Aloittelevana valokuvaajana ihmetyttää, että mitä etua saavutetaan tekemällä objektiivista vain esimerkiksi 50mm:nen? Miksi ostaa 50mm:n putki kun voi ostaa vaikka 28-90mm:n zoomin, jossa on tuo 50mm mukana?
zoomi vai ei-zoomi?
jabadabazoom
243264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
... kiinteä polttovälinen objektiivi on halvempi suhteessa. Toisin sanoen niissä on yleensä parempi valovoima (ja ennen kaikkea edullisemmin). Toinen syy voi olla, että yksinkertaisempi rakenne vähentää linssiheijastumia, etc. optisia virheitä (nykyiset tsoomit vallankin parhaat niistä ovat kyllä laatulaseja). Kiinteät on tavallisesti kevyempiä juurikin yksinkertaisemman rakenteensa takia.
Jostakin syystä valmistajien parhaimpina pidetyt lasit ovat monesti kiinteitä. Esim. Nikkor 85mm f:1,4D on bjektiivi, jota edelleen pidetään yhtenä parhaista nikkorin koskaan tekemistä. Tsoomit onpi käteviä, mutta niissä harvoin optinen laatu on sama koko polttovälialueellaan ja lisäksi ne on mutkikkaita ja painavampia. Parhaat tsoomit valovoimaltaan f:2,8 jäävät vielä kauas kiinteiden valovoimasta ja silti ne maksavat jo paljon (=useita tuhansia euroja, kun normaalin polttovälin läheisyydessä olevia kiinteitä saa muutamalla satasella).
Monille esim. itselleni tsoomi ei tarjoa oikeastaan mitään etua kiinteään verrattuna (ei ainakaan sellaista etua että niiden haitta olisi jotenkin perusteltua), mutta silti minullakin niitä muutama on.
Itselleni hyvävalovoimainen normaaliobjektiivi on sellainen yleislasi jolla pärjää suunnilleen joka paikassa. Toiset tykkää puljata polttovälien kanssa ja heille tsoomi voi olla hyvinkin perusteltu hankinta. Omista tarpeistaha ja arvostuksistahan se on kiinni eikä yhtä ainoaa kaikille sopivaa ratkaisua ole olemassa.
Ei tulisi mieleenikään hankkia kiinteäpolttovälisiä objektiiveja,kauheaa tuhlausta.
Hyvästä zoomista kannattaakin maksaa,onhan siinä monta polttoväliä mukana.Kuvien rajaus on tosihelppoa.
Zoom-objektiivien kanssa et ole rajoittunut kuvaaja.
>Kuvien rajaus on tosihelppoa.<
"Harrastajien" kuvien taiteellinen laatu on huonontunut juuri tuon takia. Ei käsitetä enää eri polttovälien merkitys kuvan tekemiseen. Zoomia käytetään kuvan rajaamiseen vaikka rajaamiseen pitäisi käyttää jalkoja.
Objektiivin polttoväliä käytetään nimenomaan rajaukseen! Eli etsitään kuvaamiseen sopiva paikka jne. Kuva rajataan valitsemalla sopivanmittainen objektiivi. Jos kuvaa rajataan liikkumalla, kuva ei enää ole sama. Ymmärrän kyllä, mitä ajoit tuolla kommentilla takaa, mutta itse asia on juuri päinvastoin. Sitä en kiellä etteikö laatu olisi huonontunut...
Mulla on sekä kiinteitä-että zooomobjektiiveja.
Kiinteillä kuvaamisesta tykkään niiden hyvän laadun ja valovoiman takia.Jokunen zoomi on hyvä olemassa tilannekuvausta varten, mutta kiinteillä otan kuitenkin todella suuren osan kuvista hyvää laatua tarvitsevista aiheista.
jotkut että tulee parempia kuvia kiinteillä, kun joutuu vähän miettimään enemmän kuvakulmaa ja jopa ottamaan askeleen suuntaan tai toiseen ennen kuvan ottamista.
