Hei! Olen 21vuotias ja raskaana rv18 ja lapsi erittäin toivottu ja mies myös sitä kovasti toivonut ja suhteemme on mennyt oikein kivasti tässä koko ajan ennen raskautta ja olemme olleet yhdessä muutaman vuoden.
No eli olen todella iloinen raskaudesta mutta olen alkanut syömään ihan kauheasti ja täsät syystä lihonnut 10kg jo ja nyt olen 173/70 ja itkeskelen vähän joka asiasta ja loukkaannun kaikesta ja olen todella äkäinen ja tuntuu että olen vaan neljän seinän sisällä..en urheile juurikaan enää mitä ennen tein jatkuvasti (entinen anorektikko vuoden takaa).
Ja lopetin polttamisen ja juomisen tietenkin heti kun kuulin raskaudesta ja se oli erittääin hyvä asia kun en muutenkaan tykkää biletyksestä. Mies koko ajan kyselee mikä on ja mikä vaivaa jne..ja aina suutun ja tokasen et kaikki hyvin ja taas alan pillittämään..en enää juuri käy yhtään missään kun oon kotona ja kaupassa käyn ja SYÖN!! Joka ilta sanon itselleni että huomenna alan syödä terveellisesti mutta en vaan osaa tai pysty ja olen kamalan unelias..nukun tosi paljon ja haukuttolen sen ajan mitä olen hereillä.vitamiineja kyllä syön kovasti ja kaikki yleisterveys kunnossa..vihaan itteeni kun oon antanu itteni paisua näin palloksi..oon aivan kamalan näköinen ja tuntuu et en senkään takia enää kehtaa käydä ihmisten ilmoilla kun kaikki pitää mua varmaan lihavana..oon sairaslomalla ja terapiassa käyn mut siitä ei oo apua joten olisiko nyt vinkkejä mitä tää on ja onko vakavaakin..lasta haluan kovasti ja haluisin et kaikki olisi kunnossa vaan:,( auttakaa pyydän..?? TUhannet kiitokset jos osaat auttaa koska olen epätoivoinen ja umpikujassa..kohta painan varmaan 200kg tätä menoa...lihooko muut jos masentaa??? Auttakaa ja kertokaa omia koekmuksia?? :,(
No eli olen todella iloinen raskaudesta mutta olen alkanut syömään ihan kauheasti ja täsät syystä lihonnut 10kg jo ja nyt olen 173/70 ja itkeskelen vähän joka asiasta ja loukkaannun kaikesta ja olen todella äkäinen ja tuntuu että olen vaan neljän seinän sisällä..en urheile juurikaan enää mitä ennen tein jatkuvasti (entinen anorektikko vuoden takaa).
Ja lopetin polttamisen ja juomisen tietenkin heti kun kuulin raskaudesta ja se oli erittääin hyvä asia kun en muutenkaan tykkää biletyksestä. Mies koko ajan kyselee mikä on ja mikä vaivaa jne..ja aina suutun ja tokasen et kaikki hyvin ja taas alan pillittämään..en enää juuri käy yhtään missään kun oon kotona ja kaupassa käyn ja SYÖN!! Joka ilta sanon itselleni että huomenna alan syödä terveellisesti mutta en vaan osaa tai pysty ja olen kamalan unelias..nukun tosi paljon ja haukuttolen sen ajan mitä olen hereillä.vitamiineja kyllä syön kovasti ja kaikki yleisterveys kunnossa..vihaan itteeni kun oon antanu itteni paisua näin palloksi..oon aivan kamalan näköinen ja tuntuu et en senkään takia enää kehtaa käydä ihmisten ilmoilla kun kaikki pitää mua varmaan lihavana..oon sairaslomalla ja terapiassa käyn mut siitä ei oo apua joten olisiko nyt vinkkejä mitä tää on ja onko vakavaakin..lasta haluan kovasti ja haluisin et kaikki olisi kunnossa vaan:,( auttakaa pyydän..?? TUhannet kiitokset jos osaat auttaa koska olen epätoivoinen ja umpikujassa..kohta painan varmaan 200kg tätä menoa...lihooko muut jos masentaa??? Auttakaa ja kertokaa omia koekmuksia?? :,(
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minun päiväni..No eikai siinä sitten mitään..turhaan taisin täältä apua edes kysyä kun heti mollataan alimpaan helvettiin :,(
Ilmoitin ylläpidolle saamasi vastausviestin asiattomuudesta, saisi kyllä joku olla hereillä tuollaisten idioottien varalta.
Masentuneena energia tahtoo kulua sellaisiin asioihin kuin syöminen ja nukkuminen, ihan omakohtaisesta kokemuksesta. Intoa ei oikein riitä mihinkään muuhun. Sinulla varmaan osaltaan raskausajan myllerrykset hormonitoiminnassa pahentavat asiaa (mitä siihen syömiseenkin tulee), itse olen jo pelkistä menkkoja edeltävistä pms-oireista joskus mieleltäni aika sekaisin.
Toivottavasti miehelläsi riittää ymmärrystä, ei ne masennusoireet mikään leikin asia ole, etkä niitä tahallasi tee. Hyvä, että olet päässyt terapiaan, ole avoin tunteistasi siellä. Neuvolastakin saanet apua.
Elämä tuntuu monesti hankalalta juuri silloin kun sen minkään järjen mukaisesti ei pitäisi siltä tuntua. Itse saan vähän lohtua sellaisesta ajattelutavasta, että kaikki on hyvin juuri nyt, tällä hetkellä, kun ei murehdi mennyttä eikä tulevaa.
On ihan normaalia kun odottaa lasta ja paino nousee. Itsellä ensimmäisen mukulan jälkeen tuli n.20kg,mutta lähti melkeen kaikki kun lapsi tuli maailmaan. Imetysaikana myös laihduin, sehän yleensä myös tiputtaa kiloja, ei tietysti kaikilla, mut yleensä. Masennus mulla tuli vasta tokan muksun jälkeen ja kilot tulikin melkeen tuplana takasin. Että kyllä masennuskin lihottaa, toiset taas laihtuu. En haluu masentaa sua yhtään enempää, ymmärrän kyllä kun ruokaa on tarjolla niin se tosiaan raskausaikana maistuu. Voisitko kokeilla vaikka, että söisit enemmän hedelmiä ja vihanneksia? Ja jos masennuksesi jatkuu vielä synnytyksen jälkeen niin ehdottasin sua menemää keskustelemaan lääkärin kanssa jos alottais jonku depressiolääkityksen. Toki raskausaikanakin voi jotain depislääkkeitä syödä, mut jos pärjäät ilmanki ni mielummin niin. kirjottele jos tahot jutella! Osaan kyllä kuunnella:)
Älä ole huolissasi! Olet aivan normaali! Kertomasi "oireet" ovat aivan tavallisia raskaalle naiselle. Eräät kertovat voivansa syödä vaikka sanomalehtä raskauden aikana. Minä itse ahmin appelsiineja raskauteni alkuajoilla - ei ollut rajoja ollenkaan, voin syödä kuinka paljon tahansa!
Kaikki kertomasi oireet tasaantunat ajan mittaan. Jos ylipainoa on synnytyksen jälkeen, niin se poistuu luonnollisesti imettämisaikana. Äidinmaito koistuu suurin osin rasvasta. Sen rasvaeservin hankimme raskauden aikana. Se on aivan luonnollista ja normaalia. Itkeskely on tuttua kaikille raskaana olleille. Sekin tulee helpommaksi kun rasittava alkuaika etenee. Alkuaika on rasittavaa fyysisesti ja psyykisesti, koska tapahtuu niin paljon hormoonisia muutoksia naisen kehossa. Aivan luonnollista ja ohimenevää!
.
Älä ole huolissasi. Olet aivan normaal!
Jos kaikki koetuloksesi ovat hyviä, niin ole tyytyväinen. Pieni jokapäiväinen ulkoilu on hyväksi.
Toivotan onnea teille kolmelle!
Masennus ei ole harvinaista raskauden aikana koska elimistö joutuu koville. Sikiö vie kaiken minkä tarvitsee ja loput jää äidille. Et tarvitse potea huonoo omatuntoa koska sikiö huolehtii kyllä ravinnosta. Raskaus on niin outo tilanne ja tunteet joka ilmestyy ei aina tunnista koska hormoonit vaikkuttaa mielentilaan. yritä ajatella että kyseinen tila on erittäin lyhyt vaikka nyt kin tuntuu että kuukaudet ovat tosi pitkiä. Olen itse käynyt läpi monta raskausta ja synnyttänyt hienosti mutta ilman homeopaatista apua olisin kyllä joutunut synnytys masenukseen. Elikä jos tuntuu että et jaksa niin ota yhteyttä homeopaatiin se on niin turvallista ja hieno apu. Kaikkea hyvää sinulle ja kyllä sä pärjäät ihan varmasti
Kirjoitin jo aikaisemmin, mutta tahtoisin vielä sanoa muutaman sanan. AJATTELE POSITIIVISESTI. Ala laittaa kuntoon vauvanvaatteita vähän kerrallaan. sopeudu ajatukseen, että pian teillä on pieni lapsi. Se on eräs elämän ihanimpia tapahtumia. Lapsi on uusi ihminen, joka tulee olemaan parhain ystävänne koko lopun elämänne ajan. Se on tosi hieno juttu!
18 raskauviikkolla on vähän väsynyt. Noin viidennen kuukauden jälkeen alkaa se hieno hyvinvointi. Äitiys alkaa tuntua ihanalta. Myös he, jotka oksensivat joka aamu, alkavat nyt voida paremmin.
Koeta keskittyä vauveliin. Mene vauvan vaatetusliikkesiin katselemaan vauvanvaatteita.Ala järjetää kotia vauvalle sopivaksi. Ala tehdä listaa, mitä kaikkea tarvitset, vaatteita,hoitoaineita, sänkyä jne. Jos sinulla on vanhemmat tai miehesi vanhemmat lähettyvillä, niin voithan saada heidätkin mukaan näihin järjestelyihin. Elä muuten kuin normaalisti, menkää ulos yhdessä ja kutsukaa kotiin tuttavia.
Elät elämäsi onnellisinta kautta! Nauti sitä!