Olen kuullut että kyprokselta menee laiva turkkiin. Onko kenelläkään kokemusta? Kauanko matka kestää? Kauanko aikaa kierrellä turkissa? Mihin sinne menee ja mistä kyprokselta lähtee?
kyprokselta turkkiin
-elli-
264512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Laiva lahtee Kyreniasta/Girnesta Pohjois-Kyproksen puolelta Alanyaan ja Mersiniin.
Pohjois-Kyprokselle paaset Lefkosian/Nikosian keskustassa seuraamalla kyltteja Ledra Palas hotellille ja YK:n rajapisteelle.
Suosittelen ainakin pistaytymista Pohjois-Nikosiaan ja jos aikaa jaa Girneen, joka on todella natti pikkukaupunki 20min bussimatkan paassa Nikosiasta. Bussit lahtee hieman ydinkeskustan ulkopuolelta ja maksaa n. 3e suunta -- kysy heti muurien ulkopuolella olevasta information pointista neuvoa.
Ks http://www.northcyprusonline.com/North-Cyprus-Online-How-to-Visit-Ferry.php
Olemme menossa agia napaan. Sieltä varmaan kannattaa mennä bussilla? Taksit tietääkseni melko kalliita siellä. Meneekö sinne Girneen sieltä suoraan bussi vai täytyykö mennä esim. Lefkosian kautta? Jos osaat kertoa, kiitos.
Saakohan lippuja laivamatkaan muualta kuin sieltä satamasta?
Voisin valaista sinulle hieman Kyproksen tilannetta: Turkkilaiset ovat miehittäneet Kyproksen pohjoispuolen ja pitävät sitä omana valtionaan, mitä se ei kuitenkaan ole.
Halutessasi siis mennä Kyproksen pohjoispuolelle, sinun täytyy mennä rajanylityspaikalle, jossa on passintarkastus. Bussiyhteyksiä sinne ei siis suinkaan eteläpuolelta ole. Henkilöauton voit vuokrata, mutta vakuutus ei tietääkseni ole voimassa pohjoispuolella.
Kyproksen pohjoispuolelta lähtee lautta Turkkiin, MUTTA olet siis lähdössä saarelta laittomasta rajanylityspaikasta ja samoin palaamassa laittomasti takaisin. Jos näissä rajanylityspaikoissa sinun passisi leimataan, voit olla vaikeuksissa lähtiessäsi takaisin Suomeen Larnakan lentokentältä.
Viime vuosiin asti kyproslaiset eivät edes ole saaneet matkustaa Turkkiin eivätkä edelleenkään esim. lentää matkustajakoneita Turkin ilmatilan kautta. Tästä(kään) johtuen ei eteläpuolelta ole minkäänlaisia kulkuyhteyksiä Turkkiin.
Risteilyjä Kyproksen eteläpuolelta voi kuitenkin tehdä mm. Israeliin, Egyptiin, Syyriaan ja Kreikan saaristoon.
Jos kuitenkin haluat pohjois-Kyproksen puolella käydä, niin Agia Napan lähellä on yksi rajanylityspaikka sekä Nikosiassa (Lefkosiassa), josta pääsee siis helpoiten Kyreniaan (Girneen).
Kiitos, olen kyllä ollut tietoinen niiden tilanteesta, mutta en uskonut sen vieläkin olevan noin vahva tilanne. Täytyy sitten jättää se retki tekemättä. Olisi uskonut että tilanne olisi jo ollut hieman rauhoittunut, mutta sellaista ulkomailla on.
Tilanne ei tule muuttumaan ennen kuin Turkki vetää ne parisataatuhatta sotilastaan pois Kyprokselta ja ihmiset saavat palata takaisin koteihinsa ja ottaa haltuunsa oman omaisuutensa. Ei tällaiset asiat niin helpolla muutu, vaikka sitä niin koto-Suomessa ajattelisi.
Siinä mielessähän tilanne on vähän rauhoittunut, että nykyisin Kyproksen etelä- ja pohjoisosien välillä pystyy kulkemaan. Mutta siitä huolimatta, Turkki edelleen miehittää sotilaallisesti EU:n jäsenvaltiota..
On mukava lukea asiallista informaatiota Kyprokselta.Mutta pitäneekö paikkansa ilmoittamasi turkkilaisten sotilaiden määrä 200.000 Kyproksen miehitetyllä alueella?Sehän on noin seitsemänkertainen verrattuna Suomen vuotuiseen varusmiesikäluokkaan ja on samaa kokoluokkaa kuin USAlla on miehitysjoukkoja IRAKissa.
Kymmenen vuotta sitten suoritetussa pohjoisosan väestölaskennassa oli väkimäärä 200.587 ja nyt huhtikuun laskennassa 264.172, missä käsittääkseni ovat myös turkkilaiset miehityssotilaat mukana vai ovatko? Kymmenessä vuodessa on väkimäärä lisääntynyt 31,7 %.Se on huima lisäys, varsinkin kun pohjoisesta on väkeä myös muuttanut miehitysrajan yli etelään.
Oletko selvittänyt itsellesi, miksi Turkin joukot hyökkäsivät Kyprokselle ja miehittivät pohjoisosan 1974?
ei kai ne nyt voi laivalippuja muualla myydä kuin pelkästään satamassa!
Kyproksen pohjoispuolen väkiluvuksi on tosiaan ilmoitettu 264 172. Niistä noin 80 000 on alkuperäisiä kyproksenturkkilaisia, jotka ovat edelleen vähemmistönä omassa maassaan. Vaikkakin Turkki puolustaa miehitystään sillä, että kyproksenturkkilaisia ja heidän oikeuksia pitää puolustaa, niin 70 000 heistä on pakon edessä joutunut lähtemään saarelta miehityksen jälkeen, Turkin tuodessa samalla lisää turkkilaisia (sekä sotilaita että tavallisia kansalaisia) Kyproksen pohjoispuolelle.
