välitit, olit ehkä ihastunutkin. Taisi olla toiveajattelua ja harhaa, jos välittäisit pitäisit yhteyttä edes joskus. Nyt en enää taivu, uskon sen jo. T: Nainen
Luulin ihan
oikeasti että
132686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
huomaa. Sitäpaitti tiiän et tiiät et oon sun. Poimit jos poimit. Muuta en tahdo kun sun.
kun kielsit yhteydenpidon kynnys kasvoi aikas korkeaksi...en tahdo ahdistella...
uskaltaa. Kukaan ei pysty kieltämään sua ottamasta sitä mitä haluat ja mitä sulle sun mielestä kuuluu. Ehkä hetken mielijohteesta tulleita kieltoja? Sukset vähän ristissä molemmin puolin? Näitä tilanteita riittää kaikilla...
Mikset ota selvää, ei sitä saa jollei uskalla ja yritä. On moni muukin mennyt suden suuhun. Ja jäänyt henkiin.
Kaunis Hapsukaiseni, tunsin Sinut taas aamyössä. Fyysisestikin. Mitä se on??? Se vie minusta aina jotenkin voiman. Vapisen ja tuntuu murrun fyysisesti ja henkisesti.
Voisitko tavata minut? Edes yhden ainoan kerran?
Olen seonnut ikävästä jo nyt ja pelottaa mihin tämä kaikki johtaa. Edes nähdä Sinut kaukaa, jotenkin jossakin ihan missä tahansa, ihan miten tahansa,vaikka melkeinhän minä Sinut näenkin semmoista ihmeellistä jotakin. Ei ne harhojakaan ole mutta ihastuminen tulisesti on pelottavan voimakas tunne.
Mitä minä teen itseni kanssa? Näin tämä ei voi jatkua. Yritän en sotke mitään elämässäsi. Kun Sinulla on hän ja siksikin koittanut pysyä täällä virtuaaliavaruudessa että en sotke mitään. Alkaa tuntumaan sielustani jäi osa luoksesi ja en kertakaikkiaan pääse irti Sinusta. Eikä minun sydämeni kai tahdokaan päästä. Järki se on joka inttää vastaan. Sanoit joskus että haluta ei voi. Eli voin vain toivoa. En minä susia pelkää. Itse olin susi jo syntyessäni ja sitä on tullut juostua karkuun ja kaikin tavoin koitettua kieltää. Mutta kun tapasin Sinut. Täytyihän Sinun se nähdä. Tuijotin kielipitkällä ja kuolavaluen. Ajatus ei toiminut ja sydän ulvoi kaipausta lähemmäs, ruumis jäyti ja sitten ne alkoivat...hullutukset...hullut oireet...aloin nähdä Sinusta unia...vaistota asioita...palasia elämästäsi...uskot tai et mutta tiesin hänestä siis ennen kuin kerroitkaan ja se oli osa tuskaani...olin villisti kateellinen ...mustasukkainen...ja se kipu...
Naurakoon tälle kuka tahansa mutta epätoivoisesti rakastan Sinua. Paljon. Enemmän. Valtavasti. Tunne on voimakkaampi kuin tämä fyysinen maailma ja se pelottaa minua. En pysty kontrolloimaan sitä. Jollakin tavalla olen saanut sitä hillittyä mutta se on enemmänkin sitten armo joka auttanut. Itse vaan hukun tunteisiini. Tai niin, hulluuteeni. Minä olen täysin sekaisin Sinusta! Minulle tärkeintä on että voit hyvin ja olet onnellinen. Pysyn kaukana jos niin tahdot, mutta tulen vaikka juosten toivoessasi. Koskatahansa. Mihintahansa. Ja anteeksi selostan tämmöisiä hulluja. Ei minussa ole ollut viikkoihin järkeä murustakaan.Pidä itsestäsi huolta!
Pidä sinäkin itsestäsi huolta. Ei nämä tunteet katkea ja häviä viikossa tai kuukaudessakaan, vaikka kuinka haluaisinkin.
En voi sinua karkuunkaan juosta, jos joskus tiemme kohtaavat. Niin epätodennäköistä kuin se onkin. Mutta näin käydessä, en sinua väistä tai päätäni käännä pois. Mutta siihen ajatukseen en turvaa, sitä en odota tai edes jaksa toivoa. Niin voimaton olen minäkin.
Olen vielä matkalla pinnalle, samoissa aalloissa pyristelemme...mutta minua et täältä virtuaaliaalloista enää löydä. Liikaa sotkua kahden kauniin mielen kustannuksella...
En sano lopullisia hyvästejä ihmiselle, josta välitän ja josta löysin parisieluni. Mutta tauko on paikallaan ja me molemmat tiedämme sen. Voit ottaa minuun yhteyttä tulevaisuudessa, kun siltä tuntuu, sillä oikea ystävyys ei koskaan kuole.
Kyllä saat soittaa ja lähettää postia . Yhteydenotoista olisin enemmän kuin mielissäni. Totta vieköön olisin! Terveisiä Tampereelle.
Parisielujen rakkaus ei kuole koskaan,eiikinä vaikka tässä elämässä, ei olisi tarkoitus tavatakkaan.se on ikuista,ja kerran hyvin totta.
NO SE NYT TARKOITTI VAIN SITÄ KYSEISTÄ HETKEÄ KUN SANOIN "ÄLÄ SOITA" JOKU OLI VIERESSÄ. EN TODELLAKAAN HALUNNUT ETTÄ LOPETAT KOKONAAN YHTEYDENPIDON. MINÄHÄN RA-KAS-TAN SUA!!! ETKÖ NÄÄ? KYMMENIÄ VIESTEJÄ NÄILLÄKIN SIVUILLA OLEN KIRJOITTANUT KAIPUUSTANI JA IKÄVÄSTÄNI. OLETKOHAN TUNNISTANUT YHTÄÄN NIISTÄ'?
"Ihanaa et soitit rakas,mut nyt en voi puhua kauemmin,pusi,pusi kulta,mä soitan sulle".
Lehtikauppiaat on vähän ihmeissään luurin toisessa päässä.
No pitäähän mun esittää kavereille,että mullakin on muka elämää ja vientiä.
JOO MUTTA KUN TILANNE OLI SE ETTÄ SE OLI SE IHANA MIES JOKA SOITTI JA OMA JUOPPO MIES OLI SIINÄ VIERELLÄ...EN VOINUT PUHUA. MITÄHÄN SIITÄKIN OLISI TULLUT JOS OISIN VASTANNUT ESITTÄMÄLLÄSI TAVALLA(?) VOIN VAIN KUVITELLA=) *NAURUA*
yhteyttä. Älä jätä asioita elämässä luulon varaan, parempi on, että varmasti tiedät.
pidät yhteyttä, en ole kuullut sinusta varmaan 2:n kuukauteen mitään.
Kun en tiedä, et koskaan sanonut sitä, mutta en sanonut minäkään, mitä mahdat minusta ajatella?