kuinka paljon kyseisellä laitteella pystyy lämmittämään ja miten suuret ilmavirtaukset täytyy olla jotta ilma lämpenee. Sähkö pattereista tietysti apua kylmiin ilmoihin, mutta miten pitkälle pitäisi pärjätä pelkällä ilmapumpulla.
poistoilmalämpöpumppu
epätietoinen
152066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tarkoitat todennäköisesti ilmalämpöpumppua. Poistoilmalämpöpumppu (PILP) on yhdistetty ilmanvaihtokone ja vedenlämmitin. Poistoilmasta pumpataan lämpö talteen ja sillä lämmitetään vettä, jota sitten voi käyttää lämmitykseen ja/tai käyttövetenä.
Aihetta on käsitelty täällä usein ennenkin. Myyjän puheissa kuullostaa hienolta kun poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen energian joka olisi muuten menossa hukkaan jäteilman mukana.
Pitää vain muistaa että ennen kuin ilma on lämmintä, sen lämmittämiseen on täytynyt jo käyttää energiaa. Eli ero perinteiseen lämmöntalteenottokennoon ei olekkaan enään suuri. Poistoilmalämpöpumpun etu onkin siinä että sillä saadaan lämmintä käyttövettä myös kesällä ja joissakin koneissa on mahdollisuus myös jäähdyttää huoneistoon tulevaa ilmaa, tämä ominaisuus taitaa kuitenkin aiheuttaa energian kulutuksen kasvua.
tai kiihkeän parisuhteen aiheuttaman lämmönlisäyksen yms.
Usein PILP:stä keskusteltaessa tulee esiin mielipiteitä, että koska se ei tuota kaikkea lämmitysenergiaa niin siitä ei ole mitään hyötyä verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Jos puhutaan Suomen eteläosista niin suurimman osan vuotta ulkoilman lämpötila on enemmän kuin PILP:stä uloslähtevän ilman lämpötila. Tällöin PILP ns. tuottaa lämpöä (myöskin kesällä tarvitaan lämmintä vettä). Myöskin kuulee väitteitä, että ilmanvaihtokoneiden lämmön talteen otto olisi tehokkaampaa kuin PILP:in. Tämä pitääkin paikkansa kylmillä ilmoilla, mutta näitä päiviä ei Etelä-Suomessa ole montaa. Esim. 60% hyötysuhteella toimivalla LTO:lla tämä raja on -13 astetta (käytännössä tuskin paljon parempaan hyötysuhteeseen päästään).
PILP ei ole mikään autuaaksi tekevä vaihtoehto, mutta se on ihan varteenotettava sopivissa kohteissa, esim. hyvin eristetyssä "matalaenergiatalossa" Etelä-Suomessa, varsinkin kun investointi kustannukset ovat jopa edullisemmat kuin varaavalla vesikiertoisella lämmityksellä + LTO:lla.
LTO:n käyttäjä saa kuitenkin tuloilmansa hieman lämmitettynä ja se vähentää vetoisuutta.
Sama juttu PILP:ssä, jos on myös tuloilma.
Eipä ole tullut seurattua noiden uusimpia tuulia. Malleissa joihin olen tutustunut ei ole ollut tuloilmaa... Millä se tuloima lämmitetään?
Esim. Nibe:n Fighter 410P: Ottoilma kulkee vesikiertoisen lämmityspatterin läpi.
Muuten, yksi PILP:in hyvistä puolista verrattuna varaavaan vesikiertoiseen jäi mainitsematta. Koko on vain jääkaappi-pakastimen luokkaa. Varsinkin pakettitalot on nykyisin suunniteltu niin ettei teknisille laitteille meinaa löytyä tilaa ja 2000 litran varaaja on tosi iso ja ruma (riippuen tietenkin mausta).
Mun mielestä iso varaaja on komeen näkönen :)
Kaikissahan näissä on puolensa...
Onko tuloiman lämmityspatterille myös automaattinen ohitus kovemmilla pakkasilla, vai napsahtaako kenno jäähän?
Suora lainaus manuaalista: "Ennen tuloilmapuolen lämmityspatteria on asennettu pakkassuojapelti, joka sulkeutuu automaattisesti, jos tuloilman lämpötila patterin jälkeen on alle 5 °C."
Parhaillaan rakennetaan ja melkein hurahdettiin itsekin tohon vehkeeseen. Sitten tuli kuvat ja selvisi, että korvausilmaa varten seiniin reiät ja raakaa pakkasilmaan sisälle. Ei kuulostanut oikein mielekkäältä. Eikä myöskään mielestämme saisi mainostaa vehjettä ilmastointina. Jopa kaupungin rak.tarkastaja sanoi, että heidänkin mielestään on kyseenalaista, voiko vehkeen hyväksyä ilmastointikoneeksi. Tähän mennessä ovat vielä hyväksyneet. Tiedän toki, että reikiin saa vastukset lämmittämään ilmaa, mutta sähköähän nekin vie, joten säästö ei ainakaan synny. Lisäksi Pilp:n hyöty lakkaa jo -8 asteessa. Eli varmasti ihan hyvä keksintö Etelä-Ruotsin "talviin", mutta me jätimme suosiolla ottamatta.
Muistakaa hyvät ihmiset, että on muitakin kuin IVT:n pumppuja. Ihan sellaisia, joissa myös tuloiman esilämmitys ja silleen.
Olen nähnyt joitakin tuollaisia suunnitelmia. Tuloilmat ovat esimerkiksi makuuhuoneisiin kuten pelkällä huipparitoteutuksella. Siis raakana ulkoa. Ihmetyttää noissa se, että laitteen kokonaisteho lämmitykseen on kovin pieni verrattuna suoran sähkölämmityksen laskentatehoon.
Onko lämmön riittämisestä kokemuksia jollain talven tai parin yli?
Meillä PILP on riittänyt hyvin kovimmillakin pakkasilla. Lämpöpumpun varassa mennään pitkälle syksyyn, tosin talvella uunia kannattaa lämmittää usein, muuten pumpusta ei ole paljon hyötyä, vaan sähkövastukset menevät päälle.
Tuloilmaventtiilejä joutuu säätämään pari kertaa vuodessa, eli ei ongelma. Oikein sijoitettuna eivät aiheuta edes vetoa.
Miten tuloventtiilit olisi sitten paras sijoittaa esim. makuuhuoneessa ja olohuoneessa?