Osaisiko joku kertoa millaista on opiskella korkeakoulussa (Amk tai yliopisto) ja millaista opiskelutasoa niihin vaaditaan erityisesti kielten (ruotsi, englanti) osalta. Kävin itse kaksi vuotta lukiota joka sujui muuten ihan hyvin esim. äidinkielen ja reaali-aineiden osalta mutta koska kielet (ruotsi ja englanti) eivät sujuneet kovinkaan hyvin ja matematiikkakin oli turhan vaikeaa, vaihdoin lukion kauppaoppilaitokseen josta valmistuin merkonomiksi. Nyt olen sitten kovasti harkinnut korkeakouluopintoja mutta en ole niistä ihan varma. Olen harkinnut yliopisto-opinnoista laki- tai hallintotieteen opiskelua ja ammattikorkeakouluopinnoissa sosionomin-koulutusohjelmaa. Vaikka olenkin merkonomi ei minulla ole juurikaan kiinnostusta kaupallisen alan korkeakouluopiskeluun. Varmaankin pääsisin opiskelemaan johonkin korkeakouluun vaikka en olekkaan ylioppilas mutta olisiko opiskelu sitten minulle liian vaativaa kun lukiokaan ei kielten osalta oikein sujunut. Eniten minua hirvittää juuri korkeakoulujen kieliopinnot, muuten opiskelu saattaisi sujuakkin ilman suurempia ongelmia. Olisin kiitollinen jos joku osais kertoa jotain kokemuksia tai vastaavaa!!
Kysyttävää korkeakouluopinnoista???
Janne
5528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kielten kanssa voi tulla ongelmaa, koska suuri osa kurssikirjallisuudesta on vieraskielistä, useimmiten englanniksi, mutta voipi olla myös ruotsiksi. Tosin useinhan proffan tai opettajan kanssa noista suoritustavoista voi neuvotella, mutta silti...
Ne varsinaiset kieliopinnot eivät mitään kovin kummallisia ole, mutta myönnän että omalla kohdallani juuri ne tuottavat vaikeuksia. Minun kohdallani on se ongelma (humanistinen tiedekunta), että jouduin suorittamaan yleisopinnoissa kaksi ns. vierasta kieltä, joista kumpikaan ei voi olla englanti, koska opiskelen sitä pääaineena, joten joudun suorittamaan lukion oppimäärää vastaavan opintomäärän ennen kuin voin aloittaa varsinaiset tutkintoon hyväksyttävät kieliopinnot. Ja sitten on vielä lisäksi ruotsia 4 ov:a! Kaikkiaan kieliopintoja tulee 14 ov:a (suomen opinnot mukaan lukien) 3 ov:n perusperuskurssi jolla käydään d-kielen verran lukiotason asioita läpi. Niin ja sitten mahdollinen lukion d-kielen kertaus 3 ov:a, jos en pääsi ko. kielen tasokoetta läpi.
Mutta perusjuttuna se, että pääaineenkin opinnoissa tarvitsee ainakin englantia osata, oli pääaine lähes mikä tahansa (ei ehkä suomen kielen/kirjallisuuden opinnoissa).
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, jos et ole hyvä kielissä, niin ei kannata ainakaan yliopistoon tulla. Varsinkin englanti on todella tärkeää, luen itse valtiotieteellisessä ja omassa pääaineessani valtaosa kirjallisuudesta on englanniksi.. Lisäksi jos olet merkonomi niin et pääse edes vielä yliopistoon vaan sinuun tulee suorittaa joku amk-tutkinto/lukio loppuun..
Sosionomin tutkinnosta sen verta (kaveri opiskelee alalla) että en tiedä kuinka paljon siellä tarvitsee kieliä, ymmärtääkseni tenttikirjallisuus on lähinnä suomeksi, eli voi olla helpompaa? (korjatkaa jos olen väärässä!)
toi laki ja hallintotieteet on semmosta lukemalla opiskelua joten siinä niitä englannin kielisiä kirjoja varmasti tulee vastaan ja paljon.
Tutkintoon kuuluvista pakollisista kieliopinnnoista ei sen sijaan kannata huolestua koska aina muutaman 1ov:n kurssin saa suoritettuu hengissä...
