Moi!
Mietin tässä että mille vuosille nämä ongelma talot asettuvat.
Itse olen seuraillut että monesti otsikoissa ovat "Rintamamies talo".
Siihen aikaan kun ei pahemmin kosteus eristyksiä ollut, eikä sala-ojia.
Myöskin Ennen lamaa tehdy talot (1970 - 1990).. Kiire, Muovit alkoivat tulemaan, ei kostus eristystä, kupari putket petonin sekaan, Väliseinän alajuoksu petonin sekaan, ei kunnolista ilmastointia jne..
Toki ymmärrän myös että uusissa taloissakin voi olla kosteus vaurioita, johtuen rakennus virheistä.
Milloin ja minkä ikäisistä taloista on puhe eniten tällä foorumilla.
T:Pohdiskelia
Mietin tässä että mille vuosille nämä ongelma talot asettuvat.
Itse olen seuraillut että monesti otsikoissa ovat "Rintamamies talo".
Siihen aikaan kun ei pahemmin kosteus eristyksiä ollut, eikä sala-ojia.
Myöskin Ennen lamaa tehdy talot (1970 - 1990).. Kiire, Muovit alkoivat tulemaan, ei kostus eristystä, kupari putket petonin sekaan, Väliseinän alajuoksu petonin sekaan, ei kunnolista ilmastointia jne..
Toki ymmärrän myös että uusissa taloissakin voi olla kosteus vaurioita, johtuen rakennus virheistä.
Milloin ja minkä ikäisistä taloista on puhe eniten tällä foorumilla.
T:Pohdiskelia
Vastaukset 14
Vanhimmat
Homehörhö löytää hometta vaikka kiven silmästä. Ei täällä oikeista hometaloista kirjoitella, eikä sellaisia liene olemassakaan. Jokaikinen asunto jossa minä olen elämäni aikana asunut, on varmasti homehörhön mielestä asuinkelvoton homepesä. Minä en kuitekaan ole huomannut mitään ongelmia....
Sangen mielenkiintoinen näkökulma. Olisi kiinnostavaa myös tietää, mihin asetat rajan, mikä on hometalo. Mitä mikrobilajia, kuinka paljon ja kuinka laajasti sitä tulee mielestäsi esiintyä, jotta voisimme näkemyksesi mukaan puhua hometalosta ? Mitkä esim. STM:n asettamat raja-arvot ovat mielestäsi vääriä ? Ja millä perustelet sen ?
Eri ikäluokkien taloissa on tyyppivikansa, mutta yhteinen nimittäjä on monilla ja se on hoitamattomuus.
Myös laman pohjalla tehtiin sutta..
(Asunnoille ei ostajia tiedossa, projektit pysähtyivät, venyivät, keskeytyivät...)
Näissä lisäongelmana on että normaalia huoltolaittoa (keittiö, kp, sauna) ei ole vielä tehty ja paljastukset ovat edessäpäin. Lisäksi viimeinen vastuuraja 10v. on juuri ylitetty.
U aint seen nothing yet...
Ettei menisi aivan tunnepohjalle ja MUTUlle, niin kannattaa tutustua aiheesta tehtyyn tutkimukseen:
"Partanen P., Jääskeläinen E., Nevalainen A., Husman T. et al., Pientalojen kosteusvauriot - yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B6/1995"
Sieltä selviää aikas mielenkiintoisiakin asioita, mm. seuraavaa:
"Kosteusvaurioita oli tai niistä oli jälkiä pientaloista 82 prosentissa, joten useimmissa pientaloissa sattuu jossakin vaiheessa jonkinlainen kosteusvaurio. Osa vaurioista oli korjattu, mutta tutkimushetkellä korjauksen tai perusteellisemman tarkastuksen tarpeessa oli taloista 55 prosenttia. Koko maan pientalokantaan suhteutettuna tämä merkitsee 500 000 asuinrakennusta.
Kosteusvaurioiden tyypit olivat tunnusomaisia kunkin aikakauden rakennustavalle ja -tekniikalle. Korkea suhteellinen kosteus kuuluu asiaan 1950-luvun perinteisten talojen maapohjaisissa perunakellareissa. Näiden tilojen muuttaminen asuinkäyttöön ilman kosteuseristystä ja salaojitusta oli aiheuttanut kosteusongelmia.
Yläpohjan ja seinien sekä putkistojen ikääntymisestä johtuneita kosteusvaurioita oli 1960-luvun taloissa ja 1970-luvun taloissa oli yleisimmin yläpohja kastunut, tavallisimmin katon vuotamisen seurauksena. Tuolloin yleisistä tasa- ja pulpettikatoista vuoti 73 prosenttia, eikä niiden paikkauksen yhteydessä yläpohjan eristeitä ollut tarkastettu saati vaihdettu. Erityisesti pesutilojen seinien kosteuseristyksen puuttumisesta aiheutuneet vauriot osoittivat 1980-lukua. "
Eli johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ainakaan rakentamisen laatu ei parane uudemmissa rakennuksissa...
tuossa tutkimuksessahan käsiteltiin 50 - 80 -lukujen pientaloja. 1990 - 2000 -lukujen taloista ei liene tarkempaa tutkimustulosta, mutta tuskinpa laatu parantunut olisi.