Miehityksen jälkeen yli 120 000 turkkilaista on tuotu saarelle asuttamaan kyproksenkreikkalaisten pakolaisten koteja.
Paikallisten lehtien mukaan maailmalla julkistetut luvut turkkilaisista sotilaista on hyvinkin paljon alakanttiin laskettu, suurimpien arvioiden todella hipoessa pariasataatuhatta. Turkki ei ole halunnut antaa tietoa, paljonko sotilaita todenmukaisesti saarella on.
En tiedä onko käytäntö vielä voimassa, mutta esim. pari vuotta sitten Turkissa turkkilaisia oikein houkuteltiin Kyproksen pohjoispuolelle asumaan ja heille luvattiin asumisoikeus ja "kansalaisuus" vain muutaman päivän asumisen jälkeen. Voin vain arvailla syitä, miksi väkimäärää yritetään lisätä näinkin nopealla temmolla.
Olen yrittänyt tutustua Kyproksen historiaan ja syihin, miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat. Kiinnostavaa mielestäni, ei kuitenkaan mukavaa..
Pohjois-Kyproksen puolella passia ei leimata jos sita ei itse halua. Virkailijat antavat aina automaattisesti kaavakkeen johonka leima laitetaan. Mitaan vaikeuksia koko asiasta ei koidu -- etelakyproslaiset kayvat itsekin tuhansittain joka paiva pohjoisen puolella ostoksilla. Ainoa rajanylityspaikka on Lefkosian/Nikosian keskustassa Ledra Palas hotellin vieressa.
Sitapaitsi: toki Pohjois-Kyproksen rajoja ei ole tunnustettu YK:ssa mutta fakta on se, etta saaren pohjoisosassa vierailee, asuu ja lomailee satoja tuhansia eurooppalaisia joka vuosi. Kukaan ei tassa maailmassa valita patkaakaan niista etelakyproslaisten urputuksista kuinka "raja on laiton" -- erityisesti kun he itse sanoivat Annanin rauhansuunnitelmalle ei. Raja on "laiton" vain Etela-Kyproksen median ja ihmisten mielissa. Briteissakin pohjoinen mielletaan aivan omaksi valtiokseen, halusivat EOKAlaiset tata tai ei.
Ja jos raja olisi todellakin "laiton" YK ei edes suunnittelisi lahtevansa Kyprokselta eika saaren pohjoisosaan voisi matkustaa millaan lailla, ei edes Turkista. Taman paivan poliittisissa realiteeteissa raja on olemassa, ja jo se etta YK neuvottelee molempien puolien kanssa erikseen osoittaa etta se tunnustaa kaksi osapuolta.
ja vakuutukset ovat muuten periaatteessa kyproksen tasavallan lainsaadannon kautta voimassa saaren molemmilla puolilla koska etelakyproslaisten mielesta koko saari on samaa valtiota ja siella patee samat lait. pohjoisesta ostettu vakuutus ei ole voimassa muualla kuin pohjoisessa.
hyva ystava, voit kayda pohjoisessa ihan rauhallisin mielin, aivan kuten tuhannet kyproksenkreikkalaisetkin tekevat. miehitys on edelleen siella mutta ilmapiiri aivan toinen kuin pari vuotta sitten. kreikalla parjaa ja alkuasukkaat ovat erittain ystavallisia. tiet hyvassa kunnossa ja kaikki puolet etelaa halvempaa. saaren parhaat rannat ovat juuri pohjoisessa. siita vaan matkaan.
Ela re "agaph" ti xereis gia auto to problhma?!? Moy fainetai oti oxi toso poli!
saanen korjata, etta Turkki miehittaa Pohjois-Kyprosta edelleen, koska KYPROKSENKREIKKALAISET itse aanestivat Kofi Annanin rauhansuunnitelmaa vastaan vuonna 2004.
Rauhansuunnitelman mukaan joka ikinen turkkilaissotilas olisi passitettu takaisin mannermaalle ja esim. Kyreniasta aikuisina paenneet ihmiset saaneet kotinsa takaisin.
Turkkilaisista 65% aanesti taman suunnitelman puolesta, kreikkalaisista 75% vastaan.
Jos suomalaisille olisi annettu vuonna 1985 mahdollisuus saada Karjala takaisin ilman venalaismiehitysta ja olisimme sanoneet siihen 75% enemmistolla ei, ei siina olisi ollut venalaisia syyttaminen vaan omaa itseaan.
Harvoin maailmanpolitiikassa tulee tilanteita, jossa pakolaisille tarjotaan tarjottimella tilaisuus palata kotiinsa, josta he lahtivat yli 30 vuotta sitten. Palestiina, Saksa, Puola, Suomi/Karjala, Sri Lanka jne. Kyproksenkreikkalaiset ahneuksissaan eivat tajunneet, etta heille annettu mahdollisuus oli ainutkertainen.
Taalta saa lukea hieman tasapainoisempaa uutisointia asiasta:
http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/europe/3656753.stm
OK, kannan korteni kekoon. Olen tehnyt ekan yliopistotutkintoni nykykreikan historiasta Lontoon yliopistossa ja Thessalonikissa. Aiheesta loytyy kymmeniatuhansia versioita, tama on asioiden kulku suurinpiirtein: monimutkaisista asioista on vaikea kirjoittaa lyhyesti.
Kypros oli osa Ottomaanien valtakuntaa vuoteen 1914 asti, sitten osa Iso-Britanniaa.
Vuonna 1955 saaren kreikkalaiset nationalistit alkoivat vaatimaan enosista, saaren liittamista Kreikkaan.
Seurauksena tasta paatettiin etta saari itsenaistyy koska saarella on huomattava turkkilaisvahemmisto ja vahemmistoasioista Turkilla ja Kreikalla on ollut liikaa ongelmia jo aikaisemmin (esim vuoden 1923 vaestonsiirrot ja Lausannen sopimus).
