No niin nyt tarvitaan tietoa näiden kahden lattialämmitysputkiston hyvistä ja huonoista puolista!
* Nereus on pienempi halkaisijaltaan ja täten tasaisempi lämmittämään(esim. ikkunoiden alapuolella ja täten vähentää kylmiä hohtamisia) koska kieppejä saa helpommin tehtyä kuin wirsbolla.
* Entäs tukkeutuminen(kalkkeutuminen)???
Kalkkeutuuko kyseiset putket vuosien saatossa jos näin on silloin Nereus tukkeutuu nopeammin koska halkaisija on pienempi?
* Hinta on kääntyy Wirsbon eduksi.
* Kestävyys, Ei tietoa???
Mitä muuta tulee mieleen?
* Nereus on pienempi halkaisijaltaan ja täten tasaisempi lämmittämään(esim. ikkunoiden alapuolella ja täten vähentää kylmiä hohtamisia) koska kieppejä saa helpommin tehtyä kuin wirsbolla.
* Entäs tukkeutuminen(kalkkeutuminen)???
Kalkkeutuuko kyseiset putket vuosien saatossa jos näin on silloin Nereus tukkeutuu nopeammin koska halkaisija on pienempi?
* Hinta on kääntyy Wirsbon eduksi.
* Kestävyys, Ei tietoa???
Mitä muuta tulee mieleen?
Vastaukset 44
Vanhimmat
No eipä ole tullut edes mieleen tuo kalkkeutuminen. Lämmitysjärjestelmähän on suljettu systeemi, eikä sinne tule kalkkia kokoajan lisää, kuten voi käydä käyttöveden kanssa. Eli periaatteessa siellä putkistossa on se määrä kalkkia mitä tulee järjestelmän täytön yhteydessä. Jos järjestelmässä on varaaja, niin kalkki kertyy varaajan pohjalle, jossa vesi lähes seisoo, eikä suinkaan putkistoihin, joissa vesi virtaa koko ajan.
Nereus toteutetaan tosiaan ohuemmilla putkilla, lyhemmillä ja tiheämmillä sekä useammilla piireillä, joten se on minusta parempi. Koska huoneeseen tulee useampi piiri, niin myöhemminkin on virtauksilla mahdollista tasapainoittaa tehoja ulkoseinien ja keskilattian välillä yms.
Mielestäni siis Nereuksen tapa on parempi.
itselläni on wirsbo lämmitys putkisto ja hyvin lämmittää putkien kestoiässä ei liene vaihtelua ja ikkunoiden, ovien eteen meillä laitettiin suunnitelman mukaan 15cm jaolle ja muualla se on 30cm jaolla päällä 8 cm valu, yhdessä huoneessa on aina yksi-piiri jota ohjataan termostaatilla, ainoa ongelma, joka järjestelmässä on, jonka pystyy toki korjaamaan näin jälkikäteenkin on pesuhuone jossa on omapiirinsä mutta se on liitetty samaan jakotukkiin kiertovesipumppuun ja suntiin jolloin kesällä se ei oikein hyvin lämmitä kun lattian lämpö nousee tuonne 25 asteeseen niin suntti yrittää jo pudottaa lämpöä kun yleislämpö on sen 21-22 astetta.
Joten uutta tehdessä itse olen päättänyt laittaa pesuhuoneeseen myöskin sähkökaapelin jota voi lämmittää sitten kesällä tarvittaessa.
Nykyisen korjaamiseen tarvittaisiin uusi suntti automatiikka , kiertovesipumppu ja jakotukin pätkä kattilastatulevan putken haaroittaminen kustannukset 500 eur putkimies
mutta hyviä varmaan kumpikin
Nereus laittaa huoneeseen kaksi piiriä toisen ulkoseinille ja toisen keskelle huonetta. Jos käytetään termostaattia, niin se ohjaa tätä keskihuoneen piiriä. Putkijako on tehdään niin että suurien ikkunoiden edessä jako on 75mm ja muualla 150/225/300 tilan tehon tarpeesta riippuen. Kosteat tilat suositellaan omaan jakotukkiin omalla sunttauksella.