Siteeraat KTL:n tekemää tutkimusta vuodelta 1995. 82 % pientalossa jälkiä kosteusvaurioista. Tähän prosentiin on laskettu mukaan kaikki, myös vesilasien putoaminen keittiön lattialle ja siitä jääneet jäljet. Lisäksi tutkimushetkellä korjauksen tai perusteellisemman tarkastuksen tarpeessa 55 %. Todennäköisesti perusteellisempi tarkastus olisi osoittanut monessa tapauksessa ettei rakennuksesta ole haittaa terveydelle. On uskomatonta kuinka vieläkin näkee kuntotarkastusraportteja joihin on kirjattu vesilasien putoamisia ym. homeen pelossa. Maakosteuden nouseminen rakenteeseen on eri asia kuin vesilasin putoaminen lattialle.
KTL:n tutkimus johon viittaat on kyllä tehty erittäin suuresti MUTU perustein.
KTL:n tutkimusta ei todellakaan ole tehty mutu-tuntumalla väittämälläsi tavalla. Ilmeisesti et ole tutustunut kyseisen tutkimuksen tekotapaan lähemmin. Myös myöhemmin tehdyt tutkimukset Suomen rakennuskannasta ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia. Tuorein on vuodelta 2005. Vastaavanlainen tutkimus sisältyy myös Ulla Haverisan väitöskirjatyöhön. Väitöskirja hyväksyttiin v. 2002. Väitöskirjatyöt edellyttävät tarkkoja tieteellisiä kriteereitä.
Löytyykö linkkiä tutkimukseen?
kaikista "ikäluokista". Oman osansa vaurioherkkyydessä tekevät, niin asumistottumukset, kuin rakennustavatkin.
Vaurioherkkyys on alkanut kasvamaan, kun "keksittiin" elemettirakentaminen. Ennen paikallaanvalettuna talo oli muuttokunnossa noin 2:ssa vuodessa. kun taasen elementeistä rakennettuna, alta vuoden asukkaat olivat muuttaneet.
Paikallaan valettu "betonielementti" talossa yksinkertaisesti kuivuminen oli "este" seuraavan työvaiheen aloittamiseen; ennen kuivumista edistäviä kemikaaleja.
Toisaalta muovinkäyttö hallitsemattomasti, sekä ei kiviperäisten (lastu/kipsilevy, pelti) materiaalien käyttö pesutilojen rakentamisessa ovat edesauttaneet laadun huonontumisessa. Toki oman osansa ongelman syntyyn on vaikuttanut mm. kylpytilojen siirtyminen huoneistoon ja myöskin 70-luvun energiakriisi, jolloin minimoitiin ilmanvaihtoa radikaalisti.
Summarum: "Huonosti" rakennetussa talossa järkevällä toiminnalla pystyy asumaan, ilman ongelmia. Mutta "hyvin" rakennetun talon pystyy nopeastikkin tuhoamaan asuinkelvottomaan kuntoon.
" Summarum: "Huonosti" rakennetussa talossa järkevällä toiminnalla pystyy asumaan, ilman ongelmia."
Mites asut ilman ongelmia esim. huonosti rakennetussa talossa,josta on unohtunut salaojat ja alustäyttöönkin unohtunut rakennusjätteitä tai se on multaa ? Minkälainen järkevä toiminta estää ongelmat ?
Moi!
Kyselin että jos teillä on kokemuksia niin kertokaa minkä vuosi luvun taloissa tiedätte että on ollut ongelmia. Siis VUOSI...
Elkää väitelkö.
T:Pohdiskelia.
Tuskin tässä kannattaa vuosilukuja luetella, ongelmataloja kun löytyy jokaiselta vuodelta...tuskin voidaan sanoa, että esim. 1835 vuoden taloista ei löydy nykyäänkään kosteusvaurioita tai että kaikista vuonna 1992 rakennetuista taloista löytyy kosteusvaurioita.
70-luvun kieppeillä rakennetuissa on eniten homevaurioita, ja syynä on rakennustekniikka, "pullotalot".
Muistaakseni pakollisia kosteuseristeitä on alettu tehdä vasta 90-luvulla, en ole varma tästä tiedosta.
Ja kosteusvaurioistahan nämä suuremmaksi osaksi johtuu... sellaisista mitä ei ole hoidettu kuntoon ongelman sattuessa.