Toinen syy siihen miksi Kyproksesta ei haluttu tulevan osa Kreikkaa tai Turkkia on se, etta saari sijaitsee suht kaukana Kreikasta ja vain 80km Turkista. Strateginen ja geopoliittinen sijainti on vaan vaara jotta saari voisi kansainvalisen lain mukaan oikeutetusti liittya Kreikkaan (ks. YK:n peruskirja ja kommentit suvereniteetista). Maantieteellisesti Kypros on saari Libanonin rannikolla eika osa Kreikan saaristoa.
Kun Kypros itsenaistyi vuonna 1960, takaajavaltioina oli UK, Kreikka ja Turkki. Perustuslain mukaan Kypros ei saanut liittya mihinkaan valtioon tai yhteisoon ilman kaikkien kolmen hyvaksyntaa.
Paikat parlamentissa oli jaettu prosentuaalisesti enemmiston ja vahemmiston valille niin, etta kyproksenkreikkalaiset (80%) saivat 70% paikoista, kyproksenturkkilaiset (18%) 30% paikoista. Presidentti olisi aina kreikkalainen ja varapresidentti turkkilainen.
Toki luvut eivat ole samalla linjalla vahemmiston maaran kanssa, mutta kun miettii etta Suomessa 4.7% ruotsinkielisella vahemmistolla on useita yliopistoja ja suhteessa erittain vahva edustus myos talouselamassa ja politiikassa, ymmartaa etta 30% edustus 18% vahemmistolle on itseasiassa suht realistinen lukusuhde takaamaan toimivan yhteiskunnan jossa molempi puoli on edustettu.
Saaren itsenaistyttya kreikkalaismieliset nationalistit jatkoivat kuitenkin brittien ja sitten myos turkkilaisvahemmiston ahdistelua.
He olivat erittain pettyneita ratkaisuun ja alusivat liittaa saaren Kreikkaan ja hankkiutua eroon sen turkkilaisvahemmistosta.
Tana aikana Nikosiassa rajahteli aika ajoin pommeja, poliitikot ja poliisit saivat uhkauksia ja heita murhattiin. Karsia saivat niin turkkilaiset kuin myos ei-niin-nationalistiset kreikkalaiset.
Kaikki kreikkalaiset eivat suinkaan halunneet liittya Kreikkaan vaan elaa normaalia rauhallista elamaa. Turkkilaisten ja kreikkalaisten suhteet oli suurin osin lampimia ja myos seka-avioliittoja oli.
Itsenaisyyden luoma rauha ei kauaa jatkunut ja jouluna 1963 kreikkalaiset nationalistit murhasivat kahden turkkilaiskylan ihmiset ja hautasivat heidat joukkohautoihin.
Samoihin aikoihin saaren kreikkalainen presidentti Makarios alkoi vaatimaan turkkilaisvahemmiston vahemmistooikeuksien poistoa.
Naitten levottomuuksien seurauksena YK:n rauhanturvaajajoukot saapuivat saarelle kevaalla 1964. Heidan ensimmainen tyonsa oli kyproksenturkkilaisten joukkohautojen avaaminen ja tutkiminen.
Vuodesta 1964 turkkilaiset ja kreikkalaiset ovat suurin osin elaneet erillisia elamia saarella. Nationalismi lisaantyi molemmissa vaestonosissa ja luottamus havisi.
Saaren turkkilaisvahemmisto (18%) vetaytyi turvallisuussyista elamaan saarekkeissa, jotka kasittivat n. 3% saaren pinta-alasta. YK vartioi saarekkeita.
Tassa vaiheessa tuhannet kyproksenturkkilaiset muuttivat entiseen alusmaahan Britanniaan -- Pohjois-Lontoossa asuvat kyproksenturkkilaiset pakenivat tanne jo 1960-luvun lopulla.
Vuonna 1967 Kreikassa oli sotilasvallankaappaus. Aarioikeistolainen sotilasjuntta paatti etta oli aika ottaa Kypros haltuun ja alkoi lahettamaan saarelle salaa sotilaita mannermaalta.
Perustuslaissa oli maaritelty saarella olevien kreikkalaisten (ja turkkilaisten) sotilaitten lukumaara, mutta Kreikan sotilasjuntta ylitti taman radikaalisti.
Kun saaren kreikkalainen presidentti Makarios valitti sotilasjuntan toiminnasta se syoksi taman vallasta. Valtaan tuli heinakuussa 1974 aarioikeistolainen Nikos Sampson, joka tunnettiin aikeistaan puhdistaa saari kosovotyyliin turkkilaisvahemmistosta.
Kaikki vahemmistolle perustuslaissa annetut oikeudet (mm. 35% viroista poliisissa) otettiin turkkilaisilta pois ja heista tehtiin taten virallisesti toisen luokan kansalaisia.
Sampson ja kenraali (?brigandier) Ioannidis julistivat saaren osaksi Kreikkaa -- taysin vastoin Kyproksen perustuslakia.
Turkin paaministeri Bulent Ecevit matkusti valittomasti Lontooseen ja pyysi Britannian apua.
Perustuslakia seuraten Ecevit anoi Englantia puuttumaan asiaan mutta Downing Street pesi asiasta katensa ja sanoi etta he eivat lahde puuttumaan Kyproksen asioihin, vaikka ovat allekirjoittaneet dokumentin jossa takaavat sen ettei saari liity mihinkaan muuhun valtioon.
Tuloksena Ecevit soitti Ankaraan ja sanoi "Ayse tatile gitti" (Ayse lahti lomalle) joka oli koodi sille etta Turkin piti vallata saari.
Samaan aikaan kun Turkki miehitti saarta Kyreniasta kasin Kreikan joukot puhdistivat saaren etalaosia turkkilaisista.