Miksi lämmität kesällä pesuhuonettasi?
Eikös toi ole ihan hyvä vaan jos hieman viileetä :)
Enpä ole huomannut missään esitteessä kahta piiriä/huone?
Milläs tätä toista piiriä ohjataan jos keskuspiirillä on oma termostaatti?
Koko järjestelmän tulovedenlämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan ja piirien virtaukset säädetään niin että tehot jakautuvat oikeassa suhteessa. Termostaattia ei tarvita siihen toiseenkaan piiriin, mutta jos sitä käytetään, niin "ylimääräinen" leikataan termostaattipiirin avulla pois (takka, auringonlämpö jne.
Pienet ja tehon tarpeeltaan vähäiset huoneet voidaan hoitaa yhdelläkin piirillä. Suuremmat huoneet voidaan tehdä kolmellakin piirillä.
On se aika ankeaa suihkun jälkeen, jos huoneess on vaikka vain 19 astetta lämmintä.
Pesuhuoneessa tuulee myös kuivua kesällä, lattian lämmitys kuivaa tilan. Helpoittaa myös pyykinkuivausta.
siis se rakentajan ainainen rutina, eihän sillä väliä ole tuleeko hyvä ja toimiva kunhan on halpa. Tuollaisilla tuteutuksilla ei tule halvaksi, mutta hyvä kylläkin.
Tsekkaa vielä Greenline. Putket ovat vahvaa tavaraa (muovi/alumiini/muovi) ja jakotukit tuntuvat fiksuilta, esim poiston lämpömittari joka piirillä). Tällä voi olla myös useita piirejä per huone, parhaimmillan kolme. Sama termostaatti voi ohjata useita piirejä.
http://www.kessele.com/
Näyttää melko hyvältä systeemiltä.
meidän valinta. Käyttökokemuksia ei vielä ole mutta maalaisjärjellä ajatellen greenlinen systeemi, jossa laitetaan ensin lämpöputket ja sitten vasta valuristikko, tuntuu järkevämmältä. Mitä mieltä "ammattilaiset" ovat? Näihän valutuki saadaan lähemmäksi pintaan.
Putket tuntuivat hyvin vahvoilta eikä ollut mitään rikkoutumisen tuntuakaan ennen valua.
Eikös raudoitukset laiteta yleensä lähelle valun alapintaa? Lattiavalussa tällä ei taida olla suurtakaan merkitystä, kun lattiaa kannatellaan koko leveydeltä, eikä pelkästään reunoilta.
Kerrotko mitä tämä Greenline maksoi? Oliko kalliimpi kuin esim. Nereus?
Varmaan valua tehtäessä joutui kävelemään kuin höyhen koska ristikko painoi putkistoa?
Jos putket asennetaan ristikon päälle niin pystyy astumaan sellaiseen kohtaan missä ei putkea ole joten "rikkoontumisen" vaara on pienenmpi tai ainakin näin voisi ajatella?
greenlinen puolella. Kummaltakin sain tarjouksen mutta ilmeisesti Nereusta ei kauppa kiinnostanut kun eivät soittopyynnöistä huolimatta ottaneet yhteyttä. Ja lisäksi greenline:lla oli loistava palvelu. Mutta tuohon hintaeroon ei kannata puuttua, sillä se ei ollut kovinkaan iso.
samaa, mutta putket ovat todella kestäviä. muovi-alu-muovi antaa todella voimakkaan rakenteen ja valun aikana ei ollut mitään ongelmia. Nereuksen/muiden putkien kestävyyden tuntua en tiedä. Mutta Greenline antoi todella vahvan kuvan
Nereuksen putket kiinnitetään betonirautoihin. Miten Greenlinen putket kiinnitetään?
Ajatus rautaverkkojen raahaamisesta valmiin putkituksen päällä tuntuu kyllä vahinkoherkältä hommalta...
