Ihmettelen suvaisemattomuutta, oikeassa olemisen vimmaa ja muiden haukkumisen tarvetta, jota monet Lordi-fanit tai sellaisiksi muuttuneet viljelevät. Mr. Lordi kehui suvaitsevaisuuden voittaneen, mutta fanien suvaitsevaisuus tuntuu ajoittain olevan Taleban-liikkeen tasoa.
Voitto on saavutettu, joten meillä ei pitäisi olla tarvetta lyödä lyttyyn ketään. Ei tarvitse irviä Carola Häggqvistiä, joka on euroviisumenestykseltään ja levymyynniltään sentään (vielä) Lordia menestyneempi artisti. Tällä kertaa Lordi oli parempi; sen osoitti jo äänestys, joten mitään jälkipeliä ei tarvita. Yleisemminkään ruotsalaisia ei tarvitse täällä tölviä. Tappio kismittää joitakuita heistä, mutta Lordi sai Ruotsista täydet pinnat ja useimpina muinakin vuosina pisteemme ovat olleet Ruotsin ja naapureidemme varassa. Suomea lukuunottamatta pohjoismaat pitävät yhtä, oli sitten kyse musiikista tai urheilusta. Vain suomalaiset tekevät aina poikkeuksen, he ovat muita pohjoismaita vastaan.
Suomalaisten edellisiä suorituksia on myös muodikasta irvailla. On kuulemma niin kovin noloa, varsinkin Jari Sillanpää. Kukaan ei pakota tykkäämään Sillanpään lauluista, mutta kyllä hänen toissavuotinen esityksensä oli ammattitaitoista työtä, niin kuin yleensä kaikki hänen esiintymisensä. Sillanpää jäi niukasti finaalista ja suomalaisittain pärjäsi hyvin. Kun tiedämme, miten paljon politiikka, kielisukulaisuus ja naapuruus ratkaisevat, Sillanpään pistemäärän arvo vain kasvaa. Laulaja itse äänestettiin muiden artistien toimesta kisan sympaatisimmaksi esiintyjäksi. Ei siinä mitään noloa ole, kyllä se rakentaa myönteistä Suomi-kuvaa paljon paremmin kuin Latvian lätkäkisoissa pitkin seiniä kuseksivat juopuneet suomalaiset kisaturistit.
Osansa käsittämättömistä purkauksista ovat saaneet myös muut euroviisuehdokkaat, Tomi Metsäketo etunenässä. Miksi? Metsäketo on lahjakas ja kouluttautunut laulaja, hyvä äänenkäyttäjä ja ammattiinsa kunnianhimoisesti suhtautuva nuori artisti. Se, että vaivautuu opettelemaan laulunsa italiaksi on pienen hatunnoston arvoinen lisä. Miten Metsäketo olisi menestynyt kisassa, sitä emme saa koskaan tietää. Tuskinpa hän olisi Lordin suoritukseen yltänyt, mutta kyllä hänen esityksensä olisi taiteellisesti ollut edellä useimpia takapuolenketkutuksia.
Ja sitten tietysti pitää haukkua yleisesti ja erikseen kaikki ne, jotka eivät tunnustaudu hevirokkareiksi ja vakaumuksellisiksi Lordi-faneiksi. Heilähän ei tietenkään ole oikeutta mielipiteeseen.
Isä Mitro - huumorintajuinen ja elämänmyönteinen ortodoksipappikin saa vähän väliä kuulla kunniansa. Hän on kenties jossain vaiheessa käsittänyt Lordin sanoman väärin, mutta viimeksi tänään radiossa Lordin jäsenistä Kita ilmoitti, että Mitrollekin on annettu anteeksi. Kaipa siis fanitkin voivat vähentää volyymia.
Lähes kaikki suomalaiset iloitsevat Lordin menestyksestä, mutta se ei silti tarkoita sitä, että olisi pakko tykätä yhtyeen musiikista tai olla sitä mieltä, että kaikki, mitä Lordi tekee, on aina oikein.
