Apua!!!!!!!

Oon 16-v ja aloitin lukion tänä syksynä. Silloin meidän kouluun tuli yks tyttö, johon mä ihastuin heti ku mä näin sen ekan kerran. En itse ole komea enkä pidä mahdollisuuksiani hyvinä sen tytön suhteen, mutta en voi ihastumiselleni yhtään mitään. Olen yleensä varma siitä että hän ei voisi missään tapauksessa olla kiinnostunut minusta. Hän ei yleensä edes huomaa minua. Mutta joskus taas hän esim. tulee juttelemaan minulle jostakin keksityn tuntuisesta asiasta, ja silloin tuntuu että hän yrittäisi tutustua minuun. Ja joskus hän saattaa katsella minua pitkiäkin aikoja.(Ja minä häntä, etenkin) En ole uskaltanut tehdä mitään, koska pelkään että jos kaverini saavat tietää, olen suoraan sanottuna kusessa. (Juuri siksi että he eivät odota minulaiseni tekevän mitään tälläistä.)Nimettömät viestit ym. ovat olleet ajatuksissa, mutta ne tuntuvat minusta naurettavilta. Mutta jotain olisi pakko tehdä, koska en pysty ajattelemaan mitään muuta kuin häntä. Onneksi koulunkäyntiin tämä ei ole vaikuttanut paljoakaan. Ainoa hyvä puoli tässä on se, että huonoinakaan koulupäivinä ei ärsytä herätä aamulla kouluun, koska tiedän että näen hänet siellä. Haluaisin neuvoja tähän "pattitilanteeseen", jotta saisin itselleni hieman mielenrauhaa. Ja mieluiten ihan kunnollisia neuvoja.
7802
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

hei et oo ainutlaatuisessa tilanteessa...sama homma täällä, paitsi että oon 15 ja muija tuskin koskaan edes katsoo muhun....mitä teen??? oonhan kuitenkin korviani myöten kusessa siihen....pelkään meneväni ihan kipsiin jos se tulee juttelee mulee.....

nimettömät vietit ovat käväisseet mielessäni myös mutta....jotenkin ne ei oikein.....

Äänestä

No Jos tuntuu siltä että sekin haluis tutustuu suhun, niin tottakai sun kannattaa yrittää jotai, jos oot siihen niin ihastunut! eihän sun nyt suoraa kannata sille töräytttää päin naamaa ett sitä rakastat, mut pyydä sitä vaikka johkii ja rohkase ittes..Mitäs sit jossei se oo kiinnostunu? mitä on pahinta mitä voi sitten tapahtuu? Älä laita mitää nimettömii viestii..Mä itse olen tyttö ja haluan että poika on edes sen verran rohkee, että tutustuu ihan rohkeesti tai ainaki yrittää! kyllä se sua silti kaverina senkin jälkeen pitää vaik ei tunteet molemminpuolisia oiskaan..Menkää vaikka ihan perinteisesti leffaan?

Äänestä

Toi on kyllä hankala tilanne. ja jos vielä on vähänkin ujo tai sellasta, niin ongelma voi olla aika isokin. Mulla on ollu vastaavia ongelmia myös... En rohjennut mennä juttelemaan yhen kundin kans jota ainaa salaa havittelin. Kadun sitä suuresti, mut tiedän ettei siit jutust ois tullu yhtään mitään, ei se tykänny mun laisist likoist ollenkaan.
Pelkäät kaverien saavan tietää...mun mielestä siinä ei ois mitään noloo, tosin en oikeen tunne sua tarkemmin ni en voi sanoa.
Mun mielestä se vasta on oikee kunnon kundi ketä uskaltaa tehä aloitteen ! ja vaikka rukkaset tuliskin, ni on se silti miehisyyden merkki että yritit ! Nolonpaa se on jos ei uskalla olla mies ja aidosti kiinnostunut. Tunteet pitää näyttää !

yks hyvä vinkki : Älä odota että aika hoitaa asian, sillä ei se hoida. Jos et sä ota härkää sarvista, se kävelee sun ohi eikä palaa...
Näin siinä käy. Eli tee aloite tai unohda...

Enpä usko että se sua ainakaan tyhmänä pitää...jos pitää, ni kyl on tosi typerä tytsi, tiedän kokemuksesta että todella harvat nauravat perään.

Meet vaan juttelee suoraan jotain mukavaa, ei kannata kierrellä ja kaarella. Kysyt suoraa:
Hei, oon kattellu sua, haluisitsä tutustuu.

Luulen et yks tyyppi kattelee mua kans koulus, se kävelee ohi ja vähä vilkuilee... taidanpa seuraavan kerran pysäyttää sen käytävällä ja kysäistä että mitä kuuluu, kiinnostaisko seura ?

Otapa mallia !

Äänestä
  • ..."Luulen et yks tyyppi kattelee mua kans koulus, se kävelee ohi ja vähä vilkuilee... taidanpa seuraavan kerran pysäyttää sen käytävällä ja kysäistä että mitä kuuluu, kiinnostaisko seura ?"....


    No en todellakaan itse tekisi noin. Ja Siis kysyisi että "kiinnostaisko seura." Vaikuttaisi tyrkyltä.

    Äänestä

  • ... oon kyllä sitä mieltä että ei se tyttö mua tyhmänä pitäis tai jälkikäteen tirskuis kavereidensa kanssa, jos menisin siltä suoraan kysymään, kun se ei tunnu sellaselta tyypiltä... Ja oot oikeessa siinä että aika ei asiaa hoida, vaikka välillä siltä tuntuiskin.
    Mutta haluan nyt esittää sinulle yhden kysymyksen: Jos se poika, joka tuntuu katselevan sinua ei olisikaan sähly-, jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueiden luottopelaaja, eikä oo mikään tyttöjen suosikki, eikä oo koulun muodikkain poika tai edes millään tavalla komea (näin esimerkiksi), niin menisitkö silti kysymään häneltä kelpaako hänelle seura?

    Äänestä

no hei...nyt ku oon päättäny et meen juttelee sille ni mistä mä repäsen puheenaiheen??? ei kellään sattus olee mitään hyvää idistä??? ....enkai mä ny säästä mee sille puhuu vai???

Äänestä
  • vaikka sellaisiin paikkoihin missä tämä ihastuskin notkuu ja sellaisen ns. luonnollisen tilanteen kautta jutskaa aiheesta kun aiheesta.
    Ja jollet tiedä missä tämä ihastus notkuu, ota ensi töiksesi selvää hienotunteisesti asiasta.

    23v. been there, done that. Tai jotain.=D

    Onnee kaikille ihastustensa kanssa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Duratec HE kirjoitti:

Oon 16-v ja aloitin lukion tänä syksynä. Silloin meidän kouluun tuli yks tyttö, johon mä ihastuin heti ku mä näin sen ekan kerran. En itse ole komea enkä pidä mahdollisuuksiani hyvinä sen tytön suhteen, mutta en voi ihastumiselleni yhtään mitään. Olen yleensä varma siitä että hän ei voisi missään tapauksessa olla kiinnostunut minusta. Hän ei yleensä edes huomaa minua. Mutta joskus taas hän esim. tulee juttelemaan minulle jostakin keksityn tuntuisesta asiasta, ja silloin tuntuu että hän yrittäisi tutustua minuun. Ja joskus hän saattaa katsella minua pitkiäkin aikoja.(Ja minä häntä, etenkin) En ole uskaltanut tehdä mitään, koska pelkään että jos kaverini saavat tietää, olen suoraan sanottuna kusessa. (Juuri siksi että he eivät odota minulaiseni tekevän mitään tälläistä.)Nimettömät viestit ym. ovat olleet ajatuksissa, mutta ne tuntuvat minusta naurettavilta. Mutta jotain olisi pakko tehdä, koska en pysty ajattelemaan mitään muuta kuin häntä. Onneksi koulunkäyntiin tämä ei ole vaikuttanut paljoakaan. Ainoa hyvä puoli tässä on se, että huonoinakaan koulupäivinä ei ärsytä herätä aamulla kouluun, koska tiedän että näen hänet siellä. Haluaisin neuvoja tähän "pattitilanteeseen", jotta saisin itselleni hieman mielenrauhaa. Ja mieluiten ihan kunnollisia neuvoja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu