Teologian opiskelijoita?

Olen miettinyt hakemista Helsingin yliopiston Teologiseen tiedekuntaan. Olisin utelias kuulemaan kaikista opintokokemuksistanne! Mikä on ollut antoisaa, raskasta, epämieluisaa? Itse olen ajatellut pyrkimistä uskonnonopettajan linjalle, filosofiasta olen jo suorittanut cum lauden.
8603
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

No moro!
Olen 5. vuoden teologian opiskelija ja voisin vastailla kysymyksiisi...

Antoisaa:
-Yleissivistyksen määrä
-Erittäin kiinnostavia tenttikirjoja useimmat
-Paljon mielenkiintoisia ja laaja-alaisia luentosarjoja
-Värikäs opiskelijamateriaali. Ihmnisiä laidasta laitaan.
-Sivistyneet opiskelijatoverit

Opiskelu on mielestäni ollut hyvin antoisaa kaiken kaikkiaan.

Raskasta:
-Tentteihin lukeminen voi olla raskasta
-Kieliä joutuu lukemaan pari vuotta huolella
-Gradu voi olla todella työläs, riippuu tosin paljon pääaineesta ja gradun aiheesta.
-Esiintyminen joillain kursseilla voi olla työlästä henkisesti
-Raskasta mutta palkitsevaa on myös vaikeimpien mahdollisten kysymysten parissa työskentely ja omien mielipiteiden jatkuva muokkaantuminen ja peilailu.

Epämieluista:
-Opiskelijan vastuulla turhan paljon asioita opintojen suhteen
-Kaikki eivät Helsingissä pääse opettajapuolelle, sinne pääsee noin kolmasosa halukkaista.

Eli tässä hiukan kuvaa millaista tämä on. Mutta ilman muuta suosittelen tätä valintaa!

Äänestä
  • Kiitos viestistä. Ymmärtääkseni klassisia kieliä joutuu lukemaan A-linjalla huimat 30 op. Mutta onkohan se sitten 10 vai 20 op B-linjalla? 10 op se on vaatimusten mukaan, mutta mainittiin myös, että muilla kuin A-linjalla se on yleensä 20 op. Ja kahdesta kielestä. Eli voiko yhden klassisen kielen peräti jättää tyystin pois. Luulisi, ettei uskonnonopen tarvitse niin haka olla klassisissa kielissä kuin jonkun eksegeetin... 10 op kuulostaisi minusta ihan sopivalta. Kieltämättä pelottavat hieman heprea ja kreikka. Ovatko ne oikeasti tosi vaikeita?

    Mielenkiintoinen on myös kohta, jossa sanotaan ettei kahden aineen opelinjalla olevan tarvitse lukea kuin 15 op teologisia aineopintoja. Eikö se ole tosi-tosi vähän?!

    Eiköhän gradu ole kaikissa aineissa työläs. En jaksa uskoa että se on teologisessa mitenkään erityisen työläs, verrataanpa vaikka filosofiaan. Systemaattiseen teologiaan tahdon ehdottomasti, luonnollisesti, erikoistua. Mikä/mitkä ovat vaikuttaneet omaan pääaine/suuntautumisvalintaasi?

    Joutuuko teologisessa mielestäsi lukemaan jotenkin erityisen paljon verrattuna muiden tiedekuntien aineisiin? Opinto-opasta selailtuani ei ainakaan vaikuttanut siltä, mutta saatan olla erhettynytkin...

    Sanoit, että vain kolmannes pääsee opettajalinjalle. Onko kiintiö todella niin suuri? Vaikka kokeen perusteella soveltuisi todella hyvin, niin silti ei ehkä päästetä? Aika hurjaa.

