Puranpa tässä vähän sydäntäni teidän kiusaksi... ;)
Odotan ensimmäistä lastani. Olemme mieheni kanssa seurustelleet yli 6 vuotta, josta kihloissa 5 vuotta. Yhdessä olemme asuneet reilu puoli vuotta. Lapsi on ollut koko ajan tervetullut (keskeytettyjä yhdyntöjä, ei ehkäisyä), mutta vasta reilu vuosi sitten rupesimme todella yrittämään lasta ja helmikuussa saimme tietää, että on tärpännyt. Olen 34 v. ja mieheni on 33 v.
Minulla meni pitkä aika siihen, että todella tajusin olevani raskaana! Nyt olen raskauteni puolivälissä ja minulle on välillä iskenyt aivan kauheat epäilyt, miten minä pärjään vanhempana! Osaanko minä lainkaan hoitaa lastamme oikein, syöttää oikein ja riittävästi, vaihtaa vaipat tarpeeksi usein, kylvettää oikein, pukea oikein, yms. Näen jopa unia, joissa vauva on jo syntynyt enkä minä muista, milloin olen viimeksi syöttänyt hänet tai vaihtanut viimeksi vaipan!!!
Kauheaa miettiä raskauden tässä vaiheessa sellaisia ajatuksia kuin "olikohan tämä asia ihan loppuun asti mietitty" tai "tuleekohan tästä yhtikäs mitään"! :/ Ja yhtä kauhea on ajatus siitä, etten minä pärjäisikään vanhempana!
Kaikki kyllä sanovat, että äitiys tulee sitten luonnostaan, mutta silti pelottaa välillä todella kovin. Sitä sentään on vastuussa pienestä avuttomasta ihmiselämästä.
Onneksi mieheni on ollut koko raskauden ajan tukenani ja tiedän siltä osin, etten joudu vanhemmuuden pelkoja ja vastuuta yksin kantamaan. Ja onneksi suurimman osan ajasta olen onnellisempi kuin koskaan siitä tosiasiasta, että meille tulee oma lapsi. :)
Ehkä tämä on sitä, että nyt kun vauvan liikkeet ovat viimein alkaneet tuntumaan, on minulle todella konkretisoitunut se, että minä todellakin olen raskaana! Ja nyt puoliväli ohitettua sitä vääjäämättä mennään H-hetkeä kohti eikä paluuta ole: elämä tulee muuttumaan tavalla, johon ei kerta kaikkiaan voi ennalta varautua. Ja kaikki tuntematonhan luonnollisesti pelottaa...
Onko muilla ensiodottajilla samanlaisia tuntemuksia...?
Rv 21 (20 6)
Ensimmäistään odottaville...
11
1180
Vastaukset
- tuttuja tunteita
Moi
Sain ensimmäiseni 09/05 ja ihan samanlaisia ajatuksia minullakin oli. Mutta heti kun sain vauvan ekaa kertaa syliini tiesin, että kyllähän tämän kanssa pärjää! Ja hyvin on pärjätty, tyttö nyt 8kk.- hecate72
...lohduttavaa kuulla, että muillakin on samanlaisia ajatuksia pyörinyt päässä ja silti asiat lähteneet rullaamaan ihan omalla painollaan.
:)
- Apilankukka
Minulla oli juuri samanlaista tunnetta raskaudessa. Näin monesti unta että en ole muistanut ruokkia vauvaa koko päivänä.. =) Nyt kun vauva on jo kohta 2kk ikäinen, niin hyvin on mennyt. Synnytyksen jälkeen pari viikkoa havahduin unesta erittäin helposti vauvan pieniin ääntelyihin. Itse sain jo laitoksella niin hyvät ohjeistukset, että pärjäsimme niillä hyvin. Vauva oli vierihoidossa koko ajan (3vrk). Aluksi saattaa tuntua että omat vaipan vaihdot ja vaatteiten vaihdot ovat kuin jostain hidastetusta filmistä.. =) Mutta kyllä se siitä vähitellen!
Nuo raskausajan pelot häipyivät heti synnytyksen jälkeen. Kun laitokselta lähdettiin, niin tiesin pärjääväni jo vauvan kanssa (Mieheni ei voinut jäädä isyyslomalle). Nuista peloista vielä, että vielä rv.38-39 aloin pähkäillä että ei minusta taida olla äidiksi, että en varmaan millään opi kaikkea.. =D Kaikkea sitä tulee ajatelleeksi. - ........
Älä hätäile yhtään :) Mulla oli esikoista oottaessa samanlaisia ajatuksia. Olin tuolloin 21v ja jäin lapsen kanssa yksin. Pojan syntymästä on nyt 1,5v ja tosi hienosti ollaan kahestaan pärjätty :) Että kyllä sinäkin varmasti pärjäät!
- emo83
Moi!
