minulla on oikein etuoikeus olla mummi.
kaksi ihanaa tyttären 2v ja 4v poikaa, saan tavata heitä aina kun haluan ja he soittelevat lähes päivittäin. olen myös varamummi tyttären kavereiden lapsille, hekin käyvät kylässä ja minä heillä. saan näitä hoitaa ihan tarpeeksi ja viettää laatuaikaa pienten kanssa. tyttäreni voi hoitaa parisuhdettaan kahdenkesken ja heidän kaverinsa myös, välillä kysyvät saavatko lapsenvahdiksi kun menisivät vaikka elokuviin.
kaikki nuoret isät ja äidit eivät ole kiinni pienokaisissaan.
kaikki eivät pidä isovanhempia rasittavina. meidän nuorille isovanhemmat on korvaamaton apu ja pienille lapsille rakkaita läheisiä.
myöskin isän vanhemmat saavat hoitaa pieniä aina halutessaan.
onpa ihanaa olla mummi.
ihana mummous
31
3122
Vastaukset
- Äitimummi
... mutta itse en koe mummiutta "yksi ylitse muiden"-juttuna. Se on minulle yksi elämän osa-alue muiden joukossa.
- Onpa ihanaa olla äiti!
Missä lapsen vanhemmat ovat, kun mummolla on noin suuri vastuu lapsenlapsistaan? Juoksetko päivittäin tyttäresi lapsia hoitamassa vai tiputtaako tytär lapsensa teille hoitoon? Onko 2- ja 4-vuotiailla lapsilla ollenkaan ikäistään seuraa, kun he viettävät aikaa vain isovanhempien kanssa?
Onko tyttäresi ns. teiniäiti, jolla oma äiti hoitaa lapset, kodin, arjen ja antaa rahat elämiseen? Ovatko tyttäresi kaverit isovanhempia hyväksikäyttäviä, uusavuttomia teiniäitejä?
Ilmeisesti et käy töissä eikä Sinulla ole myöskään mitään muuta elämää omassa kodissasi. Maailmasi pyörii vain ja ainoastaan tyttärenlasten ja tyttären kavereiden lasten ympärillä. Olet hoidon tarpeessa.
Kaikki nuoret vanhemmat eivät pidä isovanhempia jatkuvina, ilmaisina lastenhoitajina ja kotiapulaisina. Osa meistä nuorista äideistä ja isistä on riittävän fiksuja hoitaakseen itse lapsensa. Onpa ihanaa olla äiti!- martt3a
typeriä... Vai vaan kateellisia? Minusta ainakin olisi ihanaa, jos olisi lapsilla tuollaiset isovanhemmat.
- oli.
martt3a kirjoitti:
typeriä... Vai vaan kateellisia? Minusta ainakin olisi ihanaa, jos olisi lapsilla tuollaiset isovanhemmat.
silloin 1970 luvun lopussa oli neuvolassa vihkonen,
jossa varoitettiin jatkuvasta isovanhempien kasvatusvastuusta ja lahjomisesta joillaai aikuisten asioilla.
he eivät anna juosta, kiipeillä, kokeilla asioita, yms.
jota lapset tarvitsevat,
tasapainon ja lihasten ja rajojensa etsimiseen ja kehittämiseen.
samoin vanhemmat opettavat erillisasioita,
joita lasten ei tarvitse oppia ennen 15 vuotta,
kasvatuksesta tulee hajanainen.
Niin lapsi ei ole leikkikalu,
eikä kenenkään mummon vaikkapa viiskymppisen viihdyttäjä. - minkälaisia mielipiteitä
oli. kirjoitti:
silloin 1970 luvun lopussa oli neuvolassa vihkonen,
jossa varoitettiin jatkuvasta isovanhempien kasvatusvastuusta ja lahjomisesta joillaai aikuisten asioilla.
he eivät anna juosta, kiipeillä, kokeilla asioita, yms.
jota lapset tarvitsevat,
tasapainon ja lihasten ja rajojensa etsimiseen ja kehittämiseen.
samoin vanhemmat opettavat erillisasioita,
joita lasten ei tarvitse oppia ennen 15 vuotta,
kasvatuksesta tulee hajanainen.
Niin lapsi ei ole leikkikalu,
eikä kenenkään mummon vaikkapa viiskymppisen viihdyttäjä.Jos mummo viettää paljon lasten lasten kanssa aikaa, niin ei se tarkoita, ettälapset ei ikäistensä kanssa seurustelisi. Siinähän se vika taitaa ollakin , että joka ikäryhmä on tekemisissä vain oman ikäisten kanssa. Tässä yhteiskunnassa kun olisi pärjättävä monen ikäisen kanssa. Minulla on pari 40 vuotta nuorempaa työkaveria ja liuta lapsenlapsia ja kummassakin tilanteessa viihdymme.Kun omat lapset oli pieniä, ei ollut mahdollisuutta heidän päästä mummon hoitoon ja koin sen puutteena ja samoin lapset olivat samaa mieltä.
- muumio
oli. kirjoitti:
silloin 1970 luvun lopussa oli neuvolassa vihkonen,
jossa varoitettiin jatkuvasta isovanhempien kasvatusvastuusta ja lahjomisesta joillaai aikuisten asioilla.
he eivät anna juosta, kiipeillä, kokeilla asioita, yms.
jota lapset tarvitsevat,
tasapainon ja lihasten ja rajojensa etsimiseen ja kehittämiseen.
samoin vanhemmat opettavat erillisasioita,
joita lasten ei tarvitse oppia ennen 15 vuotta,
kasvatuksesta tulee hajanainen.