Sodassa n. 185,000 kyproksenkreikkalaista pakeni saaren pohjoisosista ja n. 40,000 turkkilaista saaren etelaosista.
Vuonna 1981 Kreikan parlamentti myonsi, etta Kyproksen perustuslain mukaan Turkilla oli oikeus puuttua asioiden kulkuun.
Taman paivan kysymys ei ole vuoden 1974 tapahtumat vaan se, miksi Turkki on saarella edelleen ja syyhan siihen on, etta asioista ei ole edelleenkaan paasty sopimukseen.
37% saaresta on Pohjois-Kyproksen turkkilaista tasavaltaa (KKTC) jota tosin ei ole tunnustanut muut valtiot kuin Pakistan ja Turkki, n. 2% brittilaisten tukikohtina ja loput osana Kyproksen tasavaltaa.
Oli hivenen vaikeaa löytää tietoa Kyproksen tasavallan pohjoisosaa miehittävien turkkilaisjoukkojen suuruudesta.Sinulla, kuten monella muullakin näyttää olevan tiedoissasi tai luuloissasi kokoluokkavirhe.Et ole ainut siellä asuva suomalainen, joka ajattelee Kyproksen asioista hivenen kreikkalaispainotteisesti. Nikosiassa noin 17 vuotta asunut veljeni on samanlainen "realisti".Käypä joskus tsekkaamassa tilanne EL TOROssa Regents Streetillä.
Kyproksen Suomen suurlähetystön nettisivun mukaan näyttäisi miehitysjoukkojen määrä olevan yli 30.000.Sivuillakaan ei mainita aivan tarkkaa määrää.Kokoluokka olisi näinollen suurinpiirtein Suomen yhden varusmiesikäluokan suuruinen.Sekin turkkilaismäärä on varsin suuri noin pienelle alueelle ja pienelle Pohjois-Kyproksen kansantaloudelle.Minunkin mielestä siinä on yli 30.000 liikaa.
Suurlähetystön sivujen mukaan pohjoispuolelle tulleita maahanmuuttajia Turkista olisi yli 100.000, mikä olisi linjassa ilmotettujen väestölaskennan lukujen kanssa.
Mannerturkkilaisten henkilöiden tulo on hyvin ymmärrettävää heidän itsensä kannalta, sillä elintason ja elinolosuhteiden nousu on huomattava heidän muuttaessaan Turkin rutiköyhältä, työttömyyden vaivaamalta maaseudulta pohjoispuolelle Kyprosta, vaikka pohjoisosan elintaso lienee vain neljäsosa kyproksenkreikkalaisten elintasosta.
Mutta kaikesta huolimatta tullaan taas kenties ensi keväänä fillarien kanssa saarelle kuukaudeksi tai pariksi.Saatetaan sitten käydä miehitysalueellakin.Hikistä kesää sinne.
Terve
Saanen lisata tuohon edelliseen, etta Kyproksen kreikkalaisosan julkaisemat luvut turkkilaisista sotilaista ja KKTC:een asutetuista mannermaan turkkilaisista on hyvin epaluotettavat.
Luonnollisestikin molemmasta luvusta esitetaan mahdollisimman korkeat arviot jotta kreikkalaisten versio tapahtumista saadaan vaannettya mahdollisimman dramaattiseksi.
Fiksumpaa on etsia tietoa YK:lta tai suoraa Pohjois-Kyproksen vaestorekisterista. Heilla ei ole mitaan tarvetta vahatella tai liioitella lukuja koska elavat niissa realiteeteissa eika loppua nayta tulevan.
Lukujen bongaaminen Etela-Kyproksen hallituksen sivuilta on sama kuin kysyminen serbeilta kuinka monta serbia asuu tata nykya Kosovossa. Et takuulla saa todenmukaista vastausta.
Pitaa paikkansa etta pohjoisessa on paljon turkkilaissotilaita ja nuorten miesten maara nakyy myos selvasti katukuvassa, mutta KKTC:n tuoreimpien vaestolaskelmat osoittavat etta kyproksenkreikkalaiset ovat liioitelleet siirtolaisten lukumaaraa radikaalisti.
KKTC:n viimeisimman vaestolaskennan mukaan saaren pohjoisosassa asuu yhteensa 264 172 ihmista.
Arviot mannermaalta saapuneista siirtolaisista vaihtelee 50.000-85.000 valilla. Mikali siirtolaisia olisi todellakin 85.000 se tarkottaisi etta saaren pohjoispuolen asukeista olisi 32 prosenttia siirtolaisia.
Nain ei todellakaan ole. Olen lomaillut paikassa moneen otteeseen ja toki siirtolaisia on, mutta kylla aivan selvana valtavaestona ovat edelleen kyproksenturkkilaiset. Taman voi paatella jo astumalla Lemar -supermarkettiin ja kuuntelemalla 20 satunnaisen ihmisen aksenttia: kyproksenturkkia eika suinkaan ita-turkin aksenttia.
Ja ihmettelen muuten miksi naista siirtolaisista tehdaan niin jumalaton meteli. Tottakai jos pohjoinen tyhjenee kreikkalaisista, tilaa jaa muillekin. Nain on kaynyt ympari maailman: Israelissa, Karjalassa, Kosovossa, ympari Balkanin. Eiko ole aika absurdia alkaa vaatimaan, etta ihmiset jotka ovat muuttaneet saarille vuonna 1975 esimerkiksi lahtisivat nyt 21 vuotta myohemmin ja veisivat siella syntyneet perheensa mukanaan? Ehkapa 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneiden suomalaistenkin pitaisi muuttaa takaisin Suomeen ja karjalaisten takaisin rajan toiselle puolen -- taikka sitten karjalaan asutettujen venalaisten takaisin Siperiaan. Rajansa kaikella. Kukaan ei muuten puhu niista tuhansista ulkomaalaisista jotka ovat muuttaneet etela-kyprokselle. Ehkapa heidankin olisi aika muuttaa takaisin Suomeen, Iso-Britanniaan ja Kreikkaan.
Kyproksenkreikkalaiset tosiaan äänestivät suunnitelmaa vastaan, suureksi osaksi syystä, että suunnitelman mukaan kaikki pakolaiset eivät olisi saaneet palata takaisin koteihinsa.
Kyproksenturkkilaiset taas äänestivät rauhansuunnitelman puolesta, jotta hekin saisivat liittyä EU:iin ja näin ollen heidän toimeentulonsa paranisi.
Minusta tätä ongelmaa pitäisi tänä päivänä katsoa ihmisten kannalta, eikä vatvoa siihen johtaneita syitä. Niitä kun ei voi muuttaa.
Mutta leimataanko pohjois-Kyprokselta Turkkiin mennessä? Sinnehän alkuperäinen kirjoittaja oli kaiketi alunperin menossa.
Saanen korjata, että rajanylityspaikkoja on useampia: Agios Dometios ja Ledra Palace Nikosiassa, Strovilia ja Pergamos brittitukikohtien alueella sekä yksi Morfoussa.
Kyproksen vakuutusyhtiölainsäädännön mukaan pohjois-Kyproksen puolelle viedyt vuokra-autot eivät ole vakuutettuja minkään vakuutuksen puitteissa.
Ja tästä on saanut nahoissaan kärsiä muutamat turistit, jotka ovat kolariin pohjoispuolella joutuneet, ja näin ollen maksamaan kaikki siitä aiheutuneet kulut itse.
"Mikali siirtolaisia olisi todellakin 85.000 se tarkottaisi etta saaren pohjoispuolen asukeista olisi 32 prosenttia siirtolaisia.
Nain ei todellakaan ole. Olen lomaillut paikassa moneen otteeseen ja toki siirtolaisia on, mutta kylla aivan selvana valtavaestona ovat edelleen kyproksenturkkilaiset. Taman voi paatella jo astumalla Lemar -supermarkettiin ja kuuntelemalla 20 satunnaisen ihmisen aksenttia: kyproksenturkkia eika suinkaan ita-turkin aksenttia."
Mielestäni supermarkettiin menemisellä ja siellä 20 ihmisen aksentin kuulemisella ei voi siirtolaisten määrästä päätellä mitään. Jopa itse kyproksenturkkilaiset ovat olleet jo pitkään huolissaan omasta asemastaan siirtolaisten lisääntyessä.
Tässä ote yhdestä kyproksenturkkilaisen haastattelusta:
In the meantime, the recent arrivals from Turkey - many of them single men who come for seasonal work - are widely blamed for rising crime in the north. Burglaries, for example, are at record levels. "People in northern Cyprus are not used to locking their cars, their houses," Mr. Akinci said. In the old resort town of Kyrenia, which was emptied of its Greek in habitants after 1974, many of the men sitting at the outdoor cafes tha line the pretty harbor lament what has become of Turkish Cyprus.
"The Turks are willing to work for less and those Turkish Cypriots win don't have their own business or government jobs are leaving," said Turan Yeshliada, 36, who owns a clothing store in Nicosia. "I would prefer to have our own citizens, but it is not enough to hope. If we don't find a solution for this island, the only way is down."
Samaa asiaa olen kullut monilta, myös kyproksenturkkilaisilta perhetutuilta.
En suinkaan ajattele, että vuonna 1975 Kyprokselle muuttaneiden turkkilaisten pitäisi yhtäkkiä häipyä saarelta. Mutta ei sinne enää tarvitsisi houkutella lisää siirtolaisia, ja näin ollen taas myös huonontaa kyproksenturkkilaisten asemaa.
Pitää myös muistaa, että monet näistä siirtolaisista asuttavat kyproksenkreikkalaisten taloja ja omaisuutta.
Kyproksenturkkilaisethan saavat halutessaan oman talonsa eteläpuolelta takaisin, mutta kyproksenkreikkalaiset taas eivät.
Suurella osalla kyproksenkreikkalaisista ei ole mitään kyproksenturkkilaisia vastaan, vaan turkkilaisia ja turkin miehitysjoukkoja. Molempien alkuperien kyproslaiset nykyisin työskentelevät yhdessä, ovat käyneet kouluja yhdessä ja muutenkin omaavat yhteisen historian.
Minusta näitä tapahtumia ei tarvitse yrittää vääntää dramaattiseksi, koska ne ovat dramaattisia. Pitäisi vain osata itse mukautua toisen ihmisen rooliin, ja alkaa miettiä miltä se toisesta tuntuu. Kyseessähän on nimenomaan viattomat ihmiset, yksilöt ja perheet molemmin puolin Kyprosta, jotka tilanteesta kärsivät. Sitä on välillä vaikea meidän muiden käsittää.
Olen kanssasi samaa mielta.
Kuitenkin tulee muistaa, etta kreikkalaiset nationalistit olivat ne, jotka ajoivat vahemmiston nurkkaan, ja monet turkkilaisesta vahemmistosta eivat halua palata kreikkalaisosaan uudelleen vahemmistoksi vaikka saisivatkin omaisuutensa takaisin. Kysessa on vilpiton pelko ja ikavat muistot.
En usko etta moni karjalainen haluaisi palata Karjalaan, jos siella enemmisto olisi venalaisia jotka viela aanestaisivat rauhansuunnitelmaa vastaan!
Olen myos kuullut lukuisista vaikeuksista ja tekosyista, joita on esitetty niille turkkilaisille jotka ovat mm. Limassolissa yrittaneet saada omaisuuttaan takaisin.
Saivartelua dokumenteista, nykyisesta asumuksesta jne.
