Kysyn laajemmassa mittakaavassa:
Miten luonnon uskonnoissa suhtaudutaan uskonnolliseen väkivaltaan, mm. nuorten tyttöjen harrastamaan itsensä viiltelyyn, ihmisuhreihin, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön sun muuhun fyysisen/henkisen tuskan aiheuttamiseen?
Asia kiinnostaa lähinnä siksi, että olen tutustunut laajasti kristinuskon sisäisiin ongelmiin, joista vakavimmat ovat juuri uskonnon nimissä tehtyjä ihmisen vapauden rajoittamisia, jopa seksuaalisia ja henkisiä hyväksikäyttöjä. tietolähteenä on ollut vapaa-ajattelijain liitto ja uskontojen uhrit ry.
Kartoitan tällä lähinnä uskonnon ongelmallisuutta ja asenteita. Itse tuomitsen ehdottomasti kaiken uskonnollisen rajoittamisen ja väkivallan.
Miten luonnon uskonnoissa suhtaudutaan uskonnolliseen väkivaltaan, mm. nuorten tyttöjen harrastamaan itsensä viiltelyyn, ihmisuhreihin, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön sun muuhun fyysisen/henkisen tuskan aiheuttamiseen?
Asia kiinnostaa lähinnä siksi, että olen tutustunut laajasti kristinuskon sisäisiin ongelmiin, joista vakavimmat ovat juuri uskonnon nimissä tehtyjä ihmisen vapauden rajoittamisia, jopa seksuaalisia ja henkisiä hyväksikäyttöjä. tietolähteenä on ollut vapaa-ajattelijain liitto ja uskontojen uhrit ry.
Kartoitan tällä lähinnä uskonnon ongelmallisuutta ja asenteita. Itse tuomitsen ehdottomasti kaiken uskonnollisen rajoittamisen ja väkivallan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En yritäkään puhua kaikkien luonnonuskontojen puolesta, en edes kaikkien wiccojen, vaikka itse tuota uskontoa tunnustankin. Omasta puolestani sen sijaan voin sanoa halveksivani uskonnollisia ryhmittymiä ja liikkeitä, joiden täytyy pönkittää asemaansa jäsentensä mielissä esimerkiksi väkivallan uhalla ("jos hiiskahdatkaan lähtemisestä, niin me hakataan sinusta moiset demonit pois"). Lievempikin henkilökohtaisen vapauden rajoittaminen on mielestäni väärin. Mitä arvoa voi olla kenenkään mukanaololla uskonnollisessa toiminnassa, jos se ei perustu tietoiseen, vapaaehtoiseen valintaan?
Jokaisen tulee mielestäni saada tietää, mihin ryhtyy ja omata vapaus lähteä mistä tahansa missä vaiheessa tahansa - ei uskonnoissa saa olla "point of no returneja". (On muuten, sivumennen sanoakseni, hieman kummallista, että mm. yllämainittua asiaa ajava Uskontojen uhrien tuki ry. ei kerro suoraan missään olevansa ev.lut./kristillispainotteinen ja että sen perustaja uskoo evankelis-luterilaisuuden olevan ainoa normaali ja luonnollinen uskonnollisuuden muoto. [Ks. Kaplan: "Beyond the Mainstream", Helsinki University Pressin julkaisema muistaakseni.])
Mitä viiltelyyn tulee, käsittääkseni se on yleensä seurausta mielenterveysongelmista, esim. vakavasta masennuksesta, eikä niinkään uskonnollisesta väkivallasta tai yleensäkään mistään uskonnosta. On kai niitä joitain pellejä, jotka viiltelevät itseään "saatanalle", mutta epäilisin näiden olevan vähemmistö. Viiltely taitaa olla enemmistölle huono tapa purkaa pahaa oloa ja/tai avunhuuto, jota ei muuten osata tuoda esiin.
>Miten luonnon uskonnoissa suhtaudutaan uskonnolliseen väkivaltaan, mm. nuorten tyttöjen harrastamaan itsensä viiltelyyn, ihmisuhreihin, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön sun muuhun fyysisen/henkisen tuskan aiheuttamiseen?
Wiccalaisuudessa tähän on hyvin selkeä vastaus. Koska wiccoilla on tämä sääntönsä eli rede (Harm none, do as ye will), ei vahingoittamista sallita sen missään muodossa. Lisäksi wiccat uskovat, että sen minkä lähettää eteenpäin, se saa myuös takaisin. Vahingoittamattomuus-sääntö koskee sekä henkistä, että fyysistä vahingoittamista, itsensä ja toisten vahingoittamista.
>joista vakavimmat ovat juuri uskonnon nimissä tehtyjä ihmisen vapauden rajoittamisia, jopa seksuaalisia ja henkisiä hyväksikäyttöjä.
Tämä voisi johtua siitä, että kuitenkin Raamattu on loppujen lopuksi erittäin väkivaltainen kirja (raiskauksia, murhia, ihmisuhreja, jne. jumalan nimissä). Toisekseen kristityt käyttävät helvetillä pelottelua vallan välineenä. Lisäksi katolilaisten pappien selibaatti aiheuttaa heille luonnottoman tilan, josta seurauksena usein on erilaisia seksuaalisuuden kieroutumia.
>tuomitsen ehdottomasti kaiken uskonnollisen rajoittamisen ja väkivallan.
Kuin myös.