Niin lapsi ei ole leikkikalu,
eikä kenenkään mummon vaikkapa viiskymppisen viihdyttäjä.Minulla on vuonna -70 ja -79 syntyneet tyttäret joilla ei ollut mahdollisuutta vierailla mummulassa kuin hyvin harvoin, koska asuimme ulkomailla. Itse olin koti-äiti ja lapsilla kavereita ja kerhonsa.
Nyt aikuisina ja äiteinä molemmat ovat sanoneet kaivanneensa isovanhempi ja haluavat nyt omien lastensa saavan nauttia isovanhemmistaan niin paljon kuin mahdollista.
Kirjaoppineet ovat sanoneet iankaiken jos vaikka mitä, mutta terve maalaisjärki sanoo kyllä mikä on hyväksi.
Annetaan jokaisen olla ja elää parhaaksi katsomallaan tavalla.
Itse olen aikanaan ollut mummon tyttö, ja täysjärkinen minusta tuli ja osaan kohdata kaikenlaisia ihmisiä, kaksi täyspäistä tyttö minulla on ja heillä aivan ihanat lapset, viisi kpl. yhteensä. Olemme heistä ikionnellisia. - kun.
minkälaisia mielipiteitä kirjoitti:
Jos mummo viettää paljon lasten lasten kanssa aikaa, niin ei se tarkoita, ettälapset ei ikäistensä kanssa seurustelisi. Siinähän se vika taitaa ollakin , että joka ikäryhmä on tekemisissä vain oman ikäisten kanssa. Tässä yhteiskunnassa kun olisi pärjättävä monen ikäisen kanssa. Minulla on pari 40 vuotta nuorempaa työkaveria ja liuta lapsenlapsia ja kummassakin tilanteessa viihdymme.Kun omat lapset oli pieniä, ei ollut mahdollisuutta heidän päästä mummon hoitoon ja koin sen puutteena ja samoin lapset olivat samaa mieltä.
"Minulla on pari 40 vuotta nuorempaa työkaveria ja liuta lapsenlapsia ja kummassakin tilanteessa viihdymme."
mutta viihdytkö sinä 85-95 vuotiaiden seurassa yhtä hyvin ja yhtä paljon.
Yhtälösi esimerkki oli toisin päin,
minäkin viihdyn nuorempien miesten kanssa paremmin,
kun tuo omaa ukkoa on jo katseltu neljäkymmentä vuotta,
tietysti nuoremmat kiinnostaa.
Ei lapset automaattisesti ja varmasti "rikki mene",
olessaan paljon isovanhempien kanssa,
mutta keskimäärin niin käy,
tuloksen näkee kun lapset aikuistuvat 13 vuotiaan jälkeen, varmennin vasta 25 v. - Onpa ihanaa olla äiti
muumio kirjoitti:
Minulla on vuonna -70 ja -79 syntyneet tyttäret joilla ei ollut mahdollisuutta vierailla mummulassa kuin hyvin harvoin, koska asuimme ulkomailla. Itse olin koti-äiti ja lapsilla kavereita ja kerhonsa.
Nyt aikuisina ja äiteinä molemmat ovat sanoneet kaivanneensa isovanhempi ja haluavat nyt omien lastensa saavan nauttia isovanhemmistaan niin paljon kuin mahdollista.
Kirjaoppineet ovat sanoneet iankaiken jos vaikka mitä, mutta terve maalaisjärki sanoo kyllä mikä on hyväksi.
Annetaan jokaisen olla ja elää parhaaksi katsomallaan tavalla.
Itse olen aikanaan ollut mummon tyttö, ja täysjärkinen minusta tuli ja osaan kohdata kaikenlaisia ihmisiä, kaksi täyspäistä tyttö minulla on ja heillä aivan ihanat lapset, viisi kpl. yhteensä. Olemme heistä ikionnellisia.Vanhemmilla on vastuu lapsistaan. Lapsia ei voi jättää isovanhempien vastuulle, hoitoon viikkokausiksi.
Terve maalaisjärki sanoo, että vauvan paikka on kotona. Vauvaa ei tarvitse riepottaa yökylään mummolaan mummon ja vaarin "iloksi". 2-vuotias ei vietä mummolassa 2 viikkoa yhteen menoon erossa äidistä ja isästä. Koululaisia ei lykätä mummoloihin hoitoon koko kesäloman ajaksi. Ei tarvitse olla kirjaoppinut ymmärtääkseen, että pientä lasta ei ole hyvä pitää pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan.
Lapsesta ei tule kieroonkasvanutta, vaikka hän ei näkisi isovanhempiaan usein tai hänellä ei olisi isovanhempia ollenkaan. Vastaavasti lapsi, joka on jatkuvasti tekemisissä 4 isovanhemman kanssa, ei automaattisesti kasva tasapainoiseksi aikuiseksi.
Oletko miettinyt, että kaikissa perheissä isovanhemmat eivät ole hyviä aikuisen malleja lapselle? Uraisovanhemmat ovat olleet aina poissa kotoa, kun omat lapset ovat ollet pieniä. Nyt he ovat katkeria eläkeläisiä, jotka yrittävät "hyvittää" lapsenlapsille omille lapsille tehtyjä kasvatusvirheitä. On myös alkoholisti-, dementia- ja ja mielenterveysisovanhempia, joiden seuraan ei voi jättää lasta hetkeksikään.
