eli, kumpi olisi ensimmäisenä parempi ottaa, uros vai narttu? kumpi helpompi ja kummassa enemmän hyötyjä.. ja voitte sitten kertoa kaikki hyvät ja huonot puolet ja oman mielipiteen asiasta. ensin ajateltiin narttua, mutta nämä juoksut vaivaa. niistäkään ei niin paljoa tietoa ole, joten tänne saa kertoilla miten pääsisi helpoiten. uroksissa taas mietityttää se, että monet ovat sanoneet vaikeammin koulutettavaksi ensimmäisenä koirana.. mutta kirjoittakaa ja kiitos vastauksista ja mielipiteistä! :)
kumpi olisi ensimmäiseksi..
--minä--
9446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itse varmaan ottaisin ekaksi OMAKSI koiraksi naaraan.Tällä hetkellä meillä on kolme koiraa:kaksi naarasta ja yksi uros.
Mielestäni itsekin olen jostain lukenut,että naaraita olis helpompi kouluttaa ku uroksia,mutta seki varamasti riippuu niin yksilöstä kuin rodustakin.
Meillä ei kyllä ole minkään koiran kanssa ollut koulutusvaikeuksia.Tai no kaksi koiristamme on metsästyskoiria,joten niitä ei oikein ole saanut opettettua pysymään pihalla(en nyt tiedä onko tuo mikään koulutusongelma).Tosin narttu koira (suomen ajokoira) pysyy niin kauan pihalla,kun sen näkee,mutta kun silmä välttää se lähtee.Toinen narttu on pysyny aina pihalla ja sen pystyy yksinkin irti jättämään.Se ei ole ikinä edes yrittänyt lähteä mihinkään ja on nyt kolme tai neljä vuotias.
Uroskoira oli ainaki nuorempana sellainen,että se lähti aina ja heti,jos sattu pääsemään irti(ja se ku vielä oppi aukasemaan ovenki).
Mielestäni narttukoiria on ehkä helpompi opettaa myös tuohon pihalla pysymiseen (siis jos haluaa),koska niillä ei ole sitä ikuista kiimaa,jonka varjolla urokset yleensä lähtevät pihalta pötkimään.
Naaraitten killahan siis kestää 2-3 viikkoa.Meillä tuonkaan asian kanssa ei ole ollut suurempia ongelmia.Tietysti sisällä ollessa joskus löytää veriläikän jostain,mutta ei sen enempää.Ja koirillehan on niitä suojia.
Tässä mun viestissä ei nyt hirveenä varmaan tullu mitään vastauksia,mutta kertoilinpa vähä omia kokemuksia.Ja onnea koiran etsimisessä! :)
Tyttökoirat on NARTTUJA. Ei naaraita :))
Nartut voivat olla helpompia nuorina, mutta urokset taas sitten, kun ne on saatu koulutettua ja aikuiseksi. Näin mielestäni on monessa rodussa. Urokset ovat nuorina aktiivisimpia ja vilkkaampia ja mielestäni myös iloisempia! Jos harrastuskoiraa haluat, on uros ehdottomasti parempi vaihtoehto, koska silloin mm. juoksut eivät katkaise harrastuksia. Uroksen käytös on aikuisena helpommin ennakoitavissa kuin ovelan ja kieron nartun! Narttujen käytöstä ei aina osaa ennakoida.
Joka tapauksessa nartun tai uroksen kanssa kannattaa mennä koirakouluun pentukursseista lähtien. Jos olet valmis kouluttamaan koirasi, ei ole väliä sillä, kumpaa sukupuolta koira on.
Lue Tuire Kaimion kirja Pennun kasvatus sekä Jan Fennellin kirjat Kuuntelen koiraani ja Koulutan koirani. Noista kirjoista saat hyvät lähtökohtat kouluttaa koiraasi. Tässä myös hyvä linkki:
http://kotisivu.mtv3.fi/toko/liikkeidenkoulutus.htm
Mitä rotua olet harkitsemassa?
"Jos harrastuskoiraa haluat, on uros ehdottomasti parempi vaihtoehto..."
Kukahan viisas täällä taas on "asiantunteva"? Onko hullumpaa kuultu!
...koska silloin mm. juoksut eivät katkaise harrastuksia.
minua ei ole koskaan narttujen juoksut häirinneet,omani on olleet juoksujen aikana samanlaisia kuin muutoinkin,eikä oo ollut valeraskauksia tai muita.uroksella on aina juoksu,mutta muutoin en hirveää eroa näille tee,kummatkin voi olla hyvin pehmeitä tai kovia,riippuen rodusta ja perimästä,eli on niin yksilökohtaista että millaisen koiran saa,jotkut urokset on kilttejä ja oppivaisia,samanrotuinen narttu voi olla hirmu kovapäinen tai sitten toisin päin =)Kyllä se on vaan se otettava minkä haluaa itse.
että jos ottaisin urosta niin onko se niiden leikkaus "pakollinen"? tai että ei tulisi mieleenkään ettei koiraa leikattaisi?
olemme ottamassa pienen ja keskikokoisen välissä olevaa koiraa, jotain helppohoitoista ja koulutettavaa. ja että sopeutuu kerrostaloon, sekä meillä asuviin gerbiileihin..tiibetinspanieli on yksi hyvä vaihtoehto. ensin tykästyttiin cairnterrieriin ja westiin, mutta kun ovat terrierejä niin ei ole oikein varma sitä ensimmäisenä