Asia ei ole niin yksiselkoinen kuin kreikkalaiset vaittavat: en itseasiassa tieda ainuttakaan tapausta jossa ihminen olisi saanut asuntonsa takaisin. Taten tilanne ei ole etelassa pohjoista kummoisempi. Suurin osa ihmisista ei vaan halua elaa yhdessa enaa ja se on kylla menneet mielessapitaen aika luonnollista.
Mita taas pakolaisten paluuseen tulee: taytyy muistaa, etta mitkaan moiset rauhansuunnitelmat eivat ole helppoja: aina on niita jotka eivat saa kaikkea haluamaansa. Se etta kaikki saisivat 100% tahtonsa lapi on mahdotonta jo kaytannon jarjestelyjen puolesta.
Jos Suomi saisi takaisin Karjalan, olen varma, etta suunnitelmassa priorisoitaisiin ne, jotka alueella elivat pitempaan kuin ne, jotka sielta lahtivat 2-vuotiaina tai syntyivat evakkotiella.
Nain oli Annanin suunnitelmassa tehty mm. Girnen kohdalla. Mielestani vanhojen ihmisten kotiinpaluun priorisointi on paras ratkaisu tilanteeseen, jota ei valttamatta voida hallita mikali jokaikinen voi palata kotiinsa.
Olisihan tama jo kaytannossa mahdotonta: mihin majoittaa kaikki ihmiset, mitas ne, jotka ovat ostaneet omaisuutta luovutetulta maalta ja syntyneet siella? Mitas ne, jotka ovat ostaneet talonsa joltakin muulta. Mitas ne, jotka muuttivat turkkilaisten asumuksiin etelassa?
Ongelmavyyhti on loputon ja Annanin suunnitelma vei sen ratkaisun todellakin niin pitkalle kuin kaytannossa on mahdollista. Ongelman kaytannon mittasuhteet tulisi ymmartaa, toisin kuin tunteella ajatella vain omaa napaansa.
Tulee myos muistaa etta Annanin rauhansuunnitelma ja kyproslaisille annettu tilaisuus oli ainutkertainen. Ei maailman historiassa ole usein tilaisuuksia jossa pakolaisille tarjotaan paluuta menneisyyteen suorastaan tarjottimella. Kreikkalaiset eivat tata ymmarra vaan luulevat etta tilaisuuksia tulee viela kymmenia uusia.
Kuitenkin kansainvalinen yhteiso on alkanut saada ongelmasta tarpeekseen. Tama nakyy mm. siina, etta Olli Rehn taman vuotisissa puheissaan on painottanut sita, nimenomaan kyproksenkreikkalaiset ovat sabotoineet saaren yhdistamisen. Itse kuuntelin hanta Lontoon yliopistolla helmikuussa ja puhe oli kaikkea muuta kuin kreikkalaisten puolustelua. Viime viikolla Saksan hallitus tapasi Talatin ja vierailu oli "virallinen".
Kymmenen vuotta lisaa kreikkalaisten saivartelua, ja on 100% varmaa etta Kyproksen kohtalo on sama kuin Kosovo tanaan: Ahtisaari peliin ja itsenaisyys pohjoisosaan.
Itse karjalaisen evakkoperheen jalkikasvuna minulla ei ole mitaan ongelmia ymmartaa molempia osapuolia Kyproksella. Ymmarran ja tunteella.
Mutta sen sanon, etta jos meille tarjottaisiin paluuta Karjalaan aanestaisin heti KYLLA, vaikka sinne ei kaikki voisikaan palata ja vaikka sinne jaisi venalaisia sotilaita.
Aanestaisin KYLLA koska en ole itsekas ja minulle on tarkeaa, etta vanhimmat sukulaiseni, eli ne ihmiset jotka aikuisina revittiin juuriltaan saisivat mielenrauhan ja mahdollisuuden kuolla kotiseuduillaan. Nuorempien sukulaisten toiveet tulevat kakkosena; he sopeutuivat kantasuomeen ihan eri lailla kuin vanhimmat jotka edelleen elavat muistoissaan ja ikavissaan. On vaarin, etta 75% kreikkalaisista sabotoi 25% haaveet paasta kotiin vain siksi etta sinne ei olisi paasseet kaikki. Kaikkea ei voi saada!
Mistä olet tullut johtopäätökseen, että Kyproksen Suomessa olevan suurlähetystön luvut ovat epäluotettavia.Itseasiassa ne näyttävät olevan linjassa YKn lukemien kanssa.
http//www.un.org/News/Press/docs/1998/sc6538.doc.htm mukaan luvut täsmäävät.Sen mukaan turkkilaisia joukkoja on todellakin yli 30.000 ja lisäksi kyproksenturkkilaisia joukkoja olisi 4.500, jolloin kokonaismäärä nousisi noin 35.000een.YKn lukemat ovat vuodelta 1997.
Toki yhdeksässä vuodessa on voinut tapahtua muutoksia turkkilaisten sotilaiden määrässä, mutta mistä paremmat lukemat?Sinäkään et rohjennut esittää arviota niistä.Pidit vain lukemia liioiteltuina ja epäluotettavina, koska ne löytyivät epäilyttävästa paikasta.
Ihmettelen, ettet millään lailla kommentoinut agapin heittoa 200.000 turkkilaissotilaasta. Ehkäpä siksi, että agapin määrä on niin absurdi.Zeynep1, et muuten itse arvioinut turkkilaisten sotilaiden määrää,etkä sitä kymmenessä vuodessa tapahtunutta pohjoisosan väestön lisäystä 63.585 henkilöä eli 31,7%.Sehän on mielettömän suuri millä tahansa mittarilla laskien.Väitteellesi kyproksenkreikkalaisten liioittelusta siirtolaisten määrästä ei ole minkäänlaista pohjaa, sillä KKCT ei ole täsmentänyt lukujaan tämän vuoden väestölaskennasta.Se tarkoittaa sitä, ettei Kyproksen pohjoisosan väestörekisteristä ole saatavissa tuoreita lukemia. Viranomaiset ovat luvanneet täsmälliset luvut muutaman kuukauden kuluessa,ehkäpä syksyllä syys-lokakuussa.
