Sattuukos tätä palstaa lukemaan kukaan, joka olisi ollut tai on tälläkin hetkellä sairaanhoitajana Englannissa? Haluaisin mielelläni kuulla kokemuksianne niin työskentelystä kuin elämästä yleensä siellä.
Itse olen juuri aloittanut prosessin, haen töihin King´s college hospitaliin Lontooseen. Palkka on ainakin hyvä, mutta olen kuullut etteivät työolosuhteet välttämättä ole kovin hyvät. Että Englannissa tavallaan "taantuu" ammattitaitojen suhteen. Pitääkö paikkaansa? Joka tapauksessa olen innokkaana lähdössä, jännitän ainoastaan sitä että saanko kavereita vai istunko illat yksinäisenä asuntolassa ja kaipaan kotiin.
Itse olen juuri aloittanut prosessin, haen töihin King´s college hospitaliin Lontooseen. Palkka on ainakin hyvä, mutta olen kuullut etteivät työolosuhteet välttämättä ole kovin hyvät. Että Englannissa tavallaan "taantuu" ammattitaitojen suhteen. Pitääkö paikkaansa? Joka tapauksessa olen innokkaana lähdössä, jännitän ainoastaan sitä että saanko kavereita vai istunko illat yksinäisenä asuntolassa ja kaipaan kotiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
itsestasi kuinka viihdyt.Jos olet nuori ja virkea, meneva jne. ei huolta.Lontoossa kylla tekemista ja menemista riittaa vapaa-aikana.Ja suomalaiselle profession omaavalle NUORELLE naiselle tuntuu loytyvan miesystava alle aikayksikon.Kerran kun jonnekin "ulkoilemaan" menet niin..... se on siina!!Tilanne on aivan toinen, jos olet hiljainen omissa oloissasi viihtyvaa tyyppia.Enkut eivat mielellaan "sotkeudu" (ainakaan naiset) siirtolaisiin, joten turha odottaa etta he tarjoavat seuraansa, kylla sinun pitaa olla aktiivinen ja tuppautua siihen.Muiden siirtolaisten seuraan suomalainen mahtuu erinomaisesti kylla.Ainut ongelma on se, etta alkuun on tosi raskasta "kuunnella sujuvasti" monella aksentilla puhuttua enkkua, etenkin kun sita joudut jo tyossasi kuuntelemaaan....takaan sen!!
Niinhan ne sanovat,jotta ammatillisesti taantuu.Olen keskustellut joiden sairaalassa tyoskentelevien nuorien hoitsujen kanssa ja he ovat kertoneet,etteivat saa tehda yhta vaativia tehtavia kuin Suomessa.Useat ovat myos sanoneet etteivat jaa sopimussairaalaansa kuin vuodeksi ja etsivat sitten jotain muuta...kokonaan muuta tyota tai toisen sairaalan.Se kertonee jotain tyoskentelyolosuhteista.Suomalaiselta merimieskirkolta loydat ainakin alkuun:saunan,lehdet,ruisleipaa ym. kotoista.Ja siella on kasittaakseni myos kerran kuussa sairaanhoitajien tapaaminen, ainakin jokunen vuosi sitten viela oli.Siita ryhmasta ehka loydat yksinaisyyden lievittajia.Muuta en osaa kertoa.Tyoskentelen itse liike-elamassa ja lahentelen elakeikaa jo.Kaikkea hyvaa Sinulle.Muista etta alku on hankalaa vieraassa kulttuurissa ja ensimmaiset 2-3 vuotta saattavat todella "syoda" ihmista....tai sitten ei!!?? Muuten....monet loytavat kumppaninsa, menevat naimisiin ja jaavat kotiin!