Olipa kerran...

...pieni tyttö. Hänen perheeseen kuului äiti, isä ja isoveli. Tyttö varttui ja aloitti koulun. Häntä kiusattiin koulussa heti eka luokasta lähtien. He muuttivat tytön ollessa 10v. Uusi koulu, uudet ystävät. Koulukiusaaminen alkoi uudessa koulussa jo heti samana päivänä. Isän alkoholin käyttö alkoi tuntua jo pienessä tytössä. Isän mustasukkaisuus ja väkivalta. Tyttö oppi henkiinjäämis taistelun ja elämänsä suorittamisen. Hän oppi, älä luota, älä puhu, älä tunne.
Nyt hän on aikuinen jo lähemmäs nelikymppinen. On perhe ja kaksi lasta ja avomies. Oma osake ja kaksi autoa, työpaikka ja menetetty lapsuus. Hän on kärsinyt masennusta ja opettanut lapsilleen tietämättään, tajuamattaan viidakon lait omasta nuoruudestaan eli älä luota, älä puhu, älä tunne. Hänen vanhempi poikansa on uskaltanut oirehtia sitä tuskaa minkä vanhemmat ovat hänelle tajuamattaan tuottaneet. Poika on ollut huostaanotettuna jo muutaman kerran, äidin pyynnöstä. Elämää on opeteltava elämään uudelleen. On opeteltava puhumaan, luottamaan ja tuntemaan. Surutyötä on tehtävä menetetystä lapsuudesta.
Tämä tyttö, nainen, se olen minä. Alkoholistin aikuinen lapsi ja läheisriippuvainen.

Jos tunnistat elämässäni sinulle jotain tuttua, tutustu aiheeseen nettisivuillani:

http://groups.msn.com/riippuvaiset/_whatsnew.msnw
3385
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Upeaa, että uskalsit tulla tarinallasi sisään.
Näillä saiteilla käy vai usein, että joku mitä-
töi sinun kokemukseni. Minuun tarinasi kolahti
sen vuoksi, että minä olisin voinut olla sinun
isäsi. Minulla on viisi lasta, joista 3 on kokenut
saman kuin sinä. Niille, jotka haluavat tietää
asiasta sen syntymekanismin suosittelen luetta-
vaksi Tommy Hellstenin Virtahepo Olohuoneessa.
Terveisin entinen Virtahepo

Äänestä
  • Isäni kuoli 47 vuotiaana alkoholin aiheuttamiin terveys haittoihin. Olin helpottunut isäni kuolemasta, eipähän hänen tarvinnut kärsiä enään niin kamalasta sairaudesta kun alkoholismi on. Hän ei olisi siitä ikinä raitistunut, siihen aikaan kun ei ollut mitään hoitoa saatavilla alkoholismiin. Onneksi nyt on.
    Itse yritin nuorena tyttönä pilata elämäni alkoholilla mutta onneksi en siinä yrityksessä ikinä onnistunut. En osaa sanoa mikä minut siitä pelasti. Minulla on ollut alkoholisti mies aikoinaan, yritin epätoivoisesti pelastaa hänet koska isääni en kyennyt auttamaan enkä pelastamaan. En ikävä kyllä kyennyt pelastamaan alkoholisti miestänikään, hän riisti hengen itseltään, hän pelasti itse itsensä mutta hän jätti jälkeensä minulle ja pojalleni suuren surun. Nykyinen mieheni on kyllä raitis mutta hänkin on läheisriippuvainen ja vielä työnarkomaani.
    Läheisriippuvuus on myös viheliäinen "sairaus" se saastuttaa samalla koko perheen kuin myös alkoholismi. Siitä on erittäin vaikeaa päästä eroon.
    Välillä minusta tuntuu että parempi kuin minua ei olisi olemassakaan mutta silti saan jostain voimaa elää täällä maan päällä, en voisi ikinä jättää lapsiani, en voisi ikinä tuottaa lapsilleni niin suurta tuskaa jonka me olemme poikani kanssa joutuneet kokemaan.
    Minun on vain taisteltava taisteluni ja ehkä joskus jonain kauniina päivänä minä en ole enää keskeneräinen vaan kokonainen ihminen.

    Äänestä


Kommentoi aloitusta


Mintzu kirjoitti:

...pieni tyttö. Hänen perheeseen kuului äiti, isä ja isoveli. Tyttö varttui ja aloitti koulun. Häntä kiusattiin koulussa heti eka luokasta lähtien. He muuttivat tytön ollessa 10v. Uusi koulu, uudet ystävät. Koulukiusaaminen alkoi uudessa koulussa jo heti samana päivänä. Isän alkoholin käyttö alkoi tuntua jo pienessä tytössä. Isän mustasukkaisuus ja väkivalta. Tyttö oppi henkiinjäämis taistelun ja elämänsä suorittamisen. Hän oppi, älä luota, älä puhu, älä tunne.
Nyt hän on aikuinen jo lähemmäs nelikymppinen. On perhe ja kaksi lasta ja avomies. Oma osake ja kaksi autoa, työpaikka ja menetetty lapsuus. Hän on kärsinyt masennusta ja opettanut lapsilleen tietämättään, tajuamattaan viidakon lait omasta nuoruudestaan eli älä luota, älä puhu, älä tunne. Hänen vanhempi poikansa on uskaltanut oirehtia sitä tuskaa minkä vanhemmat ovat hänelle tajuamattaan tuottaneet. Poika on ollut huostaanotettuna jo muutaman kerran, äidin pyynnöstä. Elämää on opeteltava elämään uudelleen. On opeteltava puhumaan, luottamaan ja tuntemaan. Surutyötä on tehtävä menetetystä lapsuudesta.
Tämä tyttö, nainen, se olen minä. Alkoholistin aikuinen lapsi ja läheisriippuvainen.

Jos tunnistat elämässäni sinulle jotain tuttua, tutustu aiheeseen nettisivuillani:

http://groups.msn.com/riippuvaiset/_whatsnew.msnw

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu