Allergiatestit

Ensin siis lääkärille ja hän sitten päättää tarvitsetko niitä allergiatestejä.

Testejä on ainakin kahdenlaisia. Toisessa testataan mm. ruoka-aineita, eläimiä, pölypunkkeja ja siitepölyjä. Siinä noita tavallisimmin allergisoivia aineita tiputetaan tippa käsivarrelle ja pistetään neulalla ihoon yksi reikä kunkin aineen kohdalla (tämä ei satu erityisemmin). Sitten odotetaan muistaakseni puoli tuntia. Siinä ajassa niiden aineiden kohdalle, joille olet allerginen, nousee näppylä. Mitä allergisempi jollekin aineelle olet sitä isompi tuo näppylä on. (Koko on siis jotain 1-5 mm).

Tuo voimakkuushan kertoo ensimmänkin sen, mitä aineita sinun on syytä välttää. Noista eroon pääseminen on siis se ensisijainen hoito, ei lääkkeet. Joskus tosin voi olla tarpeellista käyttää lääkettäkin. Esim. siitepölylle voimakkaasti allergisen kannattaa käyttää lääkkeitä siitepölyaikaan jne. Allergisoivasta eläimestä pitäisi kyllä luopua ja ruokia olla syömättä.

Jos allergian seurauksena on kehittynyt astam, niin se vaatii säännöllistä lääkitystä pysyäkseen oireettomana.

Toinen testi on selkään tehtävä isompi koe. Sillä testataan lähinnä erilaisia kemikaaleja. Siinä selkään laitetaan teippilevyjä, joissa on noita aineita. Siellä voi olla kymmeniä eri aineita testattavana yhtä aikaa. Teippien annetaan olla selässä lähes viikko (5-7 päivää, en nyt muista tarkkaan miten se meni, vaikka itsellenikin tuo on tehty).

Tämä voi olla aika hitonmoinen juttu, jos on pahasti allerginen jollekin aineelle. Nuo kohdat tuppaavat nimittäin alkamaan kutiamaan, eikä niitä voi raapia, eikä muutakaan kuin antaa olla selässä ja kestää. Suihkussakaan ei voi käydä, eikä saunassa. Mutta kylläkai sen muutaman päivän kestää, kunhan selvyyden asiasta saa. Tässä sama homma, että allergisoivaa ainetta sitten vältetään kaikin keinoin.

Kolmannenkin testin tiedän. Pienille lapsille (kenties isommillekin) testataan ruoka-aineallergioita syöttämällä valvotuissa olosuhteissa epäiltyä ainetta, esim. maitoa. Suun ympäryksestä yleensä näkee reaktion aika nopeasti.

Ja vielä yksi juttu tuli mieleeni. Allergiaa voidaan tutkia myös verikokeilla. Eli otetaan kyynärtaipeesta verinäyte ja siitä tutkitaan, löytyykö niitä allergisen reaktion aiheuttamia aineita verestä. Tämä on yleensä aika suuntaa-antava eikä täysin luotettava.

vielä... kirjoitti:

Ensin siis lääkärille ja hän sitten päättää tarvitsetko niitä allergiatestejä.

Testejä on ainakin kahdenlaisia. Toisessa testataan mm. ruoka-aineita, eläimiä, pölypunkkeja ja siitepölyjä. Siinä noita tavallisimmin allergisoivia aineita tiputetaan tippa käsivarrelle ja pistetään neulalla ihoon yksi reikä kunkin aineen kohdalla (tämä ei satu erityisemmin). Sitten odotetaan muistaakseni puoli tuntia. Siinä ajassa niiden aineiden kohdalle, joille olet allerginen, nousee näppylä. Mitä allergisempi jollekin aineelle olet sitä isompi tuo näppylä on. (Koko on siis jotain 1-5 mm).

Tuo voimakkuushan kertoo ensimmänkin sen, mitä aineita sinun on syytä välttää. Noista eroon pääseminen on siis se ensisijainen hoito, ei lääkkeet. Joskus tosin voi olla tarpeellista käyttää lääkettäkin. Esim. siitepölylle voimakkaasti allergisen kannattaa käyttää lääkkeitä siitepölyaikaan jne. Allergisoivasta eläimestä pitäisi kyllä luopua ja ruokia olla syömättä.

Jos allergian seurauksena on kehittynyt astam, niin se vaatii säännöllistä lääkitystä pysyäkseen oireettomana.

Toinen testi on selkään tehtävä isompi koe. Sillä testataan lähinnä erilaisia kemikaaleja. Siinä selkään laitetaan teippilevyjä, joissa on noita aineita. Siellä voi olla kymmeniä eri aineita testattavana yhtä aikaa. Teippien annetaan olla selässä lähes viikko (5-7 päivää, en nyt muista tarkkaan miten se meni, vaikka itsellenikin tuo on tehty).

Tämä voi olla aika hitonmoinen juttu, jos on pahasti allerginen jollekin aineelle. Nuo kohdat tuppaavat nimittäin alkamaan kutiamaan, eikä niitä voi raapia, eikä muutakaan kuin antaa olla selässä ja kestää. Suihkussakaan ei voi käydä, eikä saunassa. Mutta kylläkai sen muutaman päivän kestää, kunhan selvyyden asiasta saa. Tässä sama homma, että allergisoivaa ainetta sitten vältetään kaikin keinoin.

Kolmannenkin testin tiedän. Pienille lapsille (kenties isommillekin) testataan ruoka-aineallergioita syöttämällä valvotuissa olosuhteissa epäiltyä ainetta, esim. maitoa. Suun ympäryksestä yleensä näkee reaktion aika nopeasti.

Ja vielä yksi juttu tuli mieleeni. Allergiaa voidaan tutkia myös verikokeilla. Eli otetaan kyynärtaipeesta verinäyte ja siitä tutkitaan, löytyykö niitä allergisen reaktion aiheuttamia aineita verestä. Tämä on yleensä aika suuntaa-antava eikä täysin luotettava.

Lue lisää

Minulle tehtiin vuonna 1997 allegiatestejä. Löytyi yksi lääkeaine, jolle olen allerginen. Sitten myöhemmin oli jokin valotesti, en muista millainen se oikein oli, kai annettiin jokin määrätty aika jotain valoa. Olisiko testattu auringonvaloa? Joka tapauksessa minun olisi pitänyt kesällä pitää hattua, käsineitä, mikään paikka ei olisi saanut olla auringolle alttiina. Töissä olin kirjanpitäjänä ja jouduin käsittelemään vaikka minkälaista paperia. Kun sitten jäin eläkkeelle eikä paperia tarvinnut enää käsitellä, ihottuma parani melkein kokonaan. En koskaan ole pitänytkään auringossa olosta, enkä siedä kuumuutta, heti nousee rakkuloita. Ainoa, joka täytyy enää pitää mielessä, on se lääkeaine, jolle olen allerginen.

No yksi syy on kyllä tuo siitepöly, jonka takia lääkärille olisin mennyt, mutta kun saan iahn selvää allergiaa myös erilaisista huulivoiteista.