Hiljainen oppilas on koulussa yleensä sivustakatsoja, jota koulukaan instituutiona ei huomioi. Peruskoulun tavoitteisiin kuuluu sosiaalisuuteen kasvattaminen, mikä on tietysti hieno tavoite. Nykyisin se tuntuu kuitenkin tarkoittavan enemmän kuin pelkkää toisten kanssa pärjäämistä ja yhteistoimintaa; pitää olla aktiivinen ja "rakentava" yhteisössä. Koulussakin pitää olla "hyvä tyyppi".
Opettajainkokouksessa oli esillä pari käytösnumeroa. Hiljainen, miellyttävä ja tunnollinen oppilas ei opettajakunnan mukaan voinut saada täyttä kymppiä "liiallisen" hiljaisuutensa takia. Oppilaskunnassa toimivan, hyvän ja tunnilla aktiivisen oppilaan, joka joskus sanoo opettajallekin vastaan, käyttätymisnumero nostettiin kymppiin. Opettajan kanssa kiistely on siis parempaa käytöstä kuin ystävällisyys.
Koulu saisi joskus huomioida hiljaisetkin tavanomaisten kellokkaiden ohella. On aika erikoista, että oppilas, joku on mukana järjestämässä jotain pientä koulun juhlaa tai muita "kissanristiäisiä", saa julkista kiitosta ja ehkä jopa stipendin (olen ollut todistamassa sellaistakin, tosin lukiossa).
Opettajainkokouksessa oli esillä pari käytösnumeroa. Hiljainen, miellyttävä ja tunnollinen oppilas ei opettajakunnan mukaan voinut saada täyttä kymppiä "liiallisen" hiljaisuutensa takia. Oppilaskunnassa toimivan, hyvän ja tunnilla aktiivisen oppilaan, joka joskus sanoo opettajallekin vastaan, käyttätymisnumero nostettiin kymppiin. Opettajan kanssa kiistely on siis parempaa käytöstä kuin ystävällisyys.
Koulu saisi joskus huomioida hiljaisetkin tavanomaisten kellokkaiden ohella. On aika erikoista, että oppilas, joku on mukana järjestämässä jotain pientä koulun juhlaa tai muita "kissanristiäisiä", saa julkista kiitosta ja ehkä jopa stipendin (olen ollut todistamassa sellaistakin, tosin lukiossa).
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ymmärrän kyllä sen, että kympin käytökseen kuuluu tuleminen toisten kanssa toimeen ja yhteistyökyvyt, mutta kummallista ja epäreilua on, että tuosta toisten kanssa sähläämisestä ja kimppakivasta pitäisi vielä tykätä!
Meillä on käyttäytymisen arviointiin selkeät kuntakohtaiset kriteerit, jotka on kaikkien luettavissa ja jotka on jaettu myös vanhemmille. Kriteerithän ovat erilaiset kunnittain ainakin ala-asteella, kun todistuksetkin ovat hyvin erilaisia, mutta meillä ainakin noissa käyttäytymisen kriteereissä korostetaan aktiivista hyvää käytöstä. Opetussuunnitelmassa todetaan, että hyvän osaamisen taso on numerona 8. Kuten varmasti tiedät, käyttäytymisen arviointi on muuttunut niin, että se 10 ei enää ole lähtötaso, josta arvosanaa lähdetään pudottamaan. 10 ei tarkoita hyvää vaan erinomaista. Ei muissakaan aineissa kymppiä anneta, jos oppilas ei osoita minkäänlaista aktiivisuutta.
"Ei muissakaan aineissa kymppiä anneta, jos oppilas ei osoita minkäänlaista aktiivisuutta."
Ehkä se pitäisi kertoa oppilaillekin, että voisivat prepata tähän "aineeseen". ;)
Kahdeksan on perustaso, "hyvä", johon pitäisi olla tyytyväinen. Jstakin syystä matematiikasta kasin saaneelle ei sanota, että siihen pitäisi tyytyä. Mainitsemani oppilaskuntakellokkaan tukijatkaan eivät tyytyneet edes ysiin.
Ikävästi ollaan menossa kohti amerikkalaista koulua, jossa aktiiviset urheilijat ja cheerleaderit ovat koulun kunkkuja.
Käyttäytymisen ja huolellisuuden numeroa mietittäessä on pakko miettiä muitakin kriteerejä, kuin kiltteyttä. Omat huomioni ovat osoittaneet, että aina oppilas, joka on "kiltti ja kuulijainen", ei ole rehti ja rehellinen esim. ystäviään kohtaan. Kympin arvoinen oppilas noudattaa koulun sääntöjä, tekee huolellisesti kotitehtävänsä, pitää kouluvälineet järjestyksessä ja yleensä mukana tunnilla,käyttäytyy esimerkillisesti toimien mallina muille oppilaille ja ennen kaikkea ottaa muut huomioon käyttäytymisellään ottamalla heidät leikkeihin ja peleihin mukaan. Viimeksi mainitsemani kriteeri mielestäni liittyy läheisesti ns. tukioppilastoimintaan, jossa periaatteena on tukea, auttaa ja opastaa muita (yläkoulussa alemmalla luokkatasolla olevia)oppilaita. Kyse ei siis ole mistään kissanristiäisten järjestämisestä ja liehumisesta oppilaskunnassa. Alakoulussa tällainen oppilas tulee kaikkien kanssa toimeen ja auttaa pienempää/heikompaa, on reilu ja näyttää omalla reippaalla tavalla esimerkkiä muille.
Muistakaahan nyt kuitenkin, että kymppi=erinomainen!!! Ei kaikkien ihmisten siihen tarvitse, eikä pidäkään yltää. Ei aikuisten eikä lastenkaan. En minä ainakaan ole yltänyt.. ;)
Muistutan vielä, että arvioinnin kriteeritkin ovat muuttuneet peruskoulussa niin, että se meidän vanhempien aikainen kymppi on nykyään 9. Siinä mielessä numero 8 tosiaan on hyvä numero.
Älkää verratko numeroita isien ja äitien numeroihin. Ne eivät ole vertailukelpoisia.
Hiljaisia sorretaan, teet kaikki tehtäväsi ja pärjäät loistavasti kokeissa, mutta olet vain arka tuomaan itseäsi esiin. Niinpä siinä kärsii ihan se numeroarvostelukin. Nyt on vallalla se ihmistyyppi, joka osaa miellyttää oikeissa kohdissa ja varastaa myös open huomion näissä kohdissa, vaikka nerokkaasti kieroilemalla ja ope raukka menee halpaan.
Taitaa olla sukupuuttoon kuollut se hiljainen oppilastyyppi. Se on harmi, sillä sieltä ne osaajat usein nousee, paskanjauhajat tästä toisesta porukasta.