Miten kauniisti voisin sen sanoa,
kun herään talviaamuna täynnä elämän janoa.
Mikään ei voi sammuttaa tätä paloa.
Tanssien askellan läpi lumipyryn,
hymy huulillani, hyräillen.
Viima viheltää tahtia, minä laulan.
Pakkasukko astuu alas pilven päältä ja viiltää auki minun kaulan, päin naamaa hänelle nauran.
Nauru pidentää ikää ja olen kuolematon.
: D fuck seik emmää osaa kirjoitta mitään iloista.
kun herään talviaamuna täynnä elämän janoa.
Mikään ei voi sammuttaa tätä paloa.
Tanssien askellan läpi lumipyryn,
hymy huulillani, hyräillen.
Viima viheltää tahtia, minä laulan.
Pakkasukko astuu alas pilven päältä ja viiltää auki minun kaulan, päin naamaa hänelle nauran.
Nauru pidentää ikää ja olen kuolematon.
: D fuck seik emmää osaa kirjoitta mitään iloista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan sama oikeastaan,
vaikka kuinka paskaa tekstiä kirjoittais,
se on aina tarpeeksi hyvää tänne.
...sitten vaikka niin,
mut mä kyl pidin tost sun runostas,
siit tulee jotenkin pirteä olo...tai jotain
Darkest, kovastipa tunnut arvostavan meitä lukijoitasi.
Ja tuo runosi muuten oli täysin kelvollinen.
Mistä minä tiedän moniko lukee juuri minun runoja. En minä ihan asiakseni kumminkaan ole ottanut lähetellä ihan mitä sattuu roskaa tänne,
kyllä niitäkin tulee kirjoiteltua, mutta kun joskus luen mitä muut lähettävät niin tuntuu ettei täällä yleensäkkään arvosteta ketään.
Mitään ei arvostella huonoksi, tai hyväksi.
Siellä missä minun parhaimmat runotkin ovat roskaa, siellä arvostellaan, tuodaan julki mikä ei ollut hyvää, ja se käy saatanan kipeään kun toisen sielun tuotoksia haukutaan mutta ainakin siellä saa tiedostaa sen että kaikki ei ole saman arvoista.