Perustelut ovat hyviä, mutta mitkä sitten olisivat hyviä polttovälejä peruskuvaamiseen. Itselläni ei ole varaa moneen, joten ehkä kaksi eniten käytettyä kiinteää polttoväliä?
Vaikkapa kinovastaavana kuvakulmaltaan:
28 & 50 & 90 mm = laajakulma & normaali & lyhyt tele= croppikameralla suunnilleen 17 mm & 35 mm & 50 mm. Millit ei ihan natsaa mutta onkos sen väliä.
Ja kaiken lisäksi valinta riippuu siitä mitä ja missä tahtoo kuvata. Fiksu tapa aloittelijalle on hankkia digirunko sillä paljonparjatulla kittizoomilla ja sen jälkeen kun saa selville mitä todella obektiiveiltaan haluaa ja tarvitsee niin ostaa sitten ne tarvittavat.
Paljon parempi ostaa se puoli-ilmainen kittisuumi ja ostaa sen jälkeen parempaa, kuin että ostaa heti hyvää ja kallista ja huomaa että olisikin pitänyt ostaa jotain muuta....vaihtossa välirahana hupenee kittizoomin hinnat moninkertaisesti.
...kuvaustavasta, mutta normaaliobjektiivi hyvällä valovoimalla on kyllä ihan ehdoton. Jos kuvaat paljon henkilökuvia, niin lyhyt tele on varsin käyttökelpoinen. Sisäkuvauksissa yleensä lievä laajakulma on kätevä olla olemassa ja maisemia nyt voi kuvata melkain millä kakkulalla tahansa tosin siinäkin taitaa yleensä laajakulma olla suositumpi. Itselläni on seuraavanlainen setti: 30mm (normaalioptiikka) 50mm (lyhyt tele) ja lisäksi normaali tsoomi (18-70mm) ja teletsoomi (70-300mm). Tuossa löytyy joka lähtöön ja sisäkuvauksissa yleensä tuota valovoimaa eniten tarvitsee. Jos kuvaisin lintuja, niin pitkä tele olisi ihan ehdoton (siis yli 300mm). jos kuvaat kinokokoon niin normaali olisi 50mm lyhyt tele esim 70mm tai 80mm.
18-70mm
70-300mm
30mm
30mm on kroppikertoimen ollessa 1.5 (d70s) erinomainen lasi. Sigma 30mm F1.4:n valovoima on aivan mahtava verrattuna 18-70mm F3.5:een.
30mm sopii hyvin lähes kaikenlaiseen kuvaukseen, lukuun ottamatta tilanteita joissa tarvitsee pitkää teleä.
Vastaavuudeltaan toi on kinokoossa 45mm ja siis toimii hyvin ns. jokapaikan lasina.
Tuo sigma 30mm f:1,4 hsm optiikkahan on käsittääkseni suunniteltu aps-c kennokoolle joten siinä ei ole mitään kroppikerrointa. Itselleni asialla onmerkitystä sikäli, että kuvaan myös filmille digin lisäksi jolloin voisinkäyttää tuota kakkulaa vain digirungossa.
Kävin Sigman sivuilla, mutta sieltäkään en löytänyt mitään selitystä tuohon asiaan. Onko todella niin, että noissa Sigman laseissa, jotka on suunniteltu pienille kennoille, ilmoitettu polttoväli olisikin lähellä totuutta?
Se Sigma on pikkukennolle tehty, enpätiiä onko hankinnan väärtti:
http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/sigma_30_14/index.htm
kun vertaa:
http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/canon_35_2/index.htm
http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/nikkor_35_2/index.htm
näihin täydenkoon merkkiopiskoihin. Testit on testejä, mutta pitäähän ne mutut johonkin perustaa. Itse ostin Canonin EF 35/2:n ja tyytyväinen olen ollut. sigman tarkennusongelmat, myös Nikonissa vaikuttavat omalta osaltaan siihen että ehdottaisin pysymistä varmoissa valinnoissa.