Saattaapa lopulta käydä niin, että kyproksenturkkilaiset ovat vähemmistönä omassa territoriossaan, mikäli väestökehitys jatkuu samanlaisena.Joidenkin tietojen mukaan syntyvyys on suurempaa siirtolaisten kuin alkuperäisten kyproksenturkkilaisten keskuudessa.Lisäksi kyproksenturkkilaisia on muuttanut omalta alueeltaan pysyväisluonteisesti sekä etelään että muihin maihin.
Viittaukset Israeliin,Kosovoon,Karjalaan sekä suomalaisten muuttoon Ruotsiin voi jättää omaan arvoonsa.
Hyva ihminen, jos luet tekstini uudelleen huomaat, etta analyysini koski juuri KKTC:n (ei KKCT:n) siirtolaisten maaraa. Arvioin, etta 85.000 on mita todennakoisemmin ylakanttiin laskettu.
Sotilaitten maaraan en ottanut enka ota mitaan kantaa, koska en ole siihen suoranaisesti perehtynyt. Jo ensi katsaukselta on selvaa, etta saaren pohjoispuolella on huomattava maara nuoria armeijapoikia. 200.000 on tuntuu kuitenkin olevan pikkasen ylakanttiin.
Miksi viittaukset Kosovoon ja Karjalaan tulisi jattaa omaan arvoonsa?
Olen tehnyt maisterintutkintoni Lontoon Yliopistossa, jossa komparatiivisen politiikan, nationalismin ja etnisen puhdistuksen kursseilla todellakin Kyproksen tilannetta vertailtiin Karjalaan ja Kosovoon.
Ei suinkaan meikalaisen puolesta, vaan komparatiivisen analyysin aloitti juuri kansainvalisella tasolla erittain tunnetut professorit! Anthony Smith, John Hutchinson jne. Kaikki vaikuttavat LSE:n valtiotieteen laitoksella (mita nyt Prof Smith on jaanyt jo elakkeelle).
Jos itse opiskelet kansainvalista lakia, vahemmistoja ja suvereniteettia tajuat, etta ei Kypros mikaan kamalan uniikki tapaus ole: sita voi hyvinkin verrata muihin samantyyppisiin konflikteihin ja nain akateemisessa maailmassa tehdaankin joka paiva.
Tässäpä yksi tapaus, missä ihminen on saanut kotinsa takaisin.
Financial Mirror-Turkish Cypriot refugee gets his property back
14/02/2006
A Turkish Cypriot refugee will become the first person to move back to his home since the Turkish invasion of 1974, after the Republic of Cyprus government withdrew its appeal to the Supreme Court over the case.
In a case which is unlikely to go down well among Greek Cypriots, the Greek Cypriot refugees who have been living in the property and who have not received their property back in northern Cyprus, will now have to move out.
Arif Mustafa, who moved to the Republic of Cyprus controlled areas of Cyprus in order to fulfil the Greek Cypriot conditions for asking for his property back, first won the case in the Supreme Court in September 2004 to be able to move back to his home in Episkopi.
Turkish Cypriot property is handled by the Guardian of Turkish Cypriot Properties, a public body.
However, the judgment was suspended pending an appeal by both the Greek Cypriots living in his home and the Republic of Cyprus govenrment.
However on Monday, the government and the Greek Cypriot refugees withdrew their appeals, fearing apparently that they would lose the case.
The government has offered larger accommodation for the refugees who have to move out.
Mustafa plans to move back to his home immediately.
Enempää ei kai tarvitse kommentoida..
Kiitos tiedosta! Hieno homma.
Pakko kuitenkin viela sanoa, etta se, etta ko ihminen on saanut kotinsa takaisin vasta taman vuoden helmikuussa osoittaa, ettei mitaan turkkilaisten vyorya etelaan ole tapahtunut.
Kyseessa kun on ensimmainen tapaus, joka on omaisuutensa saanut takaisin -- ja hankin joutui asiasta selvastikin kamppailemaan aika lailla.
Myos pohjoispuolelle on viime vuonna muuttanut pari kreikkalaista, joku pariskunta joka joutui sitten hakemaan erityislupaa YK:lta ja KKTC:lta. Toivottavasti tallainen muuttoliike jatkuu puolin ja toisin!
Niin ja kreikkalaisiahan nakee pohjoisessa joka puolella tata nykya. Jotkut kayttaytyvat kerrassaan havyttomasti, jotkut asiallisesti. Tunnelataus on aivan ymmarrettavaa mutta harvalla suomalaisella olisi samallalailla pokkaa alkaa riehumaan kotitalonsa uusille asukkaille Karjalassa. Kayty on ja nahty. Meidan tupaa miehittaa azerit ja siperialaiset, pisti aika hiljaiseksi.
p.s. olen todella pahoillani jos olen kehdannut verrata maailman pakolaistragedioita toisiinsa. Kypros on tragedia ja niin on myos Sri Lanka, Potsdam 1945, Palestiina, Kosovo ja oma Karjalamme. Lista on loputon. Jos tata ei kesta kuulla, on paras miettia onko lukenut liikaa 1980-luvun peruskoulun Kekkoslovakian suomettuneita historiankirjoja missa suomen juttuja ei edes mainita. Kv-vertailussa se, mita itsellemme on kaynyt on verrattaen paljon traagisempaa kuin mikaan Kypros, josta tanapaivana jopa neuvotellaan ja aanestellaan -- Suomen tragediasta kun ei saa edelleenkaan edes keskustelupalstoilla puhua avoimesti vaikka NL romahti jo 13v sitten....
p.p.s mahdottoman hyva kirja Kyproksen pakolaisuustragedian psykologisesta puolesta on Vamik Volkanin teos Cyprus - War and Adaptation: A Psychoanalytic History of Two Ethnic Groups in Conflict. Charlottesville, Virginia: University Press of Virginia. Valoittaa hyvin kreikkalaisille miten etelasta paenneet turkkilaiset kokivat asettumisen saaren kreikkalaisten taloihin -- toki olivat hyvin jarkyttyneita ja ahdistuneita.
