Olen läski.Vihaan itseäni yli kaiken.En jaksa ihmisiä jotka sanovat että ota itseäsi niskasta kiinni..joopa.Kuinkahan monta kertaa olen ottanut ja kuinkahan monesti ote on livennyt.
En tunne itseäni naiseksi vaan ..en miksikään.
Olen 176 ja painan n.100kg.Mihin vain koskenkin kaikkialla on läskiä.Rinnat roikkuvat melkein jo navan kohdalla..paha mennä toisaalta sanomaan kun tuntuu etten löydä napaa.Käsivarret ovat täynnä ihanaa löysää massaa.Kasvot ovat pulleat ja höllyväthän nekin.maha roikkuu ja jalat on suonikohjujen ympäröimät,hyi....tana.nythän mä hokasin ett selluliittiä mulla ei ole..voi jee.
hyvää kesää vaan kaikille! T: Massa
En tunne itseäni naiseksi vaan ..en miksikään.
Olen 176 ja painan n.100kg.Mihin vain koskenkin kaikkialla on läskiä.Rinnat roikkuvat melkein jo navan kohdalla..paha mennä toisaalta sanomaan kun tuntuu etten löydä napaa.Käsivarret ovat täynnä ihanaa löysää massaa.Kasvot ovat pulleat ja höllyväthän nekin.maha roikkuu ja jalat on suonikohjujen ympäröimät,hyi....tana.nythän mä hokasin ett selluliittiä mulla ei ole..voi jee.
hyvää kesää vaan kaikille! T: Massa
Vastaukset 5
Vanhimmat
sulla on vielä suht terveellistä huumorintajua jäljellä!
Ei sitä voi muuta kun yrittää taas uudelleen. Kehitä jotain apukeinoja valmiiksi niiksi "otteen lipeämis hetkille" kuten tavoitekuva jääkaapille yms.
juju on siinä, että niille heikoille hetkille pitää keksiä jotain muuta tekemistä. Usko pois, kyllä se siitä lähtee.
Opettele uusi asenne.
Sensijaan, että inhoat itseäsi niin opettele rakastamaan.
Minun nykyinen mottoni on:
Kaikki tässä elämässä on todellakin mahdollista,
kun vain oivaltaa, välittää ja huolehtii itsestään.
Eläkäämme tätä päivää ilolla nauttien.
Tuon asenteen omaksuin tässä asteettain.
Päätin ettei minua syöpä ja läskit kukista ja nyt olen tässä. (-50 kg)
Harrastan aktiivisesti liikuntaa.
Käyn jopa lenkillä, en todellakaan olisi voinut aikaisemmin kuvitella, että joskus nautin juoksemisesta.
Nahka on osittain jäänyt roikkumaan, mutta parempi kuitenkin näin entiseen verrattuna.
Tsemppiä, usko ja rakasta itseäsi sillä olet oman elämäsi tärkein ihminen.
Dr.Phil on sanonut että jokainen saa sen minkä uskoo itsensä ansaitsevan. Siis rakasta itseäsi! ja tee muutos ITSESI takia. Pikku hiljaa hyvä tulee. Keskity siihen mitä on sisällä sen sijaan mitä on ulkona :) Postiivinen asenne on avainsana!
olen lihava, todella. pituus 152 ja paino indexi 31. eli merkittävä liikalihavuus. painiskelen samanlaisen ongelman kanssa. peilikuvaani inhoan, mutta ilmeiseti en vielä tarpeeksi, koska en tee asialle oikeesti mitään. sanoin oikeesti siksi että, toki lähes joka maanantai aloitan laihduttamaan, joskus muotoilen sen, että aloitan terveellisemmän elämän. suunnittelen suurellisiseti mtä syön ja mitä jätän pois. ym ym. sinullekkin tuttua varmasti. mutta, korkeintaan se viikko kaksi menee, pari kiloa tippuu, ja sitten...repsahdan taas. kilot tulee takaisin ja mieli on apea. jostain kumman syystä en saa itsestäni irti tällä hetkellä mitään. olen laihduttanut pv ja tieto-taitoa asiaan on, mutta ei sitä tarkeintä, eli motivaatiota. ilman sitä hommasta ei ole tullut mitään. täytyy vaan uskoa, että kyllä me vielä onnistutaan, ennemmin tai myöhemmin. tsemiä sinulle ja meille kaikille kuitenkin.
jotenkin en jaksa uskoa, että mikään hyvä voi saada alkunsa itseinhosta. Jos aloittaa laihdutuksen siitä syystä, että inhoaa itseään ja rankaisee itseään rankalla laihdutuskuurilla niin saattaa onnistuttuaan huomata, että se itseinho ei ole kilojen myötä hävinnyt mihinkään.
Katso itseäsi uudestaan peilistä! Olet kaunis nainen jo nyt, laihtuessasi muutut aina vain kauniimmaksi, olosi kevenee, jaksat paremmin, voit ostaa kauneuttasi korostavia vaatteita.
Laihduta siksi, että rakastat itseäsi jo nyt. Ei siksi että vihaat itseäsi.