    Äänestä

  • Epple kirjoitti:

    Kiitos viestistä. Ymmärtääkseni klassisia kieliä joutuu lukemaan A-linjalla huimat 30 op. Mutta onkohan se sitten 10 vai 20 op B-linjalla? 10 op se on vaatimusten mukaan, mutta mainittiin myös, että muilla kuin A-linjalla se on yleensä 20 op. Ja kahdesta kielestä. Eli voiko yhden klassisen kielen peräti jättää tyystin pois. Luulisi, ettei uskonnonopen tarvitse niin haka olla klassisissa kielissä kuin jonkun eksegeetin... 10 op kuulostaisi minusta ihan sopivalta. Kieltämättä pelottavat hieman heprea ja kreikka. Ovatko ne oikeasti tosi vaikeita?

    Mielenkiintoinen on myös kohta, jossa sanotaan ettei kahden aineen opelinjalla olevan tarvitse lukea kuin 15 op teologisia aineopintoja. Eikö se ole tosi-tosi vähän?!

    Eiköhän gradu ole kaikissa aineissa työläs. En jaksa uskoa että se on teologisessa mitenkään erityisen työläs, verrataanpa vaikka filosofiaan. Systemaattiseen teologiaan tahdon ehdottomasti, luonnollisesti, erikoistua. Mikä/mitkä ovat vaikuttaneet omaan pääaine/suuntautumisvalintaasi?

    Joutuuko teologisessa mielestäsi lukemaan jotenkin erityisen paljon verrattuna muiden tiedekuntien aineisiin? Opinto-opasta selailtuani ei ainakaan vaikuttanut siltä, mutta saatan olla erhettynytkin...

    Sanoit, että vain kolmannes pääsee opettajalinjalle. Onko kiintiö todella niin suuri? Vaikka kokeen perusteella soveltuisi todella hyvin, niin silti ei ehkä päästetä? Aika hurjaa.

    Eipä ole uskonnonopettajille kovin monta virkaa auki vuosittain, joten jonkinlainen ulkopuolelta asetettu survival of the fittest on tarpeen.

    Äänestä

  • Epple kirjoitti:

    Kiitos viestistä. Ymmärtääkseni klassisia kieliä joutuu lukemaan A-linjalla huimat 30 op. Mutta onkohan se sitten 10 vai 20 op B-linjalla? 10 op se on vaatimusten mukaan, mutta mainittiin myös, että muilla kuin A-linjalla se on yleensä 20 op. Ja kahdesta kielestä. Eli voiko yhden klassisen kielen peräti jättää tyystin pois. Luulisi, ettei uskonnonopen tarvitse niin haka olla klassisissa kielissä kuin jonkun eksegeetin... 10 op kuulostaisi minusta ihan sopivalta. Kieltämättä pelottavat hieman heprea ja kreikka. Ovatko ne oikeasti tosi vaikeita?

    Mielenkiintoinen on myös kohta, jossa sanotaan ettei kahden aineen opelinjalla olevan tarvitse lukea kuin 15 op teologisia aineopintoja. Eikö se ole tosi-tosi vähän?!

    Eiköhän gradu ole kaikissa aineissa työläs. En jaksa uskoa että se on teologisessa mitenkään erityisen työläs, verrataanpa vaikka filosofiaan. Systemaattiseen teologiaan tahdon ehdottomasti, luonnollisesti, erikoistua. Mikä/mitkä ovat vaikuttaneet omaan pääaine/suuntautumisvalintaasi?

    Joutuuko teologisessa mielestäsi lukemaan jotenkin erityisen paljon verrattuna muiden tiedekuntien aineisiin? Opinto-opasta selailtuani ei ainakaan vaikuttanut siltä, mutta saatan olla erhettynytkin...

    Sanoit, että vain kolmannes pääsee opettajalinjalle. Onko kiintiö todella niin suuri? Vaikka kokeen perusteella soveltuisi todella hyvin, niin silti ei ehkä päästetä? Aika hurjaa.

    Jos teologisen puolelta aiot uskonnonopeks (et siis uskontotieteitten) niin klassisista kielistä ei pääse yli eikä ympäri.

    Joka alalla on varmaan omat kohtuuttomuutensa. Eli johonkin vaaditaan työtä enemmän ku noppia ropisee. Minusta teologisessa kyseiset on juuri klassiset kielet ( ok myös allekirjoittaneelta motivaatio uupuu näihin täysin)

    Äänestä

  • pakolliset kirjoitti:

    Jos teologisen puolelta aiot uskonnonopeks (et siis uskontotieteitten) niin klassisista kielistä ei pääse yli eikä ympäri.