On tärkeää, että sukupolvien rajat ovat selvät. Äiti ja isä ovat lapsen kasvattajia ja päättävät lapsen asioista, mm. kyläilyistä. Mummo ja vaari ovat jo oman kasvatustyönsä tehneet. Lastenhoito ei heille enää kuulu. Tervettä maalaisjärkeä on enemmän niillä vanhemmilla, jotka ottavat vastuun lapsistaan eivätkä lykkää lapsia mummoloihin hoitoon aina tilaisuuden tullen. - ssq
Onpa ihanaa olla äiti kirjoitti:
Vanhemmilla on vastuu lapsistaan. Lapsia ei voi jättää isovanhempien vastuulle, hoitoon viikkokausiksi.
Terve maalaisjärki sanoo, että vauvan paikka on kotona. Vauvaa ei tarvitse riepottaa yökylään mummolaan mummon ja vaarin "iloksi". 2-vuotias ei vietä mummolassa 2 viikkoa yhteen menoon erossa äidistä ja isästä. Koululaisia ei lykätä mummoloihin hoitoon koko kesäloman ajaksi. Ei tarvitse olla kirjaoppinut ymmärtääkseen, että pientä lasta ei ole hyvä pitää pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan.
Lapsesta ei tule kieroonkasvanutta, vaikka hän ei näkisi isovanhempiaan usein tai hänellä ei olisi isovanhempia ollenkaan. Vastaavasti lapsi, joka on jatkuvasti tekemisissä 4 isovanhemman kanssa, ei automaattisesti kasva tasapainoiseksi aikuiseksi.
Oletko miettinyt, että kaikissa perheissä isovanhemmat eivät ole hyviä aikuisen malleja lapselle? Uraisovanhemmat ovat olleet aina poissa kotoa, kun omat lapset ovat ollet pieniä. Nyt he ovat katkeria eläkeläisiä, jotka yrittävät "hyvittää" lapsenlapsille omille lapsille tehtyjä kasvatusvirheitä. On myös alkoholisti-, dementia- ja ja mielenterveysisovanhempia, joiden seuraan ei voi jättää lasta hetkeksikään.
On tärkeää, että sukupolvien rajat ovat selvät. Äiti ja isä ovat lapsen kasvattajia ja päättävät lapsen asioista, mm. kyläilyistä. Mummo ja vaari ovat jo oman kasvatustyönsä tehneet. Lastenhoito ei heille enää kuulu. Tervettä maalaisjärkeä on enemmän niillä vanhemmilla, jotka ottavat vastuun lapsistaan eivätkä lykkää lapsia mummoloihin hoitoon aina tilaisuuden tullen.Lisäksi kannatta katsella
naapurin lapsien kasvamista,
2-10 vuotta vanhempien lasten elämää.
sellaisia voi aivan hyvin tulla omistakin,
ei niistä automaattisesti tule parempia kuin vanhemmat,
se vaatii aikaa, voimia ym.
vasta murrosiän jälkeen voi tehdä ensimmäisen päätelän onnistumisesta.
onnistumisella tarkoitan,
että saa helpon ammatin, hyvän palkan ja päivätyön,
on sosiaalinen luonne, yms. - lea
martt3a kirjoitti:
typeriä... Vai vaan kateellisia? Minusta ainakin olisi ihanaa, jos olisi lapsilla tuollaiset isovanhemmat.
Hyvä Martta. Olen kanssasi samaa mieltä siinä,että isovanhemmat on siunaus ei kirous ja hyväksikäyttö ei missään nimessä. Täytyy olla melko yksinäisen ja yliväsyneen väite, ettei isovanhemmista ole kasvattamaan lapsenlapsia. Eihän tässä ollu kyse mistään pakosta vaan aina kun tarvivat apua niin sitä saa.
- qwwzw
lea kirjoitti:
Hyvä Martta. Olen kanssasi samaa mieltä siinä,että isovanhemmat on siunaus ei kirous ja hyväksikäyttö ei missään nimessä. Täytyy olla melko yksinäisen ja yliväsyneen väite, ettei isovanhemmista ole kasvattamaan lapsenlapsia. Eihän tässä ollu kyse mistään pakosta vaan aina kun tarvivat apua niin sitä saa.
Kuinka hyvin on onnistunut kasvattamaan omat lapsensa,
onko saanut niistä hyvin koulutettuja ja hyvin käyttäytyviä.
Jos on saanut, silloin voi osallistua lastenlastenkin kasvatukseen.
Mutta jos omat lapset tekevät likaista, ruumiillista vuorotyötä,
voi olla viisaampi että ei kasvata enää seuraavaa sukupolvea. - eka-ope
lea kirjoitti:
Hyvä Martta. Olen kanssasi samaa mieltä siinä,että isovanhemmat on siunaus ei kirous ja hyväksikäyttö ei missään nimessä. Täytyy olla melko yksinäisen ja yliväsyneen väite, ettei isovanhemmista ole kasvattamaan lapsenlapsia. Eihän tässä ollu kyse mistään pakosta vaan aina kun tarvivat apua niin sitä saa.
kun lapset tulevat koulun penkille,
huomaa minkälaisessa hoidossa lapset ovat olleet.
paljon isovanhempien ym. vanhojen seurassa olevat ovat paljon parempia kuuntelijoita,
mutta heiltä puheen tuottaminen on hitaampaa. - jjj
eka-ope kirjoitti:
kun lapset tulevat koulun penkille,
huomaa minkälaisessa hoidossa lapset ovat olleet.
paljon isovanhempien ym. vanhojen seurassa olevat ovat paljon parempia kuuntelijoita,
mutta heiltä puheen tuottaminen on hitaampaa.Tuo on kyllä ihan vain oma päätelmäsi. Miten te ehditte opiskelemaan mitään, jos teet noin tarkkoja havaintoja ja selvität vielä lasten taustatkin noin tarkasti?
- eka-ope
jjj kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan vain oma päätelmäsi. Miten te ehditte opiskelemaan mitään, jos teet noin tarkkoja havaintoja ja selvität vielä lasten taustatkin noin tarkasti?
"Miten te ehditte opiskelemaan "
-tarkoitat ehkä opettaa.
"Tuo on kyllä ihan vain oma päätelmäsi"
-kenen päätelmiä sinä kirjoitit. - Kotiäidin lapset
eka-ope kirjoitti:
kun lapset tulevat koulun penkille,
huomaa minkälaisessa hoidossa lapset ovat olleet.
paljon isovanhempien ym. vanhojen seurassa olevat ovat paljon parempia kuuntelijoita,
mutta heiltä puheen tuottaminen on hitaampaa.Olen hoitanut lapseni kotiäitinä. Lapsemme ovat käyneet myös seurakunnan kerhoja ja muskareita, 2-4 päivänä viikossa, 1-3 tuntia/pv. Lapset ovat olleet kotihoidossa ja esim. isovanhemmat eivät ole lapsiamme hoitaneet. Lapsemme eivät ole olleet myöskään yökylässä ennen kouluikää.
Lasteni koulutie on alkanut hyvin. He tulevat toimeen erilaisten luokkatovereiden, opettajien ja koulun henkilökunnan kanssa. Pidän tärkeänä kykyä kuunnella, keskittyä opetukseen ja antaa työrauha muille. Mikä on Sinun kokemuksesi opettajana: Tulevatko luokan levottomimmat ja aggressiivisimmat lapset päiväkodeista, perhepäivähoidosta vai kotihoidosta?
Mielestäni lapselle ei ole hyväksi, jos hänellä ei ole ikäistään leikkiseuraa. Lapsista tulee helposti kieroonkasvaneita ja itsekkäitä, jos heillä ei ole vertaisryhmää (sisarukset, kerhokaverit jne.) kasvunsa tukena. Näin voi käydä, jos esim. isovanhemmat hoitavat lasta, vanhempien ollessa töissä.
Myös perheen ainokaisen rooli on kyseenalainen. Sisaruussuhteissa opitaan vastavuoroisuutta, jakamista, ryhmässä toimimista ja vastuuta omista tekemisistä. Vanhempien on kohdeltava sisaruksia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Esim. voimakastahtoisen ja äkkipikaisen sisaruksen suhde rauhalliseen ja harkitsevaan sisarukseen voi johtaa kiusaamiseen ja alistamiseen jo kotona.
Mielestäni lapselle voi olla suoranaista haittaa, jos hän on paljon isovanhempiensa hoidossa. Jos isovanhemmilla on johdonmukaiset ja samansuuntaiset, järkevät kasvatusperiaatteet kuin vanhemmilla, hoito onnistuu. Jos mummo ja vaari hemmottelevat lasta (omia kasvatusvirheitä korjaten ja hyvittäen) tyyliin "Eikö äitisi ja isäsi anna - mummo ja vaari antavat", lapsi oppii pompottamaan aikuisia tahtonsa mukaan. Kun yksi aikuinen kieltää niin toinen jo sallii. Tästä on lapselle haittaa koulussa, kaveripiirissä ja elämässä muutenkin.
Isovanhempien seura ja hoito ei siis ole lapsille pelkästään hyväksi. Vanhempien tulisi keskustella isovanhempien kanssa ja sopia yhteisistä periaatteista. Jos omassa kodissa ja mummoloissa on hyvin erilaiset tavat, säännöt, rajoitukset ja päivärytmit, lapsi kärsii tästä. Lapsi kokee epäjohdonmukaiset säännöt kaaoksena ja tämä näkyy levottomana käytöksenä.
Tunnen perheitä, joissa pienet (alle kouluikäiset) lapset kyläilevät ja ovat paljon hoidossa mummoloissa. Vanhemmat kertovat, että lasten kotiinpaluu on melkoista taistelua. Jos lapsi on saanut isovanhempien luona vapauksia, joita kotona ei anneta, alkaa kotiintullessa aggressiivinen kiukuttelu äidin ja isän sääntöjä ja rajoituksia kohtaan. "Anna sitä ja tätä, mummo ja vaarikin antoi". Lapsi saattaa jopa haukkua vanhempiaan "tyhmiksi", kun nämä eivät alistu pompoteltaviksi kuten mummo ja vaari. - muumio
Onpa ihanaa olla äiti kirjoitti:
Vanhemmilla on vastuu lapsistaan. Lapsia ei voi jättää isovanhempien vastuulle, hoitoon viikkokausiksi.
Terve maalaisjärki sanoo, että vauvan paikka on kotona. Vauvaa ei tarvitse riepottaa yökylään mummolaan mummon ja vaarin "iloksi". 2-vuotias ei vietä mummolassa 2 viikkoa yhteen menoon erossa äidistä ja isästä. Koululaisia ei lykätä mummoloihin hoitoon koko kesäloman ajaksi. Ei tarvitse olla kirjaoppinut ymmärtääkseen, että pientä lasta ei ole hyvä pitää pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan.
Lapsesta ei tule kieroonkasvanutta, vaikka hän ei näkisi isovanhempiaan usein tai hänellä ei olisi isovanhempia ollenkaan. Vastaavasti lapsi, joka on jatkuvasti tekemisissä 4 isovanhemman kanssa, ei automaattisesti kasva tasapainoiseksi aikuiseksi.
Oletko miettinyt, että kaikissa perheissä isovanhemmat eivät ole hyviä aikuisen malleja lapselle? Uraisovanhemmat ovat olleet aina poissa kotoa, kun omat lapset ovat ollet pieniä. Nyt he ovat katkeria eläkeläisiä, jotka yrittävät "hyvittää" lapsenlapsille omille lapsille tehtyjä kasvatusvirheitä. On myös alkoholisti-, dementia- ja ja mielenterveysisovanhempia, joiden seuraan ei voi jättää lasta hetkeksikään.
On tärkeää, että sukupolvien rajat ovat selvät. Äiti ja isä ovat lapsen kasvattajia ja päättävät lapsen asioista, mm. kyläilyistä. Mummo ja vaari ovat jo oman kasvatustyönsä tehneet. Lastenhoito ei heille enää kuulu. Tervettä maalaisjärkeä on enemmän niillä vanhemmilla, jotka ottavat vastuun lapsistaan eivätkä lykkää lapsia mummoloihin hoitoon aina tilaisuuden tullen.En jaa käsitystäsi että mummola olisi huono hoitopaikka, luultavasti siellä otetaan lapsenlapsi paremmin huomioon, kuin esim. päiväkotona.
Eriasia sitten jaksaako mummo lapsia hoitaa täysipäiväisesti, viikosta toiseen.
Lapsen paikka tosiaankin on kotona, äidin tai isän hoivassa, mutta monellako se mahdollisuus tänä päivänä on ?
Hyvin harvalla ja niinpä noin 1 vuotias lähtee joka aamu tuulessa ja tuiskus kohti päiväkotia.
No, sieltähän saa niitä paljonpuhuttuja virikkeitä ja siellä on kavereita.
Mistähän tämänpäivän äidit ovat virikkeensä aikanaan saaneet, kun eivät mummoihin ja vaareihin luota. - Onpa ihanaa olla äiti!
muumio kirjoitti:
En jaa käsitystäsi että mummola olisi huono hoitopaikka, luultavasti siellä otetaan lapsenlapsi paremmin huomioon, kuin esim. päiväkotona.
Eriasia sitten jaksaako mummo lapsia hoitaa täysipäiväisesti, viikosta toiseen.
Lapsen paikka tosiaankin on kotona, äidin tai isän hoivassa, mutta monellako se mahdollisuus tänä päivänä on ?
Hyvin harvalla ja niinpä noin 1 vuotias lähtee joka aamu tuulessa ja tuiskus kohti päiväkotia.
No, sieltähän saa niitä paljonpuhuttuja virikkeitä ja siellä on kavereita.
Mistähän tämänpäivän äidit ovat virikkeensä aikanaan saaneet, kun eivät mummoihin ja vaareihin luota.Mummola on huono hoitopaikka lapselle, jos:
- Isovanhemmat eivät sovi lastenhoidosta ja kasvatusasioista vanhempien kanssa, vaan toimivat oman päänsä mukaan.
- Isovanhemmat eivät noudata vanhempien ohjeita (ruoka-ajat, ulkoilut, nukkumaanmenoajat, lapsen kieltäminen jne.)
- Lapsi saa pompottaa mummoa ja vaaria tahtonsa mukaan. Kun äiti ja isä rajoittavat, mummo ja vaari sallivat.
- Lapsella ei ole ollenkaan ikäistään leikkiseuraa, vaan hän on aina aikuisten seurassa.
Jos isovanhemmat hoitavat lasta (harvinaista nykyään), on sääntöjen oltava samansuuntaiset kummallakin. Lapsi kokee turvattomuutta, jos häntä hoitavat aikuiset toimivat arjen tilanteissa ristiriitaisesti.
Olen hoitanut ja hoidan lapsiani kotona. Myös oma äitini on hoitanut minut kotona, en ole ollut päivähoidossa ikinä. Minusta 1-vuotias lapsi on liian pieni olemaan päivähoidossa. Myös perhepäivähoito on näin pienelle lapselle raskasta, jos lapsi on kokopäiväisessä hoidossa.
En laittaisi lapsiani hoitoon iso(appi)vanhemmille. Jos kävisin töissä, veisin lapset valvottuun päivähoitoon. Suurimpana syynä on se, että meillä on hyvin erilaiset kasvatusnäkemykset ja arvot isovanhempien kanssa. En luota appivanhempiin (elossa olevat isovanhemmat), koska he toimivat lasten kanssa vastoin vanhempien toiveita.
Jos aikuisten suhteet ovat kunnossa, isovanhemmat voivat olla hyviä lastenhoitajia. - päivänkukka
qwwzw kirjoitti:
Kuinka hyvin on onnistunut kasvattamaan omat lapsensa,
onko saanut niistä hyvin koulutettuja ja hyvin käyttäytyviä.
Jos on saanut, silloin voi osallistua lastenlastenkin kasvatukseen.
Mutta jos omat lapset tekevät likaista, ruumiillista vuorotyötä,
voi olla viisaampi että ei kasvata enää seuraavaa sukupolvea.On paljon ns. likaista. ruumiillista ja vuorotyötä, jota ilman tämä maailma ei pyöri.
Kunnioitan suuresti ihmisiä, jotka niitä töitä jaksavat tehdä.
Mielestäni onkin niin että työ valitsee ihmisen eikä aina ihminen työtä.
Monesti raskaan ruumiillisen työntekijä on kuitenkin hyvin onnellinen kuten usein myös hyvinkoulutettu siistin työntekijä ja päinvastoin.