Vielä ei ole mitään ihmisten vyöryä tapahtunut, mutta tämä yksikin tapaus osoittaa, että toivoa siis on!
Kyproksenturkkilaisia asuu eteläpuolella tänä päivänä jo suht monia (plus tietenkin Pylan kylä Larnakassa, jossa asuu edelleen 1974 tapahtumista huolimatta sekä kyproksenturkkilaisia että -kreikkalaisia sulassa sovussa).
Tiedän myös yhden kyproksenturkkilaisen miehen, joka ei sodan syttyessä suostunut kodistaan lähtemään ja asuu siis edelleen omassa talossaan eteläpuolella.
En tiedä pitääkö paikkansa, mutta muistan lukeneeni silloin, kun Rauf Denktas vielä oli pohjoispuolen johtaja, että jos kyproksenturkkilaiset muuttavat eteläpuolelle asumaan, takaisin pohjoiseen ei hänen mukaansa ollut enää tulemista.
Mutta kuten joku aikaisemmin jo mainitsikin, on mukava lukea asiallista keskustelua Kyproksesta!
Kiitos paljon kirjavinkistä, toivottavasti löydän kirjat käsiini jostain.
Yes kiitos asiallisesta ajatuksenvaihdosta!
Denktasin jutut on juuri noita, en yhtaan ihmettele. Toisaalta taas heikalaisten on vaikea enaa hallita tilannetta, melkein kaikki kyproksenturkkilaiset kun on jo hakeneet etelapuolelta EU-passinsa ja alkaneet matkustelemaan juuri kuten muutkin.
vamik volkanin kirja on todellakin superhyva, eritysesti loppua kohden. pistaa miettimaan naitten konfliktien inhimillista puolta. sekin kun on olemassa joka tragediassa vaikka eraat sen haluavat jattaa "omaan arvoonsa" ja keskustella Kyproksen tilanteesta aivan kuin se olisi joku huippueksoottinen tapaus maailmanhistoriassa (=komparatiivinen politiikka tieteenalana on aivan yhta tyhjan kanssa?).
sodassa kun on paljon muutakin kuin tekninen hyokkays, taistelu ja rauha. pakolaisia mietityttaa usein viela vuosienkin jalkeen se mita omille tavaroille on kaynyt, mihinka perheen valokuvat ovat joutuneet, kuka nyt nukkuu taakse jatetyssa kodissa, mita esim. omille vaatteille kavi jne.
sodan jalkipuinnilla ja pakolaisuudella on usein paljon suurempi vaikutus ihmisen psyykkeeseen kuin itse parin kuukauden levottomuuksilla.
Pakolaisten mentaliteetti muokkautuu myos konfliktin myota hyvin samantyyppiseksi ympari maailman. tama on ihan tutkittu juttu pakolaisuuspsykologian alalla.
Monet kyproslaisten pakolaisten, sri lankalaisten ja karjalaisten ajatukset omasta elamasta ja "lahdosta" on hakellyttavan samalaisia: painajaisia siita mita omalle kodille kavi ja menneen elaman deletoinnista koituvia ahdistustiloja.
suomessa tosin karjalaiset on sosiaalisen painostuksen avulla pakotettu nielemaan tuskansa ilman mitaan avointa keskustelua kodin menettamisen henkisista seurauksista -- "uudelleen asuttaminenhan meni hyvin" -kommentin kera.
tama erottaa suomen monista muista tapauksista, jossa pakolaiset ovat julkisesti saanet kasitella kokemaansa. vaikutukset ovat olleen monen yksilon psyykkeelle dramaattiset, mutta onpahan suomi paassyt ainakin kansakuntana liikkumaan eteenpain ja hyvaksymaan pienen kokonsa aiheuttamat realiteetit -- nain ei Kyproksella ole kaynyt: nationalistit ovat tehneet itselleen karhunpalveluksen jattamalla kaikki haavat auki ja repimalla niita viela pahemmin.
jos suomalaisten tapaa kasitella pakolaisuustragedioita sovellettaisiin kyprokseen, olisi jokaisen kyproslaisen aika unohtaa kaikki mennyt ja liikkua eteenpain -- jattaa kaikki jakoon liittyva "omaan arvoonsa".
kumma etta suomessa on OK tukkia toisten suut ja vahatella karjalaisten kokemia asioita, mutta Kyproksella niista voi oikeutetusti pitaa metelia viela 2000-luvullakin. kaksinaismoralismia -- no eipa osoita muuta kuin ymmartamattomyytta siita mita omassa maassa on lakaistu maton alle.
jokatapauksessa: jatan asian tahan, kuten varmaan arvaat juuri tama nationalismi-pakolaiset on paaaineeni josta voi pauhata loputtomiin - erityisesti tapauksissa kreikka-turkki-kypros-suomi.
na to exeis kala kai polla xairetismata apo to londino :)
Kiitos kaikille viesteistä. Matkani on nyt tehty, enkä tahdo sinne uudestaan. Ainoa hyvä asia siellä oli upea meri ja hyvä ranta. Kyllä mielestäni turkki oli paljon ystävällisempi maa. Kyproksella suosittiin vain ruotsalaisia. Turkissa olen kahdesti käynyt ja aion mennä vastasuudessakin. Kyprokselle, ainakaan agia napaan en enään tahdo.