Mitä tuosta tulee?
Taukoamatta soi leka raudan selkään.
- Tiedä- häntä, ähkyi seppä.
Hän käänsi raudan uuteen asentoon.
- No, tästä tulee ehkä le kiertokanki, jos ei taivas putoa niskaamme.
- No vittukko tässä sittä elämöimään.Poika paljasti pissijuttunsa, ja antoi tuulen viedä suihkua.
Isä katsoi poikaansa hyväksyvästi,ja antoi teräksen hymyillä rautaa vasten.
- Onco le ciertokanki pian valmis?
Mustaan kaapuun pukeutunut mies ryntäili ylös rappusia.
Canossan matkallako lienee?
Taukoamatta soi leka raudan selkään.
- Tiedä- häntä, ähkyi seppä.
Hän käänsi raudan uuteen asentoon.
- No, tästä tulee ehkä le kiertokanki, jos ei taivas putoa niskaamme.
- No vittukko tässä sittä elämöimään.Poika paljasti pissijuttunsa, ja antoi tuulen viedä suihkua.
Isä katsoi poikaansa hyväksyvästi,ja antoi teräksen hymyillä rautaa vasten.
- Onco le ciertokanki pian valmis?
Mustaan kaapuun pukeutunut mies ryntäili ylös rappusia.
Canossan matkallako lienee?
Vastaukset 11
Vanhimmat
- Kas mie olen lähetti!
- Ylioppilasmerkonomi vallan.
- Täss miulla on todistus.
Seppä tutki synkkänä proopuskaa.
- No, miss on sitten Suen Tassu?
- Ka, hiän jäi tammansa persietä tutkimaan, mut jos sie oikein hyvvää munkkia halluut, hiän tulloo kai sitten myöhemmin.
Rautaa tässä taotaan, mulkaisi seppä.
- Ka niinhän se tahtoo olla, mut mie se tässä oikiastaan asialla olen.
- Siun pit tehä Pyhälle Citronen konnelle kiertokank.
- joko sie oot sen naputelt?
Seppä, ja hänen poikansa katsoivat pajavihaisesti tätä tuulen tuomaa.
juttuja.
Lupasithan viimein hartaustilaisuudessa, kun kaivoit jolusi esiin, ei enää koskaan tätä tällaista.
Siitäkö johtuu että pyöräilevän seurakuntasisaresi fillarin putki on ketjuihin saakka oudon liukas?
Isi.Isi tais karata Helkama taas vitelikkoon....
totesin: Höperö mikä höperö.
Tähän asti olethan kieltäytynyt hoitopaikasta.
jo, kuka sieltä on päässyt pakoon.
Reino on sen paikan talonmies. Kyllähän sinä nyt Reinon tunnet. Sinullahan on saman nimiset tohvelitkin.
olen siitä aivan varma. Hakeuduppa kiltisti sinne takaisin.
Kääntänyt tulista rautaa jo vuosia.
Hän oli sosiaalisesti verrattain rajoittunut.
Hänelle ihmisen kohtaaminen edellytti nopeaa kaupankäyntiä.
Mulle fyrkka, sie veks.
Useimmiten tässä agraariyhteiskunnassakin edellytettiin joltinkaisia neuvottelutaitoja.
- Ka, täss on siulle viikate, kallihe se hyvin.
Saattoi mennä tiimakin, ennen kuin Seppä vastasi.
- Persees mie kallihen, mulla on just maahantuojan projekti käynnissä, painu niitä lampaitas pökittämään...
- No, Halavattu! Kyllä sinuu aikaisemmin Citroenin rapasuojan hitsaus kiinnosti.
Kiinnostihan........ ne.... ennen, vain kun nyt ei jaksa kiinostaa....
Merci`pocue!
Niitä laakereita, joiden varassa koneyhteisö pyörii, odotetaan Lyoniin jo tammikussa.
¤& Ctt/alfa/com.
Näin myös laakeritehtaalla,
Punertaviin haalareihin pukeutunut mies oli valmiina.
Elämän tähtihetki...
No, niin... täällä ollaan. Terve Reino. Olit sitten lounaalla.
- joo. Ihan kun olisin nähnyt isäs tuolla raitilla. Aamutakki päällä ja tohvelit jalassa.
- juu, patu on nyt tilapäisesti kotona. Vien kohta takasin. Se väittää sun olevan hoidossa ja karussa. Heh.
- mä olen vähän kattonu, ettei ole teidän ukilla enää kaikki purut kuivia. Vaikka tolkun mieshän se ennen oli. Hyvinä hetkinä vieläkin. Vaikka mistä sitä tietää, kumpi meistä on sekaisin. Esmäne hullure merk ko ittees viisaks luulee.
- Niinpä. No, ei muuta. Tullaan kohta paapan kanssa taas. Moro.
- Moro, moro. Sitikkamiehille terveisiä!