Greenlinen putket painetaan muovisiin asennustukirimoihin, ja ristikot tulevat näiden päälle. Nimenomaan asennusvaiheessa tämä tuntuu hyvältä, koska ristikot makaavat tukirimojen päällä. Tukirimojen välissä toki painoa tulee myös suoraan putkeen, mutta samahan se on muissakin, ei niitä putkia kuran läpi enää näe. Ne putket tuntuvat tosiaan todella vahvoilta, ja kun valuvaiheessa vielä paineistetaan ilmalla niin varmaan kestävät.
riippuu lattiamateriaalista. Heillä on erilaisia kiinnityssysteemejä. Ymmärrän pelon kun rautaa laitetaan putkien päälle. Mutta kun näkee ja tunnustelee systeemiä, niin kyllä pelko hävisi.
Onko putki vain 200m keloissa, kuten ohjeesta ymmärsin? Luulisi jäävän aika paljon hukkapätkiä? Omaan taloon tuli Nereuksen piirejä putkipituuksilla 32-78m (kiepit 450m ja 600m). Tosin tuota suurempaa kelaa ei pahemmin enään yksin siirrellyt, kun se oli telineessään, mutta eipä niitä paljon tarvinnutkaan liikutella.
Jos olisin nyt aloittamassa rakentamista, niin taatusti pyytäisin heiltä tarjouksen. Näyttää hyvältä systeemiltä.
No onko se hyvä järjestelmä?
Suunnittelijat täällä kehuvat Nereusta parhaaksi koska sillä saa tarkemmin kaikki ikkunanalapuoliset jne...
Olen vahvasti kaatumassa itsekkin tämän puoleen..
Tässä käydyn keskustelun perusteella suosittelen kyllä tutustumaan tuohon Greenline-systeemiin, vaikuttaa tosi hyvältä. Pyydä tarjoukset molemmista ja vertaile hinnan lisäksi piirien sijoittelua, putkipituuksia sekä lasekettuja tehon tarpeita, virtauksia ja painehäviöitä.
Nereuksella on vankka kokomus mitoitukseta, tämän toisen osaaminen on minulle tuntematonta.
Aika vähän tulee hukkaa, kun suunnittelee etukäteen miten kiepit käyttää. Suunnitelmissa on piiripituudet ja putkessa merkitty pituus metrin tarkkuudella. Katsotaan vain suurinpiirtein mihin laitetaan kustakin kiepistä, silloin selviää vähällä hukalla.
Mitkä ovat hintaerot näiden kolmen välillä?
*Wirsbo
*Nereus
*Greenline
Lähetä tarjouspyyntö kaikille kolmelle, muuten hintaeroa ei saa selville koska jokainen kohde on niin erilainen. Samalla saat selville miten kukin näistä ratkaisee eri tilojen lämmitykset. Jos oleellisia eroja tulee, kannattaa sitten kysyä syytä, voi tulla hyviäkin vinkkejä.
Omassa kohteessani ei hintaero ollut lopulta kovin iso, valinta tapahtui "ominaisuuksien" perusteella. Kaikki kolme kuitenkin varmasti toimivat hyvin kunhan asennus ja käyttöönotto tapahtuvat oikein. Termareita voi lisäillä myöhemminkin jos vain varaudut putkituksilla siihen.
Huoneistossa olevassa jakotukissa TULEE olla lähtevän ja tulevan veden lämpömittarit. Jos näitä ei ole (Nereus) niin säätöhommista on pohja pois. Ei riitä, että lämmönjakohuoneessa on mittarit.
Piiriin menevän veden lämpötilahan on sama jokaisessa piirissä, ei niihin tarvita omia mittareita, yksi yhteinen riittää. Piirin palaavan veden lämpö ei tietenkään yhteisellä mittarilla selviä, mutta voihan niitä seurata säätövaihessa pintalämpömittarilla, jos kiinnostaa. Huoneenlämpöähän siinä kuitenkin loppujen lopuksi säädetään. Eli ei ole kovinkaan kiinnostavaa, mikä verran vesi jäähtyy, kunhan huoneen lämpötila on oikea. Ei huoneen lämpötilaa lasketa siksi että vesi tulee läpi liian kuumana. Onhan piireille laskettu kuristusarvot suunnitelmassa ja niillä tasapaino pitäisi olla jo melko kohdillaan.
