Meidän suvussa ei ole yhtään ylioppilasta. Ei siis ihan oikeasti yhtään. Arvatenkin kaikki tuntevat vain arvosanan L, mikä on aika rasittavaa, kun he ilmeisesti kuvittelevat, että kahdeksan ällää on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Siinä mielessä olen ihan mukavassa asemassa kyllä, että vanhemmat ovat ainoat, jotka pitävät juhlia jonain. Sukulaiset eivät arvatenkaan arvosta juhlia pätkän vertaa. Kunhan syömään tulevat. Tässä suvussa ei olla koskaan annettu arvoa opiskelulle ja lukemiselle, joten eipä taida perinteet muuttua myöskään, ennen kuin puolet suvusta on haudassa.
Suvun ensimmäinen YO
tässä hei
101263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
on yksi ylioppilas ennen minua, mutta yo-lakin arvostus ei ole siitä kasvanu! Kaikki on tottunu fyysiseen duuniin, eikä ne ymmärrä millään jos joku haluaa lukea itselle hyvän ammatin ja käyttää työn teossa enemmän päätä (aion jatkaa yliopistoon). Arvosanoista ne ei tiedä tuon taivaallista. Ainoastaan laudaturin ne tuntee. Serkku kirjoitti yhen lubenterin ja siitäkös mummo riemastu, että on se hyvä kun yhen laudaturinkin kirjoitti! Hävettää...noloa...
Kaverit on kertonu sisarustensa yo-lahjoista ja omista lahjatoiveista, mä olisin onnellinen jos tuo rakas suku vaivautuisi ylipäänsä tulemaan mun juhliin ja arvostais mun opiskelua edes sen verran!
siis et ole ainoa! Mutta mitäs me sille voidaan, minkälaiseen sukuun ollaan synnytty...:)
Oon kohdannu kans tota "kuinka monta ällää tuli",
ja kun vastaus on nada, kysytään heti että
ootkos ajatellu uusia kokeita...
Kuutta ällää pidetään ihan itsestään selvänä
jos on lukion käyny.
Kirjotin pitkän matikan, jossa mulla on 6 keskiarvo ja jännitin läpipääsyä.
Tietty siis pompin innosta kun sain B:n, tunnelmaa vähä
latisti ku isä sano että "mä oon luullu että sä
pärjäät ihan hyvin matikassa"...:)
Pompin riemusta kun pääsin enkusta läpi ja sain A:n, sillä se on mun heikkouteni. ´Hymy hyyty, kun äiti kysyi, että onko se sitten laudaturista seuraava! Ja kun vielä selvisi, että ei muistakaan älliä tullu, niin mama pettyneenä sanoi luulleensa mun olevan ihan hyvä koulussa... Sain neljä magnaa ja yhden approbaturin...
Mä sain neljä ällää ja yhden ämmän. Ensimmäiseksi äiti kysyi, että menenkö uusimaan tuon ämmän. :P Ei niille mikään riitä, ei siitä kannata lannistua.
Meidän suvussakin on enemmän näitä, jotka ovat tottuneet tekemään enemmän töitä alapäällään kuin yläpäällään. Eivät siis arvosta ylioppilaita paljon pastilliakaan. Sitten kun he kehuvat joitain ihan työkaverin serkun kaiman veljen kissan pojan sisaria, jotka kirjoittivat tietysti 7 ällää. Eniten rasittaa tuo, että kun omissa lapsissa ei ainesta, niin pitää alkaa kehumaan joitain tuntemattomia.
Onneksi olkoon! itsekin olen suvun eka ylioppinut.. Hyvä tavallaan se ,että eivät tiedä arvosanoista,niin voi ihan pokkana sanoa,että matikasta tuli a..!! ;)
Olen isän suvun ensimmäinen ja äidin suvun toinen ylioppilas, tosin edeltäjäni on jo ukkoutunut... no, ainakin ensimmäinen nainen. ;)
Meillä kaikki ovat olleet iloissaan ja ylpeitä, ainoa vaan on että muuta ei ymmärretä kuin ällän merkitys ja niitäkin ilmeisesti pitäisi olla joka aineesta: isotäti soitti ja kysyi, tuliko älliä. Vastasin, että kaksi. Luurista kuului tuhahdus ja huokailua että no, kai sellaisellakin paperilla johonkin pääsee jos on tuuria. :D
Inhottavaahan tuo on mutta kannattaa ajatella, että jatko-opiskelupaikoissa ne tajuavat arvosanojen arvot vähän paremmin kuin sukulaiset yo-pirskeissä. ;D
ollaan, ja kaikilla onki siten sellanen kuva et oon toosi hyvä kaikissa. mummoki sano ennen kirjotuksia että varmasti saat L:liä. Ja kuinka monta L:llää tuli? Ei yhtään.
Vähä noloo jos ne kysyy niistä mun monista L:stä...
Taidan olla suvun kolmas yo... ja meillä on siis todella iso suku. Toisaalta on hyvä, että osa suvusta kuvittelee että on valtava saavutus päästä kirjoituksista läpi. Toisaalta se menee juuri noin, että menestys lasketaan sillä montako L:ää on tullut. Etukäteen puhuvat että "kyllä sä ainakin 6 ällää saat helposti". Eh eh, kirjoitin 5 ainetta joista 3 M:ää.:/ "Onko tää ällästä seuraava?".
Eikös E ole näitä uusia arvosanoja, ja tavallaan vanhan laskutavan mukaan L. Elikkä voit ihan reippaasti tokaista että juu, on se M siitä periteisestä vanhan ajan L:stä seuraava :D
(itsellekin siunautui noita M:iä pari)