    Joka alalla on varmaan omat kohtuuttomuutensa. Eli johonkin vaaditaan työtä enemmän ku noppia ropisee. Minusta teologisessa kyseiset on juuri klassiset kielet ( ok myös allekirjoittaneelta motivaatio uupuu näihin täysin)

    Kannustaako Teologinen tiedekunta mitenkään erityisesti tutkijanuralle haluavia? Onko mitään tietoa kuinka moni tiedekunnassa hakeutuu jatkokoulutukseen? Ja mikähän muuten on A2-linjan perimmäinen tarkoitus? Se on ns. "yleinen linja". Voisi kuvitella, että tuo on tutkijahalukkaiden mieleen eniten, ehkä. Onko näin?

    Äänestä

  • Epple kirjoitti:

    Kannustaako Teologinen tiedekunta mitenkään erityisesti tutkijanuralle haluavia? Onko mitään tietoa kuinka moni tiedekunnassa hakeutuu jatkokoulutukseen? Ja mikähän muuten on A2-linjan perimmäinen tarkoitus? Se on ns. "yleinen linja". Voisi kuvitella, että tuo on tutkijahalukkaiden mieleen eniten, ehkä. Onko näin?

    Tutkijaksi halajavat käyvät yleensä sen nk. pappilinjan, koska siinähän on eniten pakollisia teologisia aineita klassisia kieliä.

    Yliopistolla kun pahemmin ei mihinkään kannustella vaan halun ja kipinän odotetaan löytyvän itsestä...

    Äänestä

  • vastailee kirjoitti:

    Tutkijaksi halajavat käyvät yleensä sen nk. pappilinjan, koska siinähän on eniten pakollisia teologisia aineita klassisia kieliä.

    Yliopistolla kun pahemmin ei mihinkään kannustella vaan halun ja kipinän odotetaan löytyvän itsestä...

    A2-linjalla on paljon teologisia aine- ja syventäviä opintoja, mutta ei läheskään niin paljon klassisia kieliä(muistaakseni, A1: 30 op, A2: 10 op).
    Minkälaisiin muihin tehtäviin kuin suoranaisiin pappisvirkoihin voi A1/A2-linjoilta suuntautua? Kannattaako opiskella noilla linjoilla jos ei mieli pitämään jumalanpalveluksia tai halaja tutkijaksi? Auttamistyö minua kyllä voisi kiinnostaa, muttei varmaankaan seurakunnan paimenena oleminen.

    Äänestä

  • Epple kirjoitti:

    A2-linjalla on paljon teologisia aine- ja syventäviä opintoja, mutta ei läheskään niin paljon klassisia kieliä(muistaakseni, A1: 30 op, A2: 10 op).
    Minkälaisiin muihin tehtäviin kuin suoranaisiin pappisvirkoihin voi A1/A2-linjoilta suuntautua? Kannattaako opiskella noilla linjoilla jos ei mieli pitämään jumalanpalveluksia tai halaja tutkijaksi? Auttamistyö minua kyllä voisi kiinnostaa, muttei varmaankaan seurakunnan paimenena oleminen.

    ... mikä tässä elämässä kannattaa. Eli yliopistohan ei koskaan varsinaisesti mihinkään ammattiin valmista. Kannattaa varmaan pohtia, mitä haluaa ylipäätään lukea...

    Auttamistyö on vähän laaja käsite... voihan baarimikkoakin pitää auttamistyöläisenä....

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Epple kirjoitti:

Olen miettinyt hakemista Helsingin yliopiston Teologiseen tiedekuntaan. Olisin utelias kuulemaan kaikista opintokokemuksistanne! Mikä on ollut antoisaa, raskasta, epämieluisaa? Itse olen ajatellut pyrkimistä uskonnonopettajan linjalle, filosofiasta olen jo suorittanut cum lauden.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu