Nyt sitten alkaa olla syksyn metsästykset ohitse. Saalistakin tuli aika kivasti ja pakastin on taas pullollaan. Ei tarvitse ainakaan ostaa tehotuotannolla rääkättyjen sikojen ja kanojen ym. lihaa. Minusta metsästys onkin luonnonsuojelua parhaimmasta päästä. Lisäksi tuli saalista myös luonnolle pahimmasta päästä olevista vihollisista eli minkkejä ja supikoiria.
Paljon tuli taas liikuttua metsissä ja mittari näyttääkin n.150 kuljettua kilometriä metsissä.
Muutama asia vain pisti liikkuessa silmiin. Metsäyhtiöt ovat hiljalleen lisänneet aukkohakkuiden määrää ilman kenenkään sanomatta sanaakaan. Ja tietää metsästäessä että tuollainen aukko on aivan kuollutta aluetta. Kanalintujen määrä on aivan nollissa ja tuollaiset hakkuut jotka tehdään vanhaan metsään erityisesti keväällä (mikä minusta pitäisi kieltää lailla) merkitsee alueen kanalintu poikueille totaalista tuhoa. Jos joku voisi asiaan vaikuttaa niin kannattaisi...
Paljon tuli taas liikuttua metsissä ja mittari näyttääkin n.150 kuljettua kilometriä metsissä.
Muutama asia vain pisti liikkuessa silmiin. Metsäyhtiöt ovat hiljalleen lisänneet aukkohakkuiden määrää ilman kenenkään sanomatta sanaakaan. Ja tietää metsästäessä että tuollainen aukko on aivan kuollutta aluetta. Kanalintujen määrä on aivan nollissa ja tuollaiset hakkuut jotka tehdään vanhaan metsään erityisesti keväällä (mikä minusta pitäisi kieltää lailla) merkitsee alueen kanalintu poikueille totaalista tuhoa. Jos joku voisi asiaan vaikuttaa niin kannattaisi...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi kai metsästystäki tolta kannalta ajatella. Jos kaikki metsästäis ite ruokansa, ei tarvis lainkaa sarjatuotantorääkätä eläimii, mut asioiden nykytilan huomioiden, se on vaa lisäteurastusta.
Harmi, et metsii on taas menty hakkaamaan....
Itselle tosin ei ihan tullut samoiltua 150km. Mutta silti, mukavaa oli luonnossa liikkua, eikä minulle ole niin väliksikään, vaikka aina ei saalista tulekkaan. Tärkeintä on luonnossa olo, minä ja koirani, kuljeskella metsässä, tehdä leirinuotio, keitellä kahvit..Se on elämää! Jos saalista tulee, on mukavaa palata kotiin, lämpöisen emännän luo..
Metsästys sinänsä on hieno harrastus ja jopa hyödyllinen sellainen, varsinkin jos tarkastellaan vaikkapa hirvenmetsästystä, mutta muutaman sanan haluaisin sinulle sanoa noista kauheista hakkuuaukioista.
Metsätalous on varsin pitkä jänteistä toimintaa, jossa tulot kertyvät pitkältä aika väliltä (80-100 v). Kun päätehakkuun jälkeen metsä uudistetaan, on seuraavan kerran tuloja odotettavissa n. 30-40 v, kuluttua, sitten ehken 50-60 v kohdalla ja lopuksi taas päätehakkuun yhteydessä jolloin myös tulotkin on parhaat ja se aiemmin tehty (lue jo edellisten sukupolvien tekemä) metsänhoitotyö reaalisoituu. Siis kun tänään hakkaan aukon ja teen 30 vuoden ajan hoitotöitä, saa lapseni ja hänen lapsensa nauttia tulevista hongikoista aikanaan. Aika itsekästä vai mitä?
Jotta metsätalous olisi kannattavaa jatkuvasti on metsänomistajalla oltava tasaisesti eri ikäisiä metsiä aina taimikoista päätehakkuu kelpoisiin metsiin, muuten tuloja ei tule tasaisesti. Toisaalta vanhoja metsiäkään ei voi ikuisesti säilyttää, koska ne alkavat lahota ja vuotuinen lahon määrä ylittää kasvun. Pitäisitkö rahojasi pankissa, jos se maksaisi sinulle xxx€ vuodessa enemmän kuin saisit korkoa? Tuntuisi myöskin aika kummalta, jos ammatinharjoittajan pitäisi kysellä yhteiskunnalta saanko nostaa palkkaa? Siitähän on kyse jos edellytetään, että esim. päätehakkuille pitäisi saada yhteiskunnalta tai vaikka naapureilta lupa. Miltä sinusta tuntuisi, jos naapurisi estäisi työmantajaasi maksamasta sinulle palkkaa, koska rahat on esteettisesti kivemman näköisiä, kun pysyvät firman kassassa?
Vaikka metsätaloudessa pitää huomioida markkinatalous, eli myydä silloin kun saa parhaan tulon voi siinäkin huomioida nämä luontoarvot. Olet oikeassa siinä, että pesimäaikaiset hakkuut ovat ongelma. Ainakaan itse en hakkaa, enkä anna hakata omissa metsissäni pesimäaikaan. Harvennuksissa tulee tuolloin myös juuristo vaurioita helposti, jotka lahottavat puuston ennenaikaisesti. Mutta toinen syy on juuri tuo pesintäaika. Käytännössä moni pesintäalue (esim. kosteikkoalueet tai niiden takana olevat kankaat) on hakkuukelvotonta kevät ja kesäaikaan, koska maasto ei kanna koneita.
Mitä tulee aukkojen riistattomuuteen, en ihan ole samaa mieltä. Heti hakkuun jälkeen alueella ei juuri eläimiä, ole mutta kunhan menee muutama vuosi alkaa kuhina käydä. Taimien ja vesakoiden noustessa ilmestyvät myös jänikset, hirvet(valitettavasti) ja kohta myös kanalintujen pesät. Ei nimittäin ole yksi eikä kaksi pesää, jotka taimikonhoitotyön lomassa on löytynyt ja jätetty rauhaan. Että tältä näyttää tämä asia puun toiselta puolelta katsottuna.
Asiaa laitat. Ongelma onkin siinä, että kaikki metsänomistajat eivät hoida metsiään pitkäjänteisen "kestävän kehityksen" turvaavan tavan mukaisesti. "Kauheita aukkoja" tehdään lyhytnäköisen voitontavoittelun vuoksi. Toki se on tyypillistä toimintaa tässä ajassa, mutta pilaa tulevaisuuden: Minulle-kaikki-heti!... Mitä väliä muulla... Sattuneesta syystä joudun näkemään arkirealismin kaikessa karuudessaan. Lyhytnäköinen toiminta johtaa ristiriitaan kaikille tahoille. Monet metsänomistajat hoitavat leiviskänsä oivallisesti, mutta yhä enenevässä määrin on maa-alueita joutunut keinottelijoiden käsiin ja se vie metsätalouden kehitystä todella epäsuotuisaan suuntaan. Häviäjiä ovat sekä metsänomistajat että metsää harrasteympäristönään käyttävät.
Laajojen korpimetsien häviäminen ja ikääntyvien koivikoiden kato ovat muuttaneet riistan elinolosuhteita ja sitä tietään eläinkantojen rakennetta; metsäkanat vähenevät, jänikset lisääntyvät, hirvet voivat hyvin ja pienpedot valtaavat alaa. Maatalouden euro-iso-laakeeakee on osaltaan vaikuttamassa riistakantoihin. Esimekiksi peltopyy on miltei hävinnyt. Suomenpystykorva jää lemmikiksi, mutta ajokoiralle riittää jälkiä nuuskuteltavaksi. Latvalinnustus on mukava nuoruusmuisto ja supiloukkujen viritys tämän ajan jahtia. Hirvenkaatolupia on vallan ennätyksellinen määrä (aamulla taas lumijälkiä hiihtämään kasikakkonen selässä keikkuen).
Mitä voisi tehdä?
Hyvä alku olisi se, että minun lisäkseni muutkin luonnonsuojelijat alkaisivat kiinnittää huomionsa todellisiin ongelmien aiheuttajiin yksityisten maanomistajien sijaan.
raharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaharaha... inhottaa koko ajan enemmän...