Itse muuten äänestin Suomen ehdokkaaksi Annika Eklundia. Sanghain valot on laskelmoitu, mutta hyvin tehty ja esitetty kipale, jolla olisi voinut hyvinkin pärjätä kisassa keskimääräistä paremmin. Kisan lähetessä aloin kuitenkin olla vahvasti sitä mieltä, että Lordi oli paras valinta. Finaalin alla sanoin jo tuttavapiirissä, että Lordi voittaa. Raskas rokki ei ole minun musiikkiani, mutta Lordi iski oikeaan paikkaan ja aikaan. Kun vielä kappale oli hyvä ja bändin touhuista kuvastui vilpittömyys ja esittämisen riemu, niin tulosta tuli. Hyvä tulos ei kuitenkaan enää siitä parane, vaikka kuinka muita lyttäisi.
Voitto on saavutettu, joten meillä ei pitäisi olla tarvetta lyödä lyttyyn ketään. Ei tarvitse irviä Carola Häggqvistiä, joka on euroviisumenestykseltään ja levymyynniltään sentään (vielä) Lordia menestyneempi artisti. Tällä kertaa Lordi oli parempi; sen osoitti jo äänestys, joten mitään jälkipeliä ei tarvita. Yleisemminkään ruotsalaisia ei tarvitse täällä tölviä. Tappio kismittää joitakuita heistä, mutta Lordi sai Ruotsista täydet pinnat ja useimpina muinakin vuosina pisteemme ovat olleet Ruotsin ja naapureidemme varassa. Suomea lukuunottamatta pohjoismaat pitävät yhtä, oli sitten kyse musiikista tai urheilusta. Vain suomalaiset tekevät aina poikkeuksen, he ovat muita pohjoismaita vastaan.
Suomalaisten edellisiä suorituksia on myös muodikasta irvailla. On kuulemma niin kovin noloa, varsinkin Jari Sillanpää. Kukaan ei pakota tykkäämään Sillanpään lauluista, mutta kyllä hänen toissavuotinen esityksensä oli ammattitaitoista työtä, niin kuin yleensä kaikki hänen esiintymisensä. Sillanpää jäi niukasti finaalista ja suomalaisittain pärjäsi hyvin. Kun tiedämme, miten paljon politiikka, kielisukulaisuus ja naapuruus ratkaisevat, Sillanpään pistemäärän arvo vain kasvaa. Laulaja itse äänestettiin muiden artistien toimesta kisan sympaatisimmaksi esiintyjäksi. Ei siinä mitään noloa ole, kyllä se rakentaa myönteistä Suomi-kuvaa paljon paremmin kuin Latvian lätkäkisoissa pitkin seiniä kuseksivat juopuneet suomalaiset kisaturistit.
Osansa käsittämättömistä purkauksista ovat saaneet myös muut euroviisuehdokkaat, Tomi Metsäketo etunenässä. Miksi? Metsäketo on lahjakas ja kouluttautunut laulaja, hyvä äänenkäyttäjä ja ammattiinsa kunnianhimoisesti suhtautuva nuori artisti. Se, että vaivautuu opettelemaan laulunsa italiaksi on pienen hatunnoston arvoinen lisä. Miten Metsäketo olisi menestynyt kisassa, sitä emme saa koskaan tietää. Tuskinpa hän olisi Lordin suoritukseen yltänyt, mutta kyllä hänen esityksensä olisi taiteellisesti ollut edellä useimpia takapuolenketkutuksia.
Ja sitten tietysti pitää haukkua yleisesti ja erikseen kaikki ne, jotka eivät tunnustaudu hevirokkareiksi ja vakaumuksellisiksi Lordi-faneiksi. Heilähän ei tietenkään ole oikeutta mielipiteeseen.
Isä Mitro - huumorintajuinen ja elämänmyönteinen ortodoksipappikin saa vähän väliä kuulla kunniansa. Hän on kenties jossain vaiheessa käsittänyt Lordin sanoman väärin, mutta viimeksi tänään radiossa Lordin jäsenistä Kita ilmoitti, että Mitrollekin on annettu anteeksi. Kaipa siis fanitkin voivat vähentää volyymia.