Sigmojen kanssa olleet melkeinpä Canonin kanssa. Itsellä toi toimii hiton hienosti, tarkentaa hyvin, tosin pimeessä joskus ongelmia, mutta samat ongelmat on myös nikkorin putkilla.
APS-C kokone, kyllä, siis juuri näille kroppikennoille suunniteltu linssi. Lukee sigman sivustolla
"This large aperture standard lens was exclusively designed for digital SLR cameras featuring APS-C size image sensor"
http://sigmaphoto.com/lenses/lenses_all_details.asp?id=3300&navigator=6
Sitten noista testeistä: Testit sanoo että vääristää suoria linjoja, vääristykset ovat niin pieniä ettei niitä juurikaan huomaa. Nikkori maksaa taas paljon enemmän kuin tuo sigma ja sigma on valovoimasempi.
Eihän missään laseissa ole croppikerrointa. Se mille kuvakoolle ne on suunniteltu takaa vain piirtoympyrän riittävyyden kyseiseen kokoon. 30mm:n lasi on 30mm:n lasi, oli kennon koko millainen hyvänsä.
..optiikassa ei tietenkään ole kroppikerrointa vaan kenno rajaa osan kuvasta pois siinä tapauksessa, että optiikan piirtoympyrä on isompi. Jos optiikka on tehty juuri sen kokoiselle kennolle, jossa sitä käytetään, ei ole kyse kroppikennosta. Korppihan tulee englannin rajausta tarkoittavasta sanasta. Esim. Olympuksen E-systeemin järkkärit on fullframe kennoisia, koska E-systeemin kakkulat on suunniteltu juuri siihen kennokokoon. Kroppikerroin niissä on vasta sitten jos niihin sovitteen avulla istutetaan om-sarjan klasi. Asia hankaloituu, kun kielenkäyttö ei ole vielä vakiintunutta tässä asiassa, vaan aika monessa systeemissä käytetään isommalle filmikoolle sopivia laseja jolloin siis kenno rajaa osan kuvasta pois.
Sigman 30mm hsm kohdalla ei ihan selkeää vastausta tuohon piirtympyräasiaan ole näkynyt sillä jotkut puhuvat kroppikertoimesta ja taas spekseissä viitataan aps-c:le optimoituun optiikkaan joten minua kiinnosti onko sitä lasia mahdollista käyttää myös filmirungossani. Ehkä aikanaan kun kinareiden mukana noi isot lasit jäävät historiaan, niin tätäkään kysymystä ei enää tarvitse miettiä. Kyllähän nikkorilla ja sigmallakin ja alkaa olla iso osa optiikoista aps-c:le suunniteltuja ja eikös nikon meinannut lopettaa isojen kakkuloiden teon vallan kokonaan. Vielä tätä asiaa joutuu kuitenkin pähkäilemään kun ainakin itse kuvaan sekä digiä että filmiä eli APS-C ja Kinokokoa.
Ymmärsinkö oikein?
http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/nikkor_35_2/index.htm
Linkin takana olevan lasin(Nikkor 35mm) kerrotaan arvostelussa vastaavan n.53mm lasia digikameralla. Tämän ymmärsin, mutta onko nyt niin, että mikäli putki on varta vasten tehty pienempi kennoiselle digikameralle, niin esim.50mm putken kyljessä todella tarkoittaa 50mm!? Käsittääkseni tämän ei pitäisi edes olla mielipidekysymys, vaan asia on joko niin tai ei...?!?!?!
siis polttoväli on aina sama, oli objektiivi kiinni vaikka pikkudigijärkkärissä tai palkkikamerassa. Kenno/filmikoko vaikuttaa kuvakulmaan joten rajaus ( se mitä kuvaan mahtuu määrätyltä etäisyydeltä) muuttuu kennon koon mukaan.
Nämä croppidigiobjektiivit omaavat pienemmän piirtoympyrän, joten kovin suurelle kennolle/filmille niitä ei voi käyttää kun alkaa nurkat tummumaan. Normaalikakkulalla piirtoympyrä on suurempi, jolloin piirtoympyrästä käytetään vain keskiosa.
Tossa on eräällä tutulla D70 ja Sigman 18-50/2.8, ei ole oikein innostunut sen vinjetoinnille, eikä käytä sitä eikä ole tyytyväinen Nikononin kittizoomiinkaan...28-105/3.5-4.5 sitävastoin on aika hyvä mutta laajakantilta liian pitkä.
Taitaapi niitä tarkennusongelmia olla D200:n kanssa.
Meni hiukka väärille raiteille....Jäbän ketjua oli tarkoitus jatkaa.
APS-C - koko tarkoittaa pientä kennoa, siis pienempää kuin tuo filmikoko(36 x 24 mm).
Ja siis kroppi kerroin määräytyy sen mukaan kuinka paljon pienempi kennoa on tota 36x24:stä.
Jotkut objektiivit suunnitellaan erityisesti APS-C kennoille, siis pienille. Näissä nämä toimivat hyvin, piirtoympyrän mukaan. Elikkä piirtoympyrä on pienempi, koska isompi olisi "turhaa".
Jos tällaisen lasin tökkää isokennoiseen runkoon, esim. Canon EOS 1Ds Mark II ja 5D, ei jälki ole hyvää, koska siinä kennon koko on juuri toi 36x24mm, EI KROPPIA!!!
Mutta objektiivi, joka on tehty filmirungolle, tai isokokoista kennoa käyttävälle laitteelle, (kts. yllä), VOI käyttää pientä kennoa käyttävässä kamerassa.
Tässä tapauksessa pieni kenno leikkaa osan kuva-alasta pois joka näkyy samana, kun olisi käyttänyt pitempi polttovälistä linssiä.
30mm F1.4 EX DC HSM on APS-C kokoselle tehty, jota EI siis kannata yrittää laittaa filmirunkoon tai pienempää kroppausta käyttävään kameraan(1,3 tai 1). 1,3 kroppia edustaa Canon 1D Mark II N.
1,5 ja 1,6 kroppia käyttäviä on enemmän, Nikonit käyttävät kaikki 1,5:sta ja canonin halvemmat 1,6:sta (300D, 350D, 20D, 30D)
Näihin toi sigma sopii!!!
Korjatkaa jos meni vituiks :D
Mikä helvetin maailman napa kinokoko on kameroissa?! Unohtakaa kroppi! Kuhunkin kameraan siihen sopiva optiikka. Onko liian vaikeaa. Ehkäpä autoissakin pitäisi puhua kropatuista renkaista, vai mitä?
Kropista puhuminen on sinällään turhaa, koska asia on ihan yksinkertainen. Tietysti hämmennystä aiheuttaa kaltaiseni ihmiset jotka pohtivat mitä laseja voi käyttää sekä filmi että digirungossa.
Itse uskon, että kinokoko ei ole mikään maailman napa digimaailmassa, päin vastoin paria poikkeusta lukuunottamatta kaikki aps-c kokoisia ja koska näin on eikä ole juurikaan merkkejä, että asian tila muuttuisi, niin tulevaisuudessa optiikoiden painopiste tulee tuolle koolle. Jos esim. nikon ja sigma luopuu kinolle tehdyistä optiikoista, täytyy filmille sopivat lasit hankkia jotakuinkin nyt. Ja siis filmirunkoni on nikoni myös joten ei auta, vaikka canonilta vielä isompaa lasia tulevaisuudessa löytyisikin.
Kiinteä on aina tehokkaampi valovoimaltaan ja laadultaan parempi.
Zoomi on "pimeä" ja paras laatu vain yhdessä tai kahdessa säätöpisteessä.