Miten on kiinnityksen laita kun ajetaan vesijetillä kanavasta ylös? Miten toimitte kun ajelette jeteillä Saimaan kanavassa??
Jetillä kanavaan
Sea-Doo
204238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos niitä peijoonin pärryyttimiä tarkoitat, niin veikkaanpa, että turvallisuussyistä kanavaviranomaiset eivät anna ajaa tuollaisella sulutukseen. Kanava ei ole mikään leikkipaikka, ja vehkeet siirtyy auton peräkärryllä kyllä paikasta toiseen.
sinne vaan muiden sekaan ja pitelet sulun reunalta roikkuvasta köydestä kiinni. pysyy ihan kohtuudella paikoillaan.
kunhan luet kanavan määräykset esim. mkl:n sivuilta niin ymmärrät itsekin ettet sinne jetillä pääse...
Olis kaikille muille paras kun ne saatanan häiriköt kiellettäis kokonaan.
No nyt uskallan ainakin yrittää. Jos kerran käsin jaksaa pitää jetin paikoillaan. Kun vähän hankala niitä on sitoa. Tuossa joku kommentoi, että autolla olisi hyvä siirrellä. Minkäs takia noi sulut on sitten tehty jos vesikulkuneuvoilla niitä ei saisi käyttää??!
Miksi jetit pitäisi kieltää?? Nehän esim parantavat järvien tilaa hapettamalla vettä. saastuttavatkin huomattavasti vähemmän kuin isommat laivat. Sitäpaitsi ovat todella käteviä ja nopeita liikkumiseen A paikasta B:hen. Itse käytän heti jäiden lähdettyä työmatkojen kulkemiseen. En tiiä miten verottaja suhtautuu vähennyksiin, mut taidan vähentää moottoripyörän mukaan. Siihenhän sitä voi paremmin verrata kuin autoon.
saa venettä sitoa köydellä mihinkään. Veden pinnan korkeus kun muuttuu kohtalaisen nopeasti metritolkulla.
Isotkin veneet siis ovat vain kädessä pidettävän narun varassa.
Suosittelisin isompia veneitä ja laivoja sitomaan itsensä poijuihin jotka nousevat ja laskevat veden pinnan mukaan. On raskasta käsin pidellä kiinni, eikös? Eikös skootteriinkin voisi tehdä jotkut kiinnitys lenkit sivuun mistä sen saisi sidottua ko. poijuun?
voi olla kelluvat poijut mutta läheskään kaikissa kanavissa ei ole. Esimerkiksi Varkaudessa korkeuseroa on useita metrejä ja köydet ovat reunalla kiinteästi.
Mielestäni vesijetit ja skootterit tulisi kieltää täysin sisävesistöissä. Menkööt merelle ajamaan, siellä riittää tilaa.
Minun mielestäni niiden ajelu merellä tulisi kieltää, menkööt sisävesille, onhan meillä toistasataatuhatta järveä!
Saimaan kanavassa on nousevat poijut ja virtaukset niin heikot, että jaksaa pitää käsivoimin vähän isompaakin venettä. Kanava-altaiden täyttö ja tyhjennys tapahtuu pohjaluukkujen kautta.
Normaalistihan kanavassa on seinämissä koukut, joissa köysilenkkiä siirrellään nousun tai laskun mukaan ( Varkauden kanava).
Mitään köysiä ei normaalisti roikutella kanavan pollareista, sotkeuvat vain potkuriin tai johonkin muuhun virtauksissa.
"Normaalistihan kanavassa on seinämissä koukut, joissa köysilenkkiä siirrellään nousun tai laskun mukaan ( Varkauden kanava). Mitään köysiä ei normaalisti roikutella kanavan pollareista, sotkeuvat vain potkuriin tai johonkin muuhun virtauksissa."
Täytyy vähän puuttua tuohon lausahdukseen. Omasta mielestäni Varkaudessa sijaitseva Taipaleen kanava on poikkeus, jos otetaan huomioon kaikki Saimaan alueen kanavat. Pienveneellä yhtä vaikeasti kuljettavaa kanavaa ei tule mieleen Vuoksen vesistössä juuri muita, olisikohan Tahkon reitillä Lastukoski vastaava, mutta paljon pienempi. Minusta yleisempi käytäntö on ehdottomasti joko kanavan reunalla roikkuvat köydet (ei ne mene potkuriin, koska alapäässä on köyden sisällä paino, joka pitää köyden suorana reunaa vasten) tai Saimaan kanavan sulkujen tapaan veden pinnan mukana siirtyvät kelluvat kiinnistypollarit (esim. Pielisjoen kanavat). Onpa Tahkon vesireitin kanavissa ja Iisalmen suunnalla Nerkoon kanavassa koko sulun mittainen kelluva laituri. Tälläisessä kanavassa ei vähäiselläkään sulutuskokemuksella kulkeminen ole vaikeata, jos hallitsee veneen kylkikiinnityksen laituriin. Savonlinna-Kuopio syväväylän kaksi mitoiltaan suurempaa kanavaa (Taipale ja Konnus) ovat ainoat pienveneeile vähän hankalammat, näistäkin Konnus on pienen korkeuseronsa (0,5-1 m) lähinnä läpiajettavaa mallia.
Saimaan kanavassa ja >4,35 m syväväylällä köysiä ei tosiaankaan näe, sen sijaan köysiä roikuttavia kanavia tulee lähistöltä Saimaalta mieleen ainakin
- Karvio, Kerma, Pilppa, Vihovuonne
- Varistaival (5 sulkua)
Yleensäkin suluissa kannattaa jäädä mahdollisimman lähelle tuloporttia. Varsinkin ylöspäin mentäessä virtaukset ovat tällöin vähäisimmät. alaspäin mentäessä paikka ei ole aivan yhtä kriittinen.
eli AriT ehti vastaamaan mutta olin juuri sanomassa, että Matkapurjehtija ei ole koskaan mennyt läpi Heinäveden reittiä. En minäkään ole mennyt kuin kerran, mutta köydet siellä roikkuivat ainakin silloin eli olisiko ollut heinäkuussa 2000.
myöntää, että olen Saimaalla kulkenut vain syväväylää käydessäni Kuopiossa, mutta en kyllä tarkoittanut vain Saimaan kanavia koukkujen yleisyydestä kirjoittaessani.
Keski-Euroopassa en nähnyt missään riippuköysiä enkä Göta-kanavan suuremmilla suluilla ja matalissa sulutuksissa heitettiin köysi itse kanavan laidalle.
Kotomaan kanavista ainakin Valkeakoskella ja Lempäälässä on koukut seinissä.
Vai että Saimaan kanavalle?
Jos kanavaa myöten meinaat mereltä Saimalle nousta, voi tulla ongelmia viranomaisten, etenkin Venäläisten kanssa. Varustusta pitäisi moiselle merimatkalle Santiosta Uuraaseen ja edelleen kanavaa pitkin Suomeen, olla melko reilusti. Tankkauspaikkoja ei ole joten riittääkö bensa? Jos ei ole VHF-radiopuhelinta, pitää aluksessa olla luotsi Uuraan ja Juustilan välillä. Tuskin kovin moni venäläisluotsi haluaisi ajaa jetillä paskaisessa Viipurinlahden vedessä.
Jos taas tarkoitit muita Saimaalla olevia kanavia, kuin Saimaan kanava, ei ole mitään ongelmia. (On vain yksi Saimaan kanava ja muut on nimetty omilla nimillään, näitä ei pidä sekoittaa.) Itsepalvelusulut toimivat niin kanootille kuin rahtilaivallekin. Ainoastaan Taipaleen ja Varistaipaleen kanavat ovat miehitettyjä ja niihin pitää tilata sulutus. Helpoiten se käy kännykällä, joka taas tuppaa jetteillessä kastumaan, joten voi tulla juoksukeikka sulkumestarin koppiin, mutta onnistuu se niinkin.
Hyvää kanavaseikkailua
"Ainoastaan Taipaleen ja Varistaipaleen kanavat ovat miehitettyjä ja niihin pitää tilata sulutus. Helpoiten se käy kännykällä, joka taas tuppaa jetteillessä kastumaan, joten voi tulla juoksukeikka sulkumestarin koppiin, mutta onnistuu se niinkin. "
Eipä tarvitse normaalien aukioloaikojen puitteissa tilailla etukäteen eikä myöskään juosta sulkumestarin puheille. Jos alusta ei huomata, niin molempien kanavien sekä ala- että yläpuolella on merkinantokello, jonka nappia painamalla viesti sulutushalukkudesta välittyy vuorossa olevalle vahdille.
Myös Pielisjoki kuuluu Saimaan vesialueeseen, joten tähän miehitettyjen kanavien joukkoon pitää ottaa mukaan myös Joensuun kanava. Nykyään muut Pielisjoen kanavat ja sillat kauko-ohjataan Joensuusta, toissa kesänä muillakin kanavilla oli vielä omat henkilökuntansa.
Samoin Kuopiosta pohjoiseen ollaan vielä samassa vedessä eli Iisalmen reitillä on Ahkiolahden kanavassa myös miehitys tai ainakin oli vielä viime kesänä, muut reitin kanavat ovat itsepalvelussa.
Etukäteistilausta ei tarvitse harrastaa kuin silloin, jos kanavien ulkopuolella olevia avattavia siltoja tarvitsee saada auki. Tälläisiä tulee mieleen Kuopiosta pohjoiseen Kallansillat ja Peltosalmi, itään Jännevirta ja etelään Savonlinna. Joitakin siltojakin on itsepalvelussa kuten mm. Virtasalmi reitillä Savonlinnasta Punkaharjulle.
Mites on laita esim. Keski-Suomen kanavissa??
Emme kaipaa jettejä myöskään tänne.