OSA VI
Avovaimoja Kannattaa Välttää
Noin kahdenkymmenen minuutin päästä mä tajusin makaavani selälläni siinä sohvalla, pelkkä T-paita päällä. Jani oli sammuttanut valot ja sulkenut verhot ja suuteli parhaillaan mun napaa. Mun selän alla oli jotain ja mä vääntelehdin. Janikin huomasi sen.
- Mikä sulla on? Pelottaako? Se heitti leikillään ja iski silmää.
- Ei, mun selän alla on vaan jotain..., mä mumisin ja koetin kaivaa toisella kädellä sitä ”jotain” mun selän alta.
- Hmm, sun sukka, mä virnistin ja heitin valkoisen tennissukan kaaressa lattialle. Jani pyöritteli kieltään mun navalla ja mä hytkähtelin. Mua nauratti. Yhtäkkiä Janin kieli vaelteli jo mun reiden sisäpinnalla. Mä suljin silmäni ja ajattelin, että mitä helvettiä mä jostain Tommista, elämä eletään vaan kerran ja sekin pitäs elää täysillä!
Jani oli taitava nuolemaan. Se oli hellä, mutta samalla mukavan raju ja osasi hommansa. Olikohan Saara opettanut sille? Jani oli myös näppärä sormistaan – tiedätte kyllä, mitä tarkoitan.
Mä en tiedä, kauan me ehdittiin rakastella, mutta oltiin juuri vaihdettu asentoa niin, että Jani työntyi muhun takaapäin, kun mä olin kuulevinani ääniä eteisestä.
- Mikä toi oli? Mä kuiskasin peloissani. Jani ei vastannut, se nautti liikaa. Mäkin nautin, mutta ääni oli saanut mut pelästymään.
- Posti se vaan oli, Jani sanoi ja suuteli mun niskaa. – Tiesitkö muuten, että sä tunnut ihanalta? Jani kuiskasi mun korvaan.
Samassa mä kuulin, kuinka joku käveli sukkasillaan lähestyen meitä, mutta mä en pimeän takia nähnyt ketään.
- Jani..., mä kuiskasin. Jani vaan hyväili mua ja jatkoi työntöjään.
- JANI! Kuuului kimeä naisääni meidän läheltä. Mä siristin silmiäni ja saatoin erottaa kauhistuneet naisen kasvot. SAARA!
Avovaimoja Kannattaa Välttää
Noin kahdenkymmenen minuutin päästä mä tajusin makaavani selälläni siinä sohvalla, pelkkä T-paita päällä. Jani oli sammuttanut valot ja sulkenut verhot ja suuteli parhaillaan mun napaa. Mun selän alla oli jotain ja mä vääntelehdin. Janikin huomasi sen.
- Mikä sulla on? Pelottaako? Se heitti leikillään ja iski silmää.
- Ei, mun selän alla on vaan jotain..., mä mumisin ja koetin kaivaa toisella kädellä sitä ”jotain” mun selän alta.
- Hmm, sun sukka, mä virnistin ja heitin valkoisen tennissukan kaaressa lattialle. Jani pyöritteli kieltään mun navalla ja mä hytkähtelin. Mua nauratti. Yhtäkkiä Janin kieli vaelteli jo mun reiden sisäpinnalla. Mä suljin silmäni ja ajattelin, että mitä helvettiä mä jostain Tommista, elämä eletään vaan kerran ja sekin pitäs elää täysillä!
Jani oli taitava nuolemaan. Se oli hellä, mutta samalla mukavan raju ja osasi hommansa. Olikohan Saara opettanut sille? Jani oli myös näppärä sormistaan – tiedätte kyllä, mitä tarkoitan.
Mä en tiedä, kauan me ehdittiin rakastella, mutta oltiin juuri vaihdettu asentoa niin, että Jani työntyi muhun takaapäin, kun mä olin kuulevinani ääniä eteisestä.
- Mikä toi oli? Mä kuiskasin peloissani. Jani ei vastannut, se nautti liikaa. Mäkin nautin, mutta ääni oli saanut mut pelästymään.
- Posti se vaan oli, Jani sanoi ja suuteli mun niskaa. – Tiesitkö muuten, että sä tunnut ihanalta? Jani kuiskasi mun korvaan.
Samassa mä kuulin, kuinka joku käveli sukkasillaan lähestyen meitä, mutta mä en pimeän takia nähnyt ketään.
- Jani..., mä kuiskasin. Jani vaan hyväili mua ja jatkoi työntöjään.
- JANI! Kuuului kimeä naisääni meidän läheltä. Mä siristin silmiäni ja saatoin erottaa kauhistuneet naisen kasvot. SAARA!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.