Lähes kaikki suomalaiset iloitsevat Lordin menestyksestä, mutta se ei silti tarkoita sitä, että olisi pakko tykätä yhtyeen musiikista tai olla sitä mieltä, että kaikki, mitä Lordi tekee, on aina oikein.
Itse muuten äänestin Suomen ehdokkaaksi Annika Eklundia. Sanghain valot on laskelmoitu, mutta hyvin tehty ja esitetty kipale, jolla olisi voinut hyvinkin pärjätä kisassa keskimääräistä paremmin. Kisan lähetessä aloin kuitenkin olla vahvasti sitä mieltä, että Lordi oli paras valinta. Finaalin alla sanoin jo tuttavapiirissä, että Lordi voittaa. Raskas rokki ei ole minun musiikkiani, mutta Lordi iski oikeaan paikkaan ja aikaan. Kun vielä kappale oli hyvä ja bändin touhuista kuvastui vilpittömyys ja esittämisen riemu, niin tulosta tuli. Hyvä tulos ei kuitenkaan enää siitä parane, vaikka kuinka muita lyttäisi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pitkä ja asiallinen teksti. Mun mielestä kuitenkaan suvaitsemuutta ei ole, vain nettihäiriköintiä lapsien osalta. Lordi teki sen voiton ja en ole miettinyt itse ainakaan olisiko kukaan muu voittanut euroviisuissa suomalaisista. Vasta finaalin katsoin ekan kerran kyseistä ohjelmaa, oli itselle hyvin suuri yllätys että muiden maiden biisit oli niinkin huonoja jolloin itsellä kasvoi ajatus että "hei hemmetti tässähän voidaan olla todella korkealla.". Lopuksi kävi kuinka kävi. Ei pidä näitä nettilapsien tekstejä ottaa täällä liian vakavasti, eikä roskalehtienkään mielipiteitä kun jokaisen kommentin takana on loppujen lopuksi rajallisesti ajatteleva ihminen.
Kyllä täällä aika monelta Lordin fanilta/vastustajalta on mopo karannut jo tavoittamattomiin. Ite tykkään biisistä ja mielestäni mies maskin takana vaikuttaa sympaattiselta ja fiksulta kaverilta. Toivon sydämestäni, että hän jatkaa samalla linjalla ja pitää jalat maassa.
Miehen sanalla on kuitenkin aika paljon painoarvoa. Ajatelkaa: Satatuhatta ihmistä samoissa bileissä eikä tietääkseni suurempia häiriöitä.
Ja lopuksi, nimimerkkiin viitaten, eiköhän tää viisuvoitto tee taas vaihteeksi hyvää meitin suomalaisten huonolle itsetunnolle.
Ps. KIITOS Pohjoismaille täysistä pisteistä
Lordille viisuvoitosta
KIITOS 1939-1945
Loistava kirjoitus. Voisin allekirjoittaa tuon kaiken!
Minusta tuossa kirjoituksessa tulee hyvin esiin, että nimenomaan lapset ja lapsenmieliset ovat Lordihysterian takana. Voidaan me muutkin taputtaa Lordin menestykselle piniä, karvaisia monsterikäsiämme, mutta tuohon hysteriaan on turha lähteä mukaan. Suomi ja Lordi voitti, hienoa.
Olin itse hyvin vastaan koko Lordia alusta alkaen. Vielä heidän voittaessaan. Nyt kun olen kuunnellut kappaletta enemmän, on sanottava, ettei ollenkaan huono. Olen hevirokin uskollinen kannattaja, jo vuodesta -60. Toki Lordi ei yllä lähellekään kunnon rytinää, mutta sillä on aikaa kasvaa. Annetaan sitä aikaa, eikä pilata hyvää juttua.
Nuo kaikenmaailman ala-arvoiset kommentit muista edustajista oksettavat. Carola on ammattitaitoinen, vuosien kokemuksella laulava artisti. Kukaan ei voi vakavalla naamalla väittää, etteikö hänen äänestä olisi ainutlaatuinen. Se, paljonko häntä on retusoitu on aivan toisarvoinen juttu. Nyt kun olemme voittomme saaneet, voisimme olla edes niin jalomielisiä, että antaisimme myös muille artisteille sen kunnian, jonka he ansaitsevat.