Mikä järjestelmä tarttee kyseiset tiedon?
ihmettä hourit?
Voi kai sitä pistää mittareita vaikka koristeiksi, jos niistä tykkää, mutta mikä niissä nyt niin TÄRKEÄÄ on?
Kyllä vaan, kiinteistön sisällä olevassa jakoutkissa olavat kakis mittaria TODELLA helpottavat lämpötilan säätöä, jota tarvitaan uuden talon säätöjen asettelussa. Jos lämmönjako huone vielä eri rakennuksessa niin edeelleen vielä TÄRKEÄMPÄÄ.
Se on ihan sama, kun kuorma-autossa on 16 vaihdetta ja kieroslukumittari ja käyntialue 0-2500 r/min.
Kyllä niistä molemmista mittareista on hyötyä, itselläkin talossa 850m Pexeppiä 18 eri piirissä. Mittareilla on hyvä seurata tilannetta tarpeen mukaan. Ne mittarit eivät paljoa maksa, mutta niiden olemassa olon ymmärtää, kun ne on tossa jakotukissa, josta lämpö leviää koko taloon.
PS lämmönjakohuoneessa lämmitysveden menoveden lukeman voi lukea, mutta se on aurotallissa ja eri rakennuksessa. Jakotukin mittarit ovat sitä vastoin keskellä taloani.
Onko sinulla siis jakotukissa jokaiseen piiriin sekä tulo että menoveden lämpömittari? Eikös ne kaikki lähtevän veden mittarit näytä samaa?
Sinulla on varmaa nojatuolit jokaisen jakotukin edessä, että voit istuskella illat niissä ja katsoa miten lämpötila vaihtelee eri piireissä. Sanoisin että harrastuksensa kullakin.
: )
: )
: )
: )
jakotukki kannattaa sijoittaa keskeiselle paikalle ja sen suojaksi laittaa ikkunallinen ovi. Tästä on kätevää seurata lämpötilojen jännää elämää.
jos järjestelmässä on yksi kiertovesi pumppu grundfors alpha(automaattisesti kiertoa lisäävä),Yksi suntti jota ohjataan Oumanilla (Automatiikka tarkkailee ulkolämpötilaa ja paluuveden lämpötilaa) ja kaikissa huoneissa on termostaatit, joilla säädellään lämpöä huonetiloissa niin mitä niillä jakotukin mitareilla tehdään ihan oikeasti ??????
Kaikissa huoneissa ei ole termostaattia välttämättä (esim autotalli yms). Käyttöönotossa systeemi täytyy tasapainottaa. Suunnitelmissa on lasketut virtausarvot, mutta kun todellisuus ei seuraa sunnnitelmia niin piirit täytyy käyttöönotossa hienovirittää. Mikäpä olisi tähän selkempi kuin paluulämpötilan mittaus? Tämä siis ennenkuin termostatit laitetaan edes käyttöön. Lisäksi autotallissa yms energiasäästön takia kylmenpänä pidettävissä tiloissa on ensimmäisenä talvena hyvä nähdä että paluulämpötila pysyy pakkasillakin riittävän korkeana. Eikä ne mittarit nyt niin kalliita ole, mutta taitavat olla happamia...
nyt en ymmärrä todella mihin niitä mittareita tarvitaan ja mitäs tää tämmöinen tasapainottaminen on ? (auton renkaat tasapainotetaan)mutta eikös automatiikka huolehdi tuon autotallin sopivan lämpöiseksi ?. Eikä ne mittarit varmaankaan ole kalliita ole kuten sanoit, mutta selvittäkääs meille tyhmemmille mitä hyötyä niistä on ja mitä niistä näkee kun niitä siellä kaapissa tuijottelee ?
