Olen huomannut itsessäni huolestuttavan piirteen...

Elikkäs olen nuori nainen joka on kärsinyt nuoruudessaan (=teini-iässä) tästä muotitaudista eli anoreksiasta. Nyt olen suht selvillä vesillä, normaali painoinen ja laihdutukseen en enää suostu.

Olen elänyt niin suhteissa kuin yksinkin, en pelkää yksin oloa. Mutta nyt olen sitten löytänyt elämäni miehen, asumme yhdessä yhteisessä omassa kodissa ihanan koiravauvan kanssa. Riitelemme muutamia kertoja kuukaudessa (yleensä aivan älyttömän typeristä asioista), ja joka kerta mieheni lähtee kävelylle koiran kanssa eli rauhoittamaan tunteitaan. Yleensä näitä kävelylle lähtöjä edeltää kova sanasota ja kun hän on ovet paukkuen lähtenyt tulee minulle todella typeriä ajatuksia päähäni...en ole koskaan ennen ajatellut itseni vahingoittamista mutta nyt riitojen jälkeen olen miettinyt itseni satuttamista. En huomion hakuisesti vaan luulen että fyysinen kipu on helpompi kestää kuin henkinen kipu...

Olenko nyt sittenkin läheisriippuvainen vai onko minulla edessä vakavia ongelmia...?
2405
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ei normaalia ajatella itsensä vahingoittamista. Jokaiseen parisuhteeseen kuuluu varmasti riitoja, otat ilmeisesti niistä liikaa paineita. Ei kaikki ole aina ruusuilla tanssimista...Ilmeisesti et kestä vastoinkäymisiä tai odotat parisuhteelta täydellisyyttä. Meillä riidellään myös muutaman kerran viikossa ja joskus päivittäinkin on pientä "sanasotaa". Kaikkein paras on selvittää asiat heti eikä lähteä ulos "koiraa ulkoiluttamaan" , voithan sanoa sen miehellesi että yritätte selvittää asiat

Äänestä
  • että meillä riidellään ehkä muutama kerta kuukaudessa ei ehkä sentäs viikossa, ja joskus riita on mitätöntä, joskus taas ei.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Turhake? kirjoitti:

Elikkäs olen nuori nainen joka on kärsinyt nuoruudessaan (=teini-iässä) tästä muotitaudista eli anoreksiasta. Nyt olen suht selvillä vesillä, normaali painoinen ja laihdutukseen en enää suostu.

Olen elänyt niin suhteissa kuin yksinkin, en pelkää yksin oloa. Mutta nyt olen sitten löytänyt elämäni miehen, asumme yhdessä yhteisessä omassa kodissa ihanan koiravauvan kanssa. Riitelemme muutamia kertoja kuukaudessa (yleensä aivan älyttömän typeristä asioista), ja joka kerta mieheni lähtee kävelylle koiran kanssa eli rauhoittamaan tunteitaan. Yleensä näitä kävelylle lähtöjä edeltää kova sanasota ja kun hän on ovet paukkuen lähtenyt tulee minulle todella typeriä ajatuksia päähäni...en ole koskaan ennen ajatellut itseni vahingoittamista mutta nyt riitojen jälkeen olen miettinyt itseni satuttamista. En huomion hakuisesti vaan luulen että fyysinen kipu on helpompi kestää kuin henkinen kipu...

Olenko nyt sittenkin läheisriippuvainen vai onko minulla edessä vakavia ongelmia...?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu