No ....

Kun huomaat halun tulevan omalle kohdallesi. Se halu tulee viimeistään silloin, kun juot pakonomaisesti vaikket haluaisikaan juoda..... Huomaat kyllä.

....Jokainen juoppo käy pohjalla jossain vaiheessa, ellei sitten nuppi tärvelly sitä ennen!

se oli oman pohjan löytäminen ja ihan konkreettisesti jalkalistan löytäminen otsaluulla. Silloin päätin että teen kaikkeni ettei sama toistu ja se päätös on pitänyt kohta kaksi ja puoli vuotta.

Miksi ihmiset pelkäävät uskoontuloa?

Mikä estää, kyllä kai alkoholismi voi olla elämäntapa siinä missä raittiuskin? Anna palaa vain, jos ja kun olet jo valintasi tehnyt!
Kova on otsaluu. Niin on myös kallio. Aika näyttää kumpi kestää paremmin.

Alkoholistit alkavat juomisen loppuvaiheessa olemaan melko sentimentaalisia. Jos jossain elokuvassa on onneton/onnellinen loppu, niin se tahtoo itkettää. Vaikka samalla voi pistää eukkoa turpiin ja kakarat muuten kuriin, niin se ei itketä yhtään.

Muutenkin kun pullossa on enää jäljellä sitä pahaa oloa, eli sieltä ei enää löydy hyvää oloa, sitä joutuu silloin itsesäälin tunnossa vähän itkeskelemään.

Itse kun olin mennyt lisäksi lääkekoukkuun, olin kahden ja puolen vuoden sekakäytön jälkeen senverran väsynyt ja loppu, että olin valmis mihin vaan kunhan jokin muutos tulisi. (ja tämä 'valmius mihin vaan' oli tullut kuulematta kertaakaan AA:n ekaa askelta).
Silloin hommasin itselleni hoitopaikan ja pyysin vaimoa viemään minut sinne, vuoden 2000 alussa.

Olin koko tiedostavan ikäni ollut ateisti ja kirkostakin eronnut, enkä raitistumisen myötäkään ole tullut uskoon, päin vastoin.

Eli oma tahto on ratkaiseva, ja jos sitä on, juomisen lopettaminen onnistuu. Itsensä hoitamista tarvitaan sitten kun halutaan estää mahdollista retkahtamista.
Itseään hoitamalla voi toipua alkoholismista, ja toipunut alkoholisti kestää elämän mukanaan tuomat murheet ja surut ilman retkahdusta.

kertoa ja toivottavasti siitä on apua. jokainen meistä on erilainen eikä kahta täysin samanlaista elämää tai raitistumista ole.
muitten kokemuksista oppiminen on suotavaa elämässä muutenki ja se on myös helpottamassa eteen päin pääsyssä kaikissa ongelmissa ja niitä vältellessä.

oma pohja löytyi raitistelun ja sitä seuranneen putken jälkeen. edellisistä vastaavista hetkistä olo poikkesi henkisen puolen huonolla kunnolla. se asia oli aina vaan pahentunut juomisesta.

ymmärryksen aikanaan hissukseen palaillessa otin puhelinluettelon ja sen auki aakkosten alkupäästä. sieltä löytyi osoite, ajat ja puhelin numero. soittamaan minusta ei ollut mutta seuraavana iltana menin paikanpäälle ja sen kynnyksen yli pääsy otti koville, hyyvin koville. mutta sen tein kun kerran olin luvannut itselleni.

se oli elämäni paras päätös, parasta oli tulla omalle pohjalle alkoholistiksi. siitä kun ei ole kuin yksi suunta.

siellä otettiin hyvin vastaan, ymmärrystä tuli muttei sääliä. kaikilla paikalla olevilla oli samoja kokemuksia ja oloni tiedettiin sanomattakin. ei tarvinnut näytellä parempaa kuin oli oikeesti.
alkukuukaudet, lähes vuoden kävin siellä usein hakemassa tukea olla raittiina, sittemmin harvoin.
osa siellä raitistuneista tulee uskoon tai muuttuu äärikiihkoilijaksi sulkien itsensä normaalin elämän ulkopuolelle.
lukemalla tätä palstaa vikkelästi huomaat varmaan sen asian.

näille ihmisille se on ainoa vaihtoehto juomiselle ja hengissä pysymiselle. se on hyvä ymmärtää kun kohtaa sellaisen henkilön. hänellä ei ole muita vaihtoehtoja elää.
sitä taas ei mielestäni tarvitse ymmärtää, että yrittää pakottaa muut ihmiset samaan muottiin kanssaan. hyvää tarkoittaen mutta vituiks mennen.voinhan toki olla väärässäki, olen erehtyväinen vaikkakin hyvin harvoin.

jos korkki luet tämän niin se tarkoittaa, ettei tätä ole poistettu. siitä ei voi ketään kiittää.