Piekka on hyvin sanonut Akavan sivuilla. Kunpa ne ministeripelletkin tajuisivat. Ketä urpoja oikeasti istuu opetusministeriössäkin? Eikö heidän pitäisi olla koulutuksen suunnittelun ammattilaisia ja visionäärejä parhaasta päästä?
"23.5.2006
Ylikoulutus on tuhlausta
– On kummallista, että Suomella on varaa kouluttaa ihmisiä tehtäviin, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Tällainen ylikoulutus tuhlaa sekä yksittäisen ihmisen että koko yhteiskunnan resursseja, sanoi puheenjohtaja Piekka AKAVAn liittokokouksessa Helsingissä.
Jatkossa on tarkasteltava entistä enemmän myös työllisyyden laatua, ei pelkästään työttömyyttä. AKAVA on työmarkkinatutkimuksessaan selvittänyt, että joillain aloilla koulutusta hyödyntämätöntä työllistymistä on huomattavan paljon. Esimerkiksi tradenomeista 14 %, sosiaalialan amk/ sosionomeista 9 % ja ekonomeista 5 % on työssä, jonka vaativuustaso on selvästi heidän koulutustasoaan alhaisempi. Kun mukaan lasketaan ne, joiden työt ovat osittain koulutusta vastaamattomia, päästään jo moninkertaiseen määrään.
– Tästä ei voi tehdä kuin sen johtopäätöksen, että joillain akavalaisilla aloilla korkeakoulujen aloituspaikkamäärät ovat pielessä. Näitä aloja ovat etenkin tekniset ja kaupalliset alat. Kenenkään etu ei ole ensinnäkään kouluttaa nuoria työttömiksi, muttei myöskään ylikouluttaa heitä. Koulutuksen resurssit ovat muutoinkin huonot, joten niitä ei pitäisi haaskata, Piekka muistuttaa.
– Vai halutaanko ylikoulutuksella tarkoituksellisesti heikentää korkeasti koulutettujen ansiokehitystä pitämällä heitä reservissä koulutusta vastaamattomissa töissä? Piekka kysyy.
– Koulutuksessakin on ”parasta ennen” -päivämäärä. Jos valmistumisen jälkeen joutuu koulutusta vastaamattomaan työhön, ammattitaito rapistuu, minkä jälkeen on entistä vaikeampaa päästä omaa koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Uutta työtä haettaessa ei ole meriitti olla koulutusta vastaamattomassa työssä.
Vaikka työnantajat vaativat työvoimareservejä, ei ole niidenkään kannalta hyvä, jos työntekijän työmotivaatio kärsii siksi, ettei työtehtävien vaativuus vastaa omia, pitkällä koulutuksella hankittuja taitoja.
AKAVA on tähän mennessä ollut mukana tai rahoittanut useita tutkimusprojekteja, joissa on tarkasteltu koulutusta ja työelämän tarpeita. Tämän asian tutkiminen ei kuitenkaan voi olla ainoastaan etujärjestön tehtävä. Siksi opetus-, työ- ja valtiovarainministeriön pitäisi yhdessä eri tutkimuslaitosten kanssa ryhtyä teettämään tulevaisuutta ennakoivaa tutkimusta koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaamisesta, Piekka sanoo.
Opetusministeriöllä ei ole ollut intoa puuttua korkeakoulujen resursseihin, opetushenkilökunnan uuvuttaviin työmääriin tai opiskelijoiden taloudelliseen asemaan. Maastamme on puuttunut jo aivan liian pitkään kokonaisnäkemys koulutusketjun toiminnasta."
"23.5.2006
Ylikoulutus on tuhlausta
– On kummallista, että Suomella on varaa kouluttaa ihmisiä tehtäviin, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Tällainen ylikoulutus tuhlaa sekä yksittäisen ihmisen että koko yhteiskunnan resursseja, sanoi puheenjohtaja Piekka AKAVAn liittokokouksessa Helsingissä.
Jatkossa on tarkasteltava entistä enemmän myös työllisyyden laatua, ei pelkästään työttömyyttä. AKAVA on työmarkkinatutkimuksessaan selvittänyt, että joillain aloilla koulutusta hyödyntämätöntä työllistymistä on huomattavan paljon. Esimerkiksi tradenomeista 14 %, sosiaalialan amk/ sosionomeista 9 % ja ekonomeista 5 % on työssä, jonka vaativuustaso on selvästi heidän koulutustasoaan alhaisempi. Kun mukaan lasketaan ne, joiden työt ovat osittain koulutusta vastaamattomia, päästään jo moninkertaiseen määrään.
– Tästä ei voi tehdä kuin sen johtopäätöksen, että joillain akavalaisilla aloilla korkeakoulujen aloituspaikkamäärät ovat pielessä. Näitä aloja ovat etenkin tekniset ja kaupalliset alat. Kenenkään etu ei ole ensinnäkään kouluttaa nuoria työttömiksi, muttei myöskään ylikouluttaa heitä. Koulutuksen resurssit ovat muutoinkin huonot, joten niitä ei pitäisi haaskata, Piekka muistuttaa.
– Vai halutaanko ylikoulutuksella tarkoituksellisesti heikentää korkeasti koulutettujen ansiokehitystä pitämällä heitä reservissä koulutusta vastaamattomissa töissä? Piekka kysyy.
– Koulutuksessakin on ”parasta ennen” -päivämäärä. Jos valmistumisen jälkeen joutuu koulutusta vastaamattomaan työhön, ammattitaito rapistuu, minkä jälkeen on entistä vaikeampaa päästä omaa koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Uutta työtä haettaessa ei ole meriitti olla koulutusta vastaamattomassa työssä.
Vaikka työnantajat vaativat työvoimareservejä, ei ole niidenkään kannalta hyvä, jos työntekijän työmotivaatio kärsii siksi, ettei työtehtävien vaativuus vastaa omia, pitkällä koulutuksella hankittuja taitoja.
AKAVA on tähän mennessä ollut mukana tai rahoittanut useita tutkimusprojekteja, joissa on tarkasteltu koulutusta ja työelämän tarpeita. Tämän asian tutkiminen ei kuitenkaan voi olla ainoastaan etujärjestön tehtävä. Siksi opetus-, työ- ja valtiovarainministeriön pitäisi yhdessä eri tutkimuslaitosten kanssa ryhtyä teettämään tulevaisuutta ennakoivaa tutkimusta koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaamisesta, Piekka sanoo.
Opetusministeriöllä ei ole ollut intoa puuttua korkeakoulujen resursseihin, opetushenkilökunnan uuvuttaviin työmääriin tai opiskelijoiden taloudelliseen asemaan. Maastamme on puuttunut jo aivan liian pitkään kokonaisnäkemys koulutusketjun toiminnasta."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.