En ole alan varsinainen asiantuntija, joten korjatkoon joku jos on virheitä:
Aluksi kaikki termostaatit ovat irti ja lähtöpuolen säätimet täysin auki. Jokaisen piirin menopuolella on säätönuppi, jolla kuristetaan piiriin menevä virtaus sopivaksi. Tämä siksi että jokaisen piirin virtaushäviöt ovat erilaisia pituudesta ym johtuen. Kuristimilla taataan että jokaiseen piiriin virtaa vettä. Kuristimille on suunnitelmissa asetusarvot, mutta koska toteutuneet pituudet ja muut tekijät vaihtelevat, eivät ne ihan pidä paikkaansa. Nyt sitten seuraillaan lämpömittareista että kaikki piirit lämpenevät yhtäläisesti ja tarvittaessa säädetään asetettuja kuristuksia sopivaksi.
Vasta tämän jälkeen säädetään loppupään käsinupeilla piirien asetuslämpötilat sopiviksi (autotalli kylmemmäksi ym). Lämpömittareista voi seurata näiden manuaalisten piirien paluulämpötilaa. Vasta sitten termarit laitetaan sinne mihin niitä tulee, ei ollenkaan välttämättä kaikkiin piireihin.
Myöhemmin kovimmilla pakkasilla voi vielä hienosäätää lämpömittareilla saman huoneen useat (jos on) piirit lopulliseen lämpötasapainoon. Tämän jälkeen näihin säätöihin ei toivottavasti tarvitse koskea.
Olen kuullut muutamia valituksia että lattialämpö ei toimi tai on epämukava, ja syy varmaan onkin juuri siinä että on tasapainotettu vai auton renkaita. Termarit eivät todellakaan ratkaise tilannetta, jos piirien virtaukset ovat alunperin pielessä. Koko systeemin menoveden lämpötilan säätö on sitten vielä eri juttu.
Minäkään en ole lattialämmitys ammattilainen, mutta monen laiseen teollisuuden prosessiin olen nenäni pistänyt :)
Tavoitehan on se että huoneissa on aina samalämpötila ilmoista riippumatta. Säädin huolehtii siitä että tuleva lämpötila on oikea ja pumppu siitä että vettä liikkuu. Tasapainoituksella on tarkoitus jakaa virtaukset oikeissa suhteissa piireihin, ilman kuristustahan vesi kulkee sielätä mistä helpoiten pääsee.
Tuo paluulämpötilan seuraaminen kertoo sen että minkäverran vesi jäähtyy piirissä, mutta se ei kerro koko totuutta veden virtauksesta ja lämmitystehosta.
Jos huonelämpötilat eivät ole toivottuja, niin sitten täytyy hinosäätää piirjä. Voihan olla niinkin että paluuvesien lämpötilat ovat huomattavastikkin eri suuruisia sen jälkeen kun kaikki huonelämpötilat on saatu kohdilleen. Jos pitkän piirin tehot on hieman ylimitoitettu, niin virtaus voi olla pieni ja vesi kylmää. Jos taas lyhyt piiri on hieman alimitoitettu, niin virtaus voi olla suuri ja paluuvesi kuumaa.
Lämpömittarilla ei näe suoraan virtausta, mutta se kyllä antaa viitettä siitä kun oikein osaa katsoa. Ja onhan se lopputuloksen kannalta varsin primäärinen tieto. Mutta tuo tasapainoitus on kyllä aivan oleellinen asia, vaikka sitten vain suunnitteluarvojenkin perusteella tehtynä.
kanssa oli kun olisi tehnyt torikauppaa, tarjotaan vaillinaista settiä halvalta näyttävään hintaan ja sitten laskutetaan tarvikkeita yms. samanverran kuin oli alkuperäinen tarjoushinta. Kokemusta on edellisen talon kanssa.
Entäpä Nereuksen virtausvastus?
Sehän on paljon suurempi kuin esimerkiksi Wirsbolla!
Tämä aiheuttaa kulumisia putkistossa ja laitteissa kuten pumppu!!