Näin ei todellakaan pitänyt käydä! Ihastuin korvia myöten työkaveriini. Nähdään päivittäin pieniä hetkiä, mutta ne hetket antoivat voimaa jaksaa taas seuraavaan kertaan. Mutta sitä seuraavaa kertaa ei enää tule! Vaihdoin työpaikkaa, koska en kestänyt enää niitä pitkiä katseita, leikkimielisiä tönäisyjä, halailua ja vitsien heittoa milloin ulkonäöstä, luonteesta tai harrastuksista.
Ongelmahan oli alunalkaenkin se, että hänellä on perhe ja sitähän ei minun moraalillani mennä rikkomaan. No nyt kärsin sitten itse...Huoh. Eikä hänellä varmaan aivan lopullista käsitystä ollut minun tunteista, sen enenmpää kuin minullakaan hänen...kaikki merkit noin niin ku muuten viittasivat jonkilaiseen ihastumiseen. Jos hän olisi sinkku, olisin ihan varma, että hänellä olisi jotain tunteita mua kohtaan, mutta nyt olen vain sekaisin ja katsoin parhaaksi viheltää pelin poikki ennen kuin tosissani sekoaisin. Ei enää niitä pieniä hetkiä, vaan loparit ja unohtaisin hänet "siinä mielessä" sillä pidetään edelleen yhteyttä silloin tällöin ihan vaan kavereina. Ehkä mun tunteet on hieman viilentyny, mut ku haluaisin vaan unohtaa ja jatkaa matkaa vahingosta viisastuneena. No mutta onkohan kohtalotovereita?
Ongelmahan oli alunalkaenkin se, että hänellä on perhe ja sitähän ei minun moraalillani mennä rikkomaan. No nyt kärsin sitten itse...Huoh. Eikä hänellä varmaan aivan lopullista käsitystä ollut minun tunteista, sen enenmpää kuin minullakaan hänen...kaikki merkit noin niin ku muuten viittasivat jonkilaiseen ihastumiseen. Jos hän olisi sinkku, olisin ihan varma, että hänellä olisi jotain tunteita mua kohtaan, mutta nyt olen vain sekaisin ja katsoin parhaaksi viheltää pelin poikki ennen kuin tosissani sekoaisin. Ei enää niitä pieniä hetkiä, vaan loparit ja unohtaisin hänet "siinä mielessä" sillä pidetään edelleen yhteyttä silloin tällöin ihan vaan kavereina. Ehkä mun tunteet on hieman viilentyny, mut ku haluaisin vaan unohtaa ja jatkaa matkaa vahingosta viisastuneena. No mutta onkohan kohtalotovereita?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Ongelmahan oli alunalkaenkin se, että hänellä on perhe ja sitähän ei minun moraalillani mennä rikkomaan."
Sinä et ollut paikalla kun hän rupesi perheitä perustamaan eikä sinulta kysytty mielipidettä. Näin ollen toisten perhesitoumukset eivät sido sinua.
"No nyt kärsin sitten itse..."
Tykkäätkö kärsiä. Moraalisena saat varmasti sädekehän ympärillesi mutta minä kyllä valitsisin toisin.
"Huoh. Eikä hänellä varmaan aivan lopullista käsitystä ollut minun tunteista, sen enenmpää kuin minullakaan hänen...kaikki merkit noin niin ku muuten viittasivat jonkilaiseen ihastumiseen. "
Päästät tilaisuuden luikertelemaan ohi koskaan edes yrittämättä? Enkelikuoro varmaan kiittää sinua Taivaassa.
Minä olen tehnyt Jumalan kanssa sellaisen sopimuksen että jos minun käytökseni häiritsee häntä, hän saa tulla kertomaan sen minulle.
Olisin mäkin kyllä kysyny, vaikka turpiin on tullu vähän vastaavassa tilanteessa. Jos kerta duunia vaihtaa kuitenkin, niin mitäpä menetettävää siinä sitten on.
Tiukan paikan tullen ihmisen on täysin luonnollista preferoida omia pyrkymiksiään parisuhteen suhteen kuin jonkun tuntemattoman.
noin radikaaleihin vetoihin olisi mennyt, mutta arvostan sitä että ymmärsit väistyä.
Mä en kykenisi elämään, jos jollain tavoin edes luulisin rikkoneeni toisen perheen/suhteen.