isyyden tunnustus

Mikäli asia on selvä, että olet lapsen isä,etkä sitä epäilekään, niin asia on ihan läpihuutojuttu, tätsky tekee paperin ja se siitä.Mutta mikäli on aihetta epäillä,niin isyystesti tietenkin vie oman aikansa ja jos yhtään epäilet asiaa, niin meillä ainakin suositeltiin testin tekemistä, ihan sen takia, että tulevaisuudessa epäilys voi vaikuttaa lapsen ja isän väleihin epäsuotuisasti.

joko myönnät tai kiellät ei sen kummosempaa itse kielsin kun muksu oli tumma ihoinen, ei tuo sossutanttakaan vastaan laittanut. totesi vain : maksaja se on tällekkin löydettävä

Ensimmäisellä muksulla oli ihan läpihuuto juttu, kaikki meni hyvin, toisen lapsen kanssa sossutäti piinasi ihan että mies sai melkein raivarit (samaa voi sanoa äitikin) kun tenttasi oletko varma?oletko ihan satapros varma?oletko varma ettei ole pettänyt?oletko varma ettei pikkujouluissa tms (lapsi sai alkunsa pikkujoulujen aikoihin)?kyllä siinä alkaa hermostumaan kun toinen melkeinpä pakottaa epäilemään vaikka pettämistä ei ole IKINÄ meidän perheessä ollut..prkl...

Tunnustus on läpihuutojuttu, jos pari on asunut yhdessä ennen kuin lapsi on saanut alkunsa. Me muutimme yhteen vasta pari kuukautta ennen vauvan syntymää, jolloin kysyttiin moneen kertaan, onko varmaa. Oikeastaan vain minua tentattiin, mieheltä varmistettiin vain, että uskooko hän olevansa vauvan isä..

Kyllä on meidänkin iskällä ollu tukalat paikat ensimmäisen lapsen kohdalla kun piti tunnustaa, eikä oltu vielä naimisissa, kaikenlaisia kauhujuttuja on kuultu... Mutta äskettäin sain tietää, että lastenvalvojilla on olemassa joku ikivanha paperi joka on laadittu toosi kauan sitte, minkä mukaan niiden täytyy sitten tenttailla niitä uskomattoman typeriä kysymyksiä. Viksut ja ajantajuiset valvojat jättää kyselemättä, ja ne loput sit aiheuttaa näitä elinikäisiä traumoja tuoreille isille... Moni on myöntäny, että se ohjeistus on "vanhahtava", mutta kukaan ei ole sitä lähteny muuttamaan. Eli peukut pystyyn että sujuu sulavasti, mutta vaikkei sujuiskaan, niin ei se täti oikeasti epäile ettei olis oikea isä tunnustamassa, se vaan viilaa pilkkua ja kyselee kun on kerta käsketty.