Ehkäpä lapsetkin valitsevat vanhempansa jo ennen syntymäänsä tähän maailmaan kuin myös muun sukunsa oman oppimisensa takia. Jokaisella on oma polkunsa kuljettavana ylä- ja alamäkineen.
Vaikeuksien kautta ihminen kasvaa ja viisastuu kukin oman kykynsä ja rohkeutensa mukaan.
Ja mummot ja paapat ovat usein vanhoja ja viisaita. - jjj
eka-ope kirjoitti:
"Miten te ehditte opiskelemaan "
-tarkoitat ehkä opettaa.
"Tuo on kyllä ihan vain oma päätelmäsi"
-kenen päätelmiä sinä kirjoitit.Oppilaasi eivät ehdi opiskella, kun niiden pitää antaa selvityksiä sukulaissuhteistaan...
- eka-ope
jjj kirjoitti:
Oppilaasi eivät ehdi opiskella, kun niiden pitää antaa selvityksiä sukulaissuhteistaan...
Näinhän se on,
opettajan pitäisi opettaa laskemaan, lukemaan
ja nykyajan vaativaan työelämään lapsia,
se on kova vastuu muutoman tunnin opetusajalta.
Ja jos soittaa kotiin että olisi aihetta keskustella lapsista,
tuomitaan opettajaja ammattitaidottomana.
Kyllä isovanhemmille sanoisin,
että jos ei ole omia lapsiaan onnistunut kasvattamaan paljon paremmaksi kuin itse ovat,
ei kannattaisi enää jaella mielipiteitä lastenlapsille. - Ukki
Vastasit viestiin, josta ei selvinnyt, miten paljon mummo käytti aikaa lapsiin. Aika voisi hyvinkin olla kerran viikossa 2 - 3 h ja silti mummo voisi kirjoittaa samalla tavalla.
Itsekin usean lapsen vanhempana tiedän minkälaisen arvokkaan varaventiilin tällainenkin vapaa aika olisi muodostanut minulle ja vaimolleni, jos se olisi ollut mahdollista järjestää.
Oletko itse niin epävarma äitiydestäsi, ettet kestä mitään, minkä voisit kokea kilpailuksi??
Erittäin ikävää, että esittämiäsi pelkkään yleiseen negatiivisuuteen perustuvia, mutta ihmisystävällisiksi naamioituneita mielipiteitä julkaistaan, ja näin huononnetaan järjestelyjen onnistumista, jotka ovat hyviä vanhemmille, lapsille ja isovanhemmille. - "mummoton"
Ukki kirjoitti:
Vastasit viestiin, josta ei selvinnyt, miten paljon mummo käytti aikaa lapsiin. Aika voisi hyvinkin olla kerran viikossa 2 - 3 h ja silti mummo voisi kirjoittaa samalla tavalla.
Itsekin usean lapsen vanhempana tiedän minkälaisen arvokkaan varaventiilin tällainenkin vapaa aika olisi muodostanut minulle ja vaimolleni, jos se olisi ollut mahdollista järjestää.
Oletko itse niin epävarma äitiydestäsi, ettet kestä mitään, minkä voisit kokea kilpailuksi??
Erittäin ikävää, että esittämiäsi pelkkään yleiseen negatiivisuuteen perustuvia, mutta ihmisystävällisiksi naamioituneita mielipiteitä julkaistaan, ja näin huononnetaan järjestelyjen onnistumista, jotka ovat hyviä vanhemmille, lapsille ja isovanhemmille."Oletko itse niin epävarma äitiydestäsi, ettet kestä mitään, minkä voisit kokea kilpailuksi??"
Ei kun kyse on siitä että ottaa päähän, kun varttuneeseen ehtinyt ihminen, ei itse ymmärrä mikä ylittää sovinnaisuuden rajat. - taivaassa
minkälaisia mielipiteitä kirjoitti:
Jos mummo viettää paljon lasten lasten kanssa aikaa, niin ei se tarkoita, ettälapset ei ikäistensä kanssa seurustelisi. Siinähän se vika taitaa ollakin , että joka ikäryhmä on tekemisissä vain oman ikäisten kanssa. Tässä yhteiskunnassa kun olisi pärjättävä monen ikäisen kanssa. Minulla on pari 40 vuotta nuorempaa työkaveria ja liuta lapsenlapsia ja kummassakin tilanteessa viihdymme.Kun omat lapset oli pieniä, ei ollut mahdollisuutta heidän päästä mummon hoitoon ja koin sen puutteena ja samoin lapset olivat samaa mieltä.
Tämän päivän isovanhemmilla ei juuri omia mummoja ja ukkeja ollut.
Jos perhe eli kaukana lapsuudenkodista, ei rahaa ja mahdollisuutta ollut matkustaa mummulaan.
Suurimmalla osalla ei mummuja enää ollut elossa.
Asunnot olivat pieniä. Jotkut onnekkaat saattoivat saada maalta mummun kaupunkiin lasten hoitajaksi, koska mitään kunnallista päivähoitoa ei ollut.
Liian ahtaissa sunnoissa sitten jouduttiin olemaan kuin sillit suolassa.
Kuitenkin monelle keittiössä asuva mummo oli läheinen ja turvallinen, kun lapset tulivat koulusta. Vanhemmat kun tekivät silloinkin pitkää päivää. Myös lauantait oltiin koulussa ja työssä.
Näitä mummoja oli kuitenkin harvassa. Useimmissa perheissä mummot olivat jo kuolleet kauan sitten.
Nyt on mummojen keski-ikä noussut, suuret ikäluokat ovat nyt mummoja ja ukkeja.
