Julius Schneider

      Esimerkillistä! Ei mitään lisättävää...

    • Clarissa,

      ole mitenkään karkeita.

      Sehän on hyvä että sait itseäsi niskasta kiinni ja voitit heikon luontosi. Tekstisi oli vain täynnä ristiriitaisuuksia. Ensiksi sanoit että tällä palstalla vedotaan tunteisiin tekosyynä syömiselle. Sitten kerrot että tutustuit itseesi purkaessasi tunteitasi paperille eli ts. juuri siitä on kysymys usein: Tunteita tukahdutetaan tai korvataan ruoalla. Eli myös sinulla tunteet tai siis niiden puutteellinen käsittelykyky olivat syynä lihomisellesi. Miksi siis mitätöit asiaa? Tuntuuko jos on pudottanut muutamia kiloja että on
      jo unohtunut oma tuskien taival ja nyt voi lähteä mitätöimään muita. Kerrot muuttuneesi suvaitsevaisemmaksi. Kirjoituksesi ei vain oikein tue tätä väittämääsi. On hyvin yksinkertaista sanoa että käsitelkää tunnepuoli ja laihtukaa. Voi voi kun elämä olisikin noin yksinkertaista. Ei olisi ihmisillä ongelmia jos ne käskystä saisi käsiteltyä pois päiväjärjestyksestä. Elämä opettaa meitä itsekutakin, onneksi.

      • tosi elämä

        Juuri tunne syistä minäkin aikoinani lihoin: suklaa oli varma lohtu mihin tahansa suruun.
        "Suuri oivallukseni" oli kuitenkin alkaa aktiivisesti käsittelemään näitä ikäviä tuntemuksia esim kirjoittamalla ja katkaista noidankehät.
        En sanonut ettei minulla olisi tuskaa elämässä, kaikillahan on, mutta mitä enemmän analysoi ja katsoo toimitaansa ja ajatteluaan ikään kuin ulkopuolisen silmin ts. objektiivisesti, huomaakin äkkiä miten kapeasti on maailmaa katsonut.
        Pointti siis on: et ole sitä mitä tunnet, pystyt kyllä ylittämään itsesi ja sen tehtyäsi huomaatkin miten mahdottoman monelta kantilta tätä elämää voi katsoa ja se on hieno tunne se!

        Minulle siis tunteiden tunnistaminen ja oikeanlainen käsittely oli se avain.

        kirjoitin tietenkin vain omasta elämästi, en ketään halua painostaa tai kehotella mihinkään.

        Minä en missään tapauksessa mitätöi täällä muita, mistä sellaisen kuvan sait?
        Ajattelin että tällä keskustelupalstalla saisin tuotua oman näkemykseni muiden joukkoon, sinullakin on omat hyvät mielipiteesi, eiköhän meidän kaikkien ajatukset tänne mahdu ihan hyvin :)


      • Clarissa,
        tosi elämä kirjoitti:

        Juuri tunne syistä minäkin aikoinani lihoin: suklaa oli varma lohtu mihin tahansa suruun.
        "Suuri oivallukseni" oli kuitenkin alkaa aktiivisesti käsittelemään näitä ikäviä tuntemuksia esim kirjoittamalla ja katkaista noidankehät.
        En sanonut ettei minulla olisi tuskaa elämässä, kaikillahan on, mutta mitä enemmän analysoi ja katsoo toimitaansa ja ajatteluaan ikään kuin ulkopuolisen silmin ts. objektiivisesti, huomaakin äkkiä miten kapeasti on maailmaa katsonut.
        Pointti siis on: et ole sitä mitä tunnet, pystyt kyllä ylittämään itsesi ja sen tehtyäsi huomaatkin miten mahdottoman monelta kantilta tätä elämää voi katsoa ja se on hieno tunne se!

        Minulle siis tunteiden tunnistaminen ja oikeanlainen käsittely oli se avain.

        kirjoitin tietenkin vain omasta elämästi, en ketään halua painostaa tai kehotella mihinkään.

