Koskahan helpottaa? Omaksi ei saa (molemmat varattuja), mutta aamusta iltaan on mielessä. Kiva, kun itsestä löytyy tällaisiakin tunteita, mutta alkaisi jo riittää.
Hän ja vain hän
Minä
324400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
?---
Hän tai vain hän.Ainako on monta oltava kierroksess?
Yksi on tavoittamaton ja toinen on nykyään vain kaveri.
niistä tunteitsta viellä lukee täältä kiusatakseen itseään.. vaikka varattu olenkin
Ikään kuin omissa ajatuksissa ei olisi tarpeeksi tekemistä. Tarkoittaako rakastunut myös masokistia??
alkanut epäilemään, mutta kaipa tää ohi menee...
Melkein vuoden olen jo odottanut, että menis ohi, mutta ei mene, ei... :( Tunteet on ihania, mutta aika ja paikka niille aivan väärä. Raastaa.
vuotta takana-montako edessä? who knows...
Kuulosti kauhean tutulta... Voi kun olisitkin se, kenen toivon sinun olevan. Nuo kaikki tunteet tiedän ja tunnistan myös itsestäni ja monet kerrat olen ne myös sinulle kertonut, niinkuin hyvin tiedät!
Onneksi sentään edes ystäviä, vaikka niin paljon enemmän haluaisinkin....
Yksi ihminen täyttää minunkin ajatuskapasiteettini ja heiluttaa tunteita mennen tullen, ees ja taas.
Tätä on jatkunut nyt jo liian kauan, minun mittakaavallani.
Haluaisin, tarvitsisin, mahdollisuuden kohdata hänet kasvotusten ja keskustella rehellisesti asioista. Mutta kun en tiedä, mitä hän haluaa. En siis halua häiritä, vaivata tai tarvittaessa olla olemassakaan hänelle. Mutta hän totta vieköön on minulle!
kuin yrittää puhua jostain.. aloitat vaikka ihan epäolennaisista asioista.. ei tiiä vaikka ilahtuisi että aloitit puhumisen..
ajatuksestasi, mutta mulla ei taida olla kovinkaan pian edes mahdollisuutta nähdä häntä. Tai olisi, jos järjestäisin, mutta ei ei ei, ei mitään itsetarkoituksellisen järjestettyä kiitos. Asioiden pitää mennä luontevasti, jos on mennäkseen. Mut tänks! :o)
alkaa kuulostamaan liiankin tutulta..Saako udella missä tämä ihminen asuu ketä kaipaat?
mutta valitettavasti en halua antaa hänestä faktoja tänne. Tokihan voidaan edetä niin, että sinä kerrot, mistäpäin olet. ? ;o)
mahdolliseti keski-suomesta?
hän ei ole Keski-Suomesta. Enää ei jää onneksi kuin pieni siivu Suomea jäljelle. :o)
tuo LÄnsi-Suomi? Mistä tiedät että hän on juuri sinua varten?
Hoh hoijaa...
mitä minä tiedän, ratkaisevaa on se, mitä hän tietää. Ja kotinsa on varmasti koti isolla sydämellä, missä sitten lieneekin.
vain vähän lähemmäs...
Mukavasti kirjoitit. Mielikuvitus kun leijuu, niin kuulostaa aina, kuin olisi juuri minulle tarkoitettu:)
Itse ajattelen juuri samoin:
"Haluaisin, tarvitsisin, mahdollisuuden kohdata hänet kasvotusten ja keskustella rehellisesti asioista. Mutta kun en tiedä, mitä hän haluaa. En siis halua häiritä, vaivata tai tarvittaessa olla olemassakaan hänelle. Mutta hän totta vieköön on minulle!"
Ja mitä minä haluan...En tiedä.
En parhaalla tahdollakaan osaa kuvitella enää mitään.Eli,eipä ole asiaakaan palstoille,kun vain eräs sai kuvittelun toimimaan,ja sekin on mennyttä.
Lohduttaudu sillä ajatuksella, että et varmastikaan ola ainoa, jolle mielikuvitus on tehnyt tepposet näissä atmosfääreissä.
Vaaraisa, mutta ah' samalla niin ruokkiva paikka. :o)
Totta puhuakseni en minäkään tiedä tasan tarkkaan, mitä hänestä haluan. Miten voisinkaan, kun emme ole keskustelleet avoimesti tunteista ja toiveista. Pitäisi niin sanotusti tietää lähtöasemat, joilta veturit starttaavat.
Mutta jonkun ihme yhteyden olen aistivanani välillämme. Ikään kuin tuntisin hänen ajatuksensa minussa. Ja jos sama kaava pätee toisinkin päin, hän varmasti tuntee minun vaeltavat ajatukseni. Näistä henkimaailman jutuista ei vaan ole tunnetusti varmaa näyttöä. ;o)
JOS VAIN...
no tuskinpa, enkä ensimmäinen, enkä viimeinen:)
No, sen verran kuitenkin vielä järjissäni, etten usko ja kuvittele kaiken tarkoittavan minua ja minulle, vaikka siltä tuntuisikin:)
Henkimaailma on mulle aivan outo juttu, sen verran olen pelkuri, etten uskalla edes ajatella niin pelottavia juttuja.
Olettekos sitten keskustelleet muusta arkisemmista asioista, kuin toiveista ja tunteista?
Olemme me jutelleet muutaman kerran korrektisti, mutta ihan liikaa minusta. Koskahan saisin tilaisuuden kuulla hänestä enemmän?
Yksipuolisuus ei ole reilua, vaa'an pitäisi olla tasapainossa edes pienen katoavan hetken.
Se vaan on älytöntä, että joku ihminen käväisee elämässäsi ohimennen, ja kuitenkin hänen merkityksensä kasvaa häkellyttävän laajaksi. Ihmeellinen elämä.
hänestä tietää?
Voin vastata sulle:)
Tosin hänpä ei varmaan keskellä päivää ole netin äärellä.
Niin kukapa näistä kaikista hän-henkilöistä tietää, kuka on milloinkin missäkin. Ja onko hän ylipäätään hän hänelle.
Kysymykset jääköön mielen sopukoihin niin pitkäksi aikaa kuin tarve vaatii. En edelleenkään halua tungetella.
Tungettelet ja tunget sitten kun sulle sopii.
Koskaan ei voi tietää, eikä saa. Niin surullista, mutta fiksua. Ja koskaan ei saa sanoa ei koskaan:)
Ja kuka on Hän? Onko Hän? ehkä, mutta mahdollisesti Ei...todennäköisesti Ei, vielä surullisempaa
haluan, mutta miten sen saisi järjestymään, siinä se isoin ongelma. Tämä meni pääkaupunkiimme.
koska noi ajatukset ovat lähes identtiset.. Vaikka paikka aika ja tilanne on varmaan täysin erit..
Tämä kun menee naiselta Länteen päin