Onko isovanhempien arvostus vähentynyt? Pitäisikö mummun edelleen olla nutturapäinen ja ruudullisessa esiliinassa, leipomassa ja tirripaisitia paistamassa?
Onko mummoista ja ukeista väärä kuva? He ovat monet itsekin vielä työelämässä, harrastavat monia asioita, matkustavat ja ovat hyvin toimeentulevia. Ei tulisi kuuloonkaan, että joku muuttaisi lapsensa keittiöön asumaan voidakseen hoidella taloutta.
Sekö nyt kaihertaa? Katkera kirjoitus toinen toisensa jälkeen ilmestyy palstalle, eikä juuri kenelläkään ole mitään hyvää sanottavaa omista tai puolison vanhemmista. Onko tämä isovanhempien ikäluokka epäonnistunut omassa kasvatustehtävässään aikanaan? - taivaassa
Onpa ihanaa olla äiti! kirjoitti:
Mummola on huono hoitopaikka lapselle, jos:
- Isovanhemmat eivät sovi lastenhoidosta ja kasvatusasioista vanhempien kanssa, vaan toimivat oman päänsä mukaan.
- Isovanhemmat eivät noudata vanhempien ohjeita (ruoka-ajat, ulkoilut, nukkumaanmenoajat, lapsen kieltäminen jne.)
- Lapsi saa pompottaa mummoa ja vaaria tahtonsa mukaan. Kun äiti ja isä rajoittavat, mummo ja vaari sallivat.
- Lapsella ei ole ollenkaan ikäistään leikkiseuraa, vaan hän on aina aikuisten seurassa.
Jos isovanhemmat hoitavat lasta (harvinaista nykyään), on sääntöjen oltava samansuuntaiset kummallakin. Lapsi kokee turvattomuutta, jos häntä hoitavat aikuiset toimivat arjen tilanteissa ristiriitaisesti.
Olen hoitanut ja hoidan lapsiani kotona. Myös oma äitini on hoitanut minut kotona, en ole ollut päivähoidossa ikinä. Minusta 1-vuotias lapsi on liian pieni olemaan päivähoidossa. Myös perhepäivähoito on näin pienelle lapselle raskasta, jos lapsi on kokopäiväisessä hoidossa.
En laittaisi lapsiani hoitoon iso(appi)vanhemmille. Jos kävisin töissä, veisin lapset valvottuun päivähoitoon. Suurimpana syynä on se, että meillä on hyvin erilaiset kasvatusnäkemykset ja arvot isovanhempien kanssa. En luota appivanhempiin (elossa olevat isovanhemmat), koska he toimivat lasten kanssa vastoin vanhempien toiveita.
Jos aikuisten suhteet ovat kunnossa, isovanhemmat voivat olla hyviä lastenhoitajia.Asenne on siis tämä: Isovanhemmat ovat olemassa vain hoitaakseen lapsia.
Heillä ei ole arvoa sinänsä. Heitä pitää voida käyttää lastenhoidossa, mutta heitä ei SAA pitää hoitovastuussa liian kauan.
Heidän taitoihinsa ei pidä luottaa.
Heistä ei oikeastaan ole lastenhoitajaksi, mutta paremman puutteessa heitä voidaan käyttää.
He ovat itse asiassa aivan liian vanhoja kasvattamaan lasta, mutta siihen on tyydyttävä ja pantava heidät noudattamaan vanhempien ohjeita.
Siis isovanhemmat itse eivät ole mitään! Ei mielletä ollenkaan, että isovanhemmat vain tulisivat käymään ja olisivat vierailulla lastenlasten kotona, kuten Erkki-setä tai Maijasiskon perhe. Miten olisi, jos vain käytäisiin mummulassa silloin tällöin juomassa kahvia, lapsille limsaa ja jätskiä.
Turhaa vaivaa siitä kaikille vain koituisi, eikä kukaan hyötyisi siitä mitään.
Ehei, heidät pitää työllistää lastenhoitoon ja valittaa sitten, kun he epäonnistuvat.
No voihan olla, että heillä on verenpainetta ja iskias, mutta kenellä nyt ei vaivoja joskus olisi! Lapset kuitenkin saattavat pompottaa tuollaisia isovanhempia mennen tullen.
He eivät vie lapsia puistoon, missä lapsi tapaisi ikäisiään, vaan yrittävät ulkoiluttaa lapset omassa pihassa kotioven lähellä, että pääsevät vähällä kävelemisellä, laiskimukset.
Aina heitä ei edes voi työllistää, koska he ovat URAisovanhempia! Työssä! Tienaavat ehkä enemmänkin kuin lapsiensa perheet, mutta antavatko lanttiakaan lapsenlapsille? EI.
Sellaiset isovanhemmat ne vasta kauheita ovatkin.
No entä jos isovanhemmat eivät pidä yhteyttä?
Itsekkyyden huippu. - Nuorta ja vanhaa
minkälaisia mielipiteitä kirjoitti:
Jos mummo viettää paljon lasten lasten kanssa aikaa, niin ei se tarkoita, ettälapset ei ikäistensä kanssa seurustelisi. Siinähän se vika taitaa ollakin , että joka ikäryhmä on tekemisissä vain oman ikäisten kanssa. Tässä yhteiskunnassa kun olisi pärjättävä monen ikäisen kanssa. Minulla on pari 40 vuotta nuorempaa työkaveria ja liuta lapsenlapsia ja kummassakin tilanteessa viihdymme.Kun omat lapset oli pieniä, ei ollut mahdollisuutta heidän päästä mummon hoitoon ja koin sen puutteena ja samoin lapset olivat samaa mieltä.
Tämä tapaus puhuu asiaa! Kyllä ihminen tarvitsee monenikäistä seuraa! Itse kasvoin pentuna kaikki kesät 50 vuotta itseäni iäkkäämpien isovanhempien kanssa ja se oli todella rikastuttava kokemus - etenkin, kun peuhasin talvisin myös omien vanhempieni ja ikäisteni lasten kanssa. Päivääkään en vaihtaisi pois, oli se niin sykähdyttävä kokemus oppia tuntemaan myös ikäihmisiä!
- etuoikeus
olla pappa 4 pikkuvesselille. Pahus, kun joudun aina maalivahdiksi futiskentälle, kun käyvät. Syöksynopeus ei ihan aina riitä, saavat turhan paljon maaleja aikaan - mutta voi sitä hymyä!
Ole onnellinen mummeli, niin minäkin! Tämä on hyvää aikaa pikkuisten kanssa!- Memmu
Tahdoin vain kertoa, että itse olen aina suorastaan rakastanut aikaa isovanhempieni kanssa. He ovat aina asuneet toisella paikkakunnalla, mutta silti olen heitä useamman kerran vuodessa nähnyt. Pidempiä aikoja olen saanut heidän luonaan viettää esim. kesäisin, kun tarha on ollut suljettu, eikä vanhemmilla ole ollut lomaa tai vanhempana koulun kesälomia.
Näistä ajoista on jäänyt paljon hyviä muistoja, mutta paljon olen oppinutkin. Papalta on tullut kiinnostus kalastukseen, mummun kanssa muistan tehneeni monta marjastusreissua sekä kasvimaanhoitoa, toiselta mummolta on tullut innostus leipomiseen! Toki näitä olisin varmasti oppinut myös vanhempieni kanssa, mutta olen onnellinen että olen saanut viettää paljon aikaa heidän kanssaan.
Nyt minulla itselläni on pieni tyttö. Toivon hänellekin monia mukavia hetkiä isovanhempien kanssa. Ei lapsi siitä pilalle mene että hänellä on paljon rakastavia aikuisia lähipiirissä!
- toivon
että mustaki tulee vielä tollainen mummo joskus. Oon kyl vasta 14, mut olis kivaa olla sellanen "jee me mennään mummin luo!" mummo niinku mun mummmi oli, joka kyl valitettavasti kuoli vuos sitten.. Mut ihanaa että sä tykkäät noin paljon kaikista niistä lapsista, tuli hyvä mieli kun luin sun tekstin,:')
- äiti ja iloinen sellainen
Olen myös kahden pienen alle 10-vuotiaan lapsen äiti. Oma äitini ja isäni ovat osallistuneet lasteni elämään ihanasti. Ovat auttaneet isomman lapsen kuljetuksissa harrastuksiin. Poika on ollut isovanhempien kanssa mökillä. Pieni vielä niin pieni että ollut vasta muutaman kerran yökylässä. Hiukan päälle 1-vuotias. Isovanhemmista on ollut paljon apua. Eivät tungeksi mutta tarjoavat apuaan. Nauttivat kovasti lastenlasten kanssa telmimisestä. Olemme olleet muutamia kertoja kahdestaan mieheni kanssa matkalla ja ne ovat olleet mukavia henkireikiä arjen pyörityksessä. Itse olin kovin pieni kun molemmat sekä äitini että isäni äidit kuolivat ja pappoja en koskaan ehtinyt nähdäkään. Koin sen aikamoisena menetyksenä, ja ihailin aina sitä kuinka veljeni pääsi nauttimaan isovanhemmistaan. Jos joku edes viitsii tuollaista väittää, että isovanhemmista on haittaa lienee syynä suuri kateus. EHkä omat vanhemmat eivät olekaan valmiita isovanhemmuuteen ja ollaan katkeria kun naapurin perhettä käyvät isovanhemmat tapaamassa ja osallistuvat heidän elämäänsä. Ehkä tällainen kirjoittaja on masentunut ja väsynyt kotiäiti tai sitten työssä tarpova joka päivän päätteeksi haluaisi edes hetken omaa aikaa. Sitä paitsi on erittäin kehittävää ja suotavaa että lapset oppivat arvostamaan vanhempia ihmisiä ja myös näiden kanssa toimeentulemaan. Tätä se nyky-yhteiskunta huonommillaan on annetaan omien vanhempien yksinään vanheta. Ilo on molemminpuolista, molemmat auttavat toisiaan. Typerää puhetta kateellisen katkeraa tilitystä. Toivottavasti et tartuta omia lapsiasi vanhuksia ja vanhempia ihmisiä vihaamaan.
- elämän rikkaus
joka muuta väittää ei näitä omista tai omistaa vähän lapsenlapsista- välittävät surkuvanhemmat! Kateellisten mummittomien valitusta tuollainen isovanhempia arvosteleva töksäytys.
- "mummoton"
Toinen mummo on kylmä ja etäinen, ottaa lapset luokseen tasan tarkkaan silloin kun itselle sopii ja niin pitkäksi aikaa kuin haluaa sekä pidättää oikeuden muutoksiin jos sattuu tulemaan kivempia menoja.
Toinen mummo taas on läheisriippuvainen, joka takertuu lapsiin, eikä suhde ole terve lapsen ja aikuisen välinen suhde. Lasta hakiessa saa houkutella kahta lasta irti toisistaan, kun lapsi on lapsi ja mummokin tuntuu sellaiselta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26316822Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235414- 1152560
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152036Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361755Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111986- 59948
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto30861Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?43856