        Minä en missään tapauksessa mitätöi täällä muita, mistä sellaisen kuvan sait?
        Ajattelin että tällä keskustelupalstalla saisin tuotua oman näkemykseni muiden joukkoon, sinullakin on omat hyvät mielipiteesi, eiköhän meidän kaikkien ajatukset tänne mahdu ihan hyvin :)

        Puhumme mielestäni samasta asiasta, tunteiden ja henkisen hyvinvoinnin merkityksestä laihtumisessa.

        Ihmettelen vain sitä, että olet itse kokenut tärkeinä havaintoina miten itseään tuntemalla ja tunteitaan kuuntelemalla vasta pääsee oikeille jäljille, mutta samassa kirjoituksessa olet jo mitätöimässä muita samasta asiasta. Kun kyse on muista silloin on kyse tekosyistä ei todellisista.
        Oletko tullut ajatelleeksi, että et itsekään ollut ehkä henkisesti valmis tuohon aiemmin. Se voi olla oivallus, mutta se voi olla myös sitä että aika on oikea.

        Toivon että itse, vaikka laihtuisin normaalipainoon ja pysyisin siinä loppuelämäni, en koskaan unohtaisi näitä ylipainoisena elettyjä aikoja. En unohtaisi miten kaikelle on oikea aika, jolloin asia tuntuu helpolta kun on sen sisäistänyt. (Laihdutinhan itse kerran normaalipainoon, mutta kun otin sen vain laihdutuskuurina enkä ollut valmis käsittelemään asioitani, ei se ollut pysyvä olotila) Muistaisin aina että asioilla on monia puolia, suurin osa sellaisia jotka eivät ulkopuolisen silmille näy.
        Että muistaisin aina mitä tuskaa ylipainoinen saattaa kantaa sisimmässään ja suustani ei koskaan pääsisi sellaisia sanoja että "ota itseäsi niskasta kiinni, niin minäkin tein". Koska jos ja kun minä nyt laihdun, lopultakin lakattuani laihduttamasta,ei minulla itselläni ole siinä paljon ansioita. Elämä on kouluttanut ja johdattanut siihen pisteeseen, että henkinen kanttini on siinä kunnossa, että pystyn rohkeasti katsomaan sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.

        On ilmeisesti olemassa myös näitä "iloisissa illanvietoissa" itsensä lihottaneita ylipainoisia, mutta heille minulla ei ole antaa neuvoja.

        Anteeksi, jos pahoitin mielesi, mutta näin koen enkä ehkä osannut ajatuksia kovin kauniiseen pakettiin kääriä.


      • Clarissa,
        Clarissa, kirjoitti:

        Puhumme mielestäni samasta asiasta, tunteiden ja henkisen hyvinvoinnin merkityksestä laihtumisessa.

        Ihmettelen vain sitä, että olet itse kokenut tärkeinä havaintoina miten itseään tuntemalla ja tunteitaan kuuntelemalla vasta pääsee oikeille jäljille, mutta samassa kirjoituksessa olet jo mitätöimässä muita samasta asiasta. Kun kyse on muista silloin on kyse tekosyistä ei todellisista.
        Oletko tullut ajatelleeksi, että et itsekään ollut ehkä henkisesti valmis tuohon aiemmin. Se voi olla oivallus, mutta se voi olla myös sitä että aika on oikea.

        Toivon että itse, vaikka laihtuisin normaalipainoon ja pysyisin siinä loppuelämäni, en koskaan unohtaisi näitä ylipainoisena elettyjä aikoja. En unohtaisi miten kaikelle on oikea aika, jolloin asia tuntuu helpolta kun on sen sisäistänyt. (Laihdutinhan itse kerran normaalipainoon, mutta kun otin sen vain laihdutuskuurina enkä ollut valmis käsittelemään asioitani, ei se ollut pysyvä olotila) Muistaisin aina että asioilla on monia puolia, suurin osa sellaisia jotka eivät ulkopuolisen silmille näy.
        Että muistaisin aina mitä tuskaa ylipainoinen saattaa kantaa sisimmässään ja suustani ei koskaan pääsisi sellaisia sanoja että "ota itseäsi niskasta kiinni, niin minäkin tein". Koska jos ja kun minä nyt laihdun, lopultakin lakattuani laihduttamasta,ei minulla itselläni ole siinä paljon ansioita. Elämä on kouluttanut ja johdattanut siihen pisteeseen, että henkinen kanttini on siinä kunnossa, että pystyn rohkeasti katsomaan sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.

        On ilmeisesti olemassa myös näitä "iloisissa illanvietoissa" itsensä lihottaneita ylipainoisia, mutta heille minulla ei ole antaa neuvoja.

        Anteeksi, jos pahoitin mielesi, mutta näin koen enkä ehkä osannut ajatuksia kovin kauniiseen pakettiin kääriä.

        Ajattelin tuossa että miksi vedin niin herneen nenään. Se johtuu varmaan siitä, että minulta riittää hyvin vähän ymmärrystä niitä ylipainoisia kohtaan jotka itse laihduttuaan alkavat mitätöidä lihavia. Silloin, jos ei ole koskaan itse noiden asioiden kanssa taikinoinut, ymmärtää että neuvoja toisille on helppo antaa, kun omaa kokemusta ei ole. Kun ajattelen, että jos olit tosiaan viisikymmentä kiloa ylipainoinen, et tuota määrää ollut aivan muutamassa vuodessa kerännyt. Miksi et saanut oivallusta silloin kun ylipainoa oli 20 tai 30 kiloa? Tiesit varmaan, että ei ole hyvä mussuttaa suklaata siihen malliin kuin kerroit tehneesi. Koko ajan tiesit että pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, eikö vain? Ei viittäkymmentä ylipainokiloa kanna iloisena ja tietämttömänä niistä. Luultavasti sinulle kävi samoin kuin minulle, aika oli oikea. Henkinen tasapaino ja olotila siinä mallissa että muutos oli mahdollinen.

        Toivon, että itse säilytän herkkyyden tiedostaa miten monisyinen asia lihavuus ja laihdutus on.


    • pelleriina

      Onnittelut hienosta painonpudotuksesta! Ei varmaan ollut helppoa, ainakaan aluksi, mutta itseäsi tutkiskelemalla se onnistui. Kauanko sinulla meni tuohon 50kg:n pudottamiseen? Ei voi kuin nostaa sinulle hattua upeasta "suorituksesta".

      Oikeassa olet, että tunnepuoli täytyy käsitellä ennen kuin pääsee elämäntaparemontin alkuun. Sinulla se onnistui kirjoittamalla, toiset tarvitsevat siihen ulkopuolista apua, kuten minä terapiaa. Olen onnekas, että olen saanut käydä jo toista vuotta Kelan kustantamassa terapiassa. En olisi tässä tilanteessa, jos en olisi saanut ulkopuolista apua. Joskus ne "demonit ja haamut" on niin syvällä, ettei onnistu omin voimin niitä karkoittamaan.

      Lihavuuteen, syömiseen, syömishäiriöihin on varmaan yhtä monta syytä kuin ihmistäkin. Ei riitä, että joku potkaisee persauksille ja kehottaa ottamaan itseä niskasta kiinni. Ei kai lihavuutta olisikaan, jos se olisi niin helposti voitettavissa. Tunneseikat, puhuttaessa lihavuudesta, eivät ole tekosyitä, eikä yleensä syitä ollenkaan, vaan taustalla on monella masennus, johon haetaan apua syömisellä. Huono lääke, mutta helpottaa hetkeksi. Eli usein syynä on masennus ja seurauksena syöminen.

      Kun haluaa laihtua, pitää lopettaa ainaiset laihdutuskuurit, sen neuvon minä sain ensimmäiseksi haettuani apua. Niin olen tehnyt ja paino putoaa hitaasti, mutta varmasti. "Laihdutuskuureissa" on se huono puoli, että ne alkavat ja loppuvat ja sitten palataan entisiin syömistapoihin, eikä mitään ole oppinut. Kierre on valmis.

      Ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että ulkonäkö ja se, millainen ihminen on, ovat kaksi eri asiaa. Ulkonäön perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä esim. älykkyydestä ym. mitä täällä on useinkin väitetty. Jokainen on oma persoonansa ja lihavuudesta ei voi päätellä muuta kuin, että henkilöllä on liikaa painoa.

      Onnittelut mielettömästä suorituksesta vielä kerran!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      265
      17021
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5485
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2586
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2069
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1768
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1001
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      959
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      886
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      883
    Aihe