Itte opiskelen (yo:ssa) tietojenkäsittelytiedettä ja mun alalla on se hyvä puoli että me opiskellaan aika paljon käytännön pohjalta ja luentotentitkin pohjautuu sitten demoihin/monisteisiin. Yleisiin tentteihinkään ei oikeestaan tarvii lukee niitä vieraskielisiä kirjoja: kunhan vain osaa ne asiat käytännössä niin ei tarvii lukee. Eikä koekysymykset siis pohjaudu mihinkään kirjoihin ikinä: tämä ala kun ei oo ulkoaopettelua niin ei voi kukaan sanoa että tuossa kirjassa on se tieto mitä tarviit. Toki joitain kirjoja voi suositella mutta niiden lukeminen ei tosiaankaan oo välttämätöntä: ja koodaamaanhan oppii vain koodaamalla.
Mutta tosiaankin toi sun haavelemas ala on niin lukupainotteista että itte en ainakaan jaksais lukee niin paljoo englanniks.
Amk:ssa ei pahemmin tarvii lukee englanninkielistä kirjallisuutta (vaikka jossain opinto-oppaassa ois mainittukin tenttikirjoja niin ei tosiaankaan tarvii) ja ne pakolliset kieliopinnot on suunnilleen peruskoulun yläasteen tasolla että silleen... (oon ollu amk:ssa ennen yo:ta)
että ettekö te yliopistolla tietojenkäsittelyä lukevat joudu lukemaan matematiikkaa mitenkään erityisen laajasti??
Ainakin TKK:lla tietotekniikan opinnoista suuri osa on ohjelmointiin ja mallintamisiin liittyvien matemaattisten funktioiden pyörittelyä...Tuntuu hassulta, että yliopistolla pääasiassa vain koodaillaan, vaikka sen pitäisi perinteisessä mielessä nimenomaan lähestyä asioita teoreettisesti. No aina oppii uutta:)
meidän yo:ssa ei matikka ole pakollinen. Paitsi on suositeltava yleisellä linjalla (lue: tutkijoiksi tms. tähtäävät).
Itte opiskelen ohjelmistotuotantoa ja siinä ei ole pakollinen. Toki tietty varmasti auttaa ymmärtämään joitain asioita jos on matemaattista hahmottamiskykyä, mutta itte en ole opiskellu matikkaa ja enkä sitä niin ongelmaksi ole kokenut.
Joo siis tuosta mun linjasta OT vielä: meillä on kaks harjoitteluakin (4 5kk!) jotka kuuluu ihan pakollisiin opintoihin tuolla ohj.tuotannon linjalla.
Se yleinen linja siis on teoreettisempi. Siellä nimenomaan opiskellaan teoriaperusteisesti yleensä.
OT on aika käytännönläheinen just noiden pitkien harjoittelujen ja projektitöiden takia (yleensä tehdään yritykselle joku tilaustyö harjoittelujen välissä).
Ja mitä olen verrannut joidenki muiden yliopistojen tkt:n opintoihin niin mun mielestä tää meidän OT on todella käytännönläheinen. OK, aluks on tylsää kun opiskellaan joitain muinaisia ohjelmointikieliä, mutta onpahan niistä saanu tosi hyvän pohjan. Ja lähes kaikilla kursseilla koodataankin jotain, vaikka se ei kurssin nimestä näkyiskään, niin harjoituksissa joudutaan sitten tekemään ja soveltamaan ja oppimaan uutta.
Matemaattisten funktioiden pyörittelyä on mun opinnoissani aika vähän: olisko jollain algoritmi kurssilla ja sitten viel jollain ihan johdatusteoriakurssilla approssa...
Käytännössä siis tuota matikkaa on tosi vähän. Ja siihenkinhän pystyypi itte vaikuttaan just linjavalinnalla (edellyttäen tietty että pääsee haluamalleen linjalle) ja valinnaisilla kursseilla.
Ja korostan vielä että meillähän ei opeteta esim. kaikkia kieliä joita käytetään (paitti ne appron alkeiskurssit). Kun joillain kursseilla käytetään jotain kieltä niin siinä sivussa opitaan itsenäisesti suurimmaks osaks. Enkä ole kokenut sitä ongelmaksi jos on hyvä pohja ohjelmointiin ja omaa sitä loogista ajattelukykyä. Aika äkkiä oppii uuttakin, vaikkei ihan kaikkea tietäiskään niin osaa soveltaa...
Meillä on myös paljon harjoitustöitä, enkä niitäkään hirveän matemaattisina pidä. Loogisina ainoastaan...