Tuttu tunne. Nyt on ollut sen verran hajamielinen olo, että kuvittelen varmasti unohtavani vauvan jonnekin.. Nythän tuo vielä kulkee kätevästi mukana, ja ravintopuolikin toimii itsestään. Vaan eiköhän tuo lapsi sitten pidä sen verran ääntä, jos sillä on vaikka nälkä, ettei sitä ihan noin vain unohda ruokkia. Mäkin olen nähnyt unta, että vauva on syntynyt ja laitan sen nukkumaan, ja rupean muka muutaman päivän jälkeen miettimään, että pitäisköhän sitä syöttääkin välillä... =) Ne on vauvat suunniteltu sillä tavalla, että ne kyllä pärjäävät ja osaavat opettaa vanhempansa. - äippä vm78
Moi. Muistan myös omat hermoiluni ekaa oottaessa. Ajattelin että olikohan tää nyt ihan järkevää, jaksankohan minä kun lapsi on koko ajan kiinni minussa jne. Tästä mulla tuli sitte aivan sika huono omatunto vaikka itsekkin terkkarina tiedän että koko ajatusten kirjo kuuluu äidiksi kasvamiseen. Meilläkin lapsi oli harkittu ja todella toivottu. Kun lapsen oikeasti sitte sai maailmaan ei tällaisia ajatuksia ole edes tullut mieleen. Vauvaperheen rutiinit alkaa nopeasti ja kaikki on ollut todella ihanaa nyt jo 2 vuotta täyttävän pojan kanssa. Toista nyt ootetaan ja paljon levollisemmin :) Onnellista odotusta sinullekkin.
- Helmi78
Miten monilla onkaan samanlaisia unia ja tuntemuksia! Mä näin myös esikoista odottaessa unia, joissa synnytin sen ja sen jälkeen unohdin täysin synnyttäneeni, ja sitten yhtä äkkiä muistinkin niinkuin että ai niin, mullahan on vauva! Sama juttu oli myös esim. alkoholin kanssa. Koko raskauden aikana en juonut yhtään, en edes maistanut mitään missä oli alkoholia, mutta näin useinkin unia, että olin tosi humalassa ja sitten tajusin, että ai kauheeta, minähän olen raskaana! Mulla jatkui nuo vauvan unohtelu -unet tosi pitkään vauvan syntymän jälkeenkin. Eikä ole kauaakaan kun näin vielä unta että hävitän lapseni jonnekin enkä löydä sitä mistään eikä kukaan voi auttaa. Tyttö on nyt 1v5kk. Mä näin oikeastaan vasta synnytyksen jälkeen (kun kotiuduttiin viimein) niitä unia että vauva nukkuu omassa huoneessa ja olen unohtanut sen useiksi päiviksi sinne. Ihan kamala tunne aamulla... Mutta kaipa ne tämmöset unet liittyy niihin pelkoihin lapsen menettämisestä... Tietyssä vaiheessa tuli sitten sekin vaihe, kun olin aika väsynyt koulun ja pienen vauvan kanssa, että kuulin itkua vaikka tyttö ei itkenytkään. Sekin oli aika kamalaa... Silloin ajattelin vaan että on pakko saada levätä välillä kunnolla, ja nukuttua kokonainen yö ilman herätyksiä. Onneksi on ollut mahdollisuus viedä tyttö välillä mummolaan yöksi.
- tulevaäiti85
Täällä kanssa on koettu samanlaisia tunteita.. Välillä tuntuu oikein pakokauhuna, että entä jos en osaakaan hoitaa lasta. Olen vasta parikymppinen ja monesti mietin sitäkin olenko liian nuori. Mutta lopulta rakkaus tulevaa lasta kohtaan voittaa. Ja olen onnellinen vauvasta:)
Rv 33 1 - mä kans :)
...ainakin kun luet nämä kaikki viestit. Myös mulla on ollut ekaa kertaa elämässäni epäilyksiä kyvystäni hoitaa omaa lasta vasta sen jälkeen, kun raskaus varmistui. Sitä ennen olen aina "tiennyt", että hankin joskus lapsia ja olen tietysti niille hyvä äiti. Nyt kun asiasta on sitten vihdoin tullut totta, olenkin alkanut miettiä, että entäs jos en pärjääkään tai jaksakaan. Tähän mennessä olen unissani kadottanut vain matkalaukkuja ja reppuja, mutta eiköhän se vauvakin sinne pian ilmesty. Pakko oli kuitenkin laittaa oma viesti tähän ketjuun, kun muiden ajatukset kuulostivat lohduttavan tutuilta. On varmaan terveempää olla näistä asioista vähän huolissaan, kuin kuvitella kaiken olevan vain ruusuilla tanssimista. Mutta kyllä me kaikki varmasti lopulta pärjätään! :)
- Jihuuu
Itse en tosin ota stressiä näistä ajatuksista, mutta jos alan ajatella asiaa tulos on tämä; ei harmainta aavistustakaan siitä, mistä tiedän milloin vauvalla on nälkä, milloin imetän, minä väleinä vaihdan vaipat ja vieläpä ne suunnitellut kestovaipat - kai onnistun pitämään rassun kuivana xD Mutta itse uskon, että käytännössä ne taidot kyllä sitten löytyy luonnostaan. Kaikki toisetkin osaavat vauvojansa hoitaa niin varmasti minäkin :D
- red
raskaus mullakin (38 3) ja samoja mietteitä olen käynyt läpi. Vaikka ikää on 32 ja ammatiltani lastenhoitaja/lastentarhanope ja ollut tekemisissä ihan pienten vauvojenkin kanssa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26517021Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235485- 1152586
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152069Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361768Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?1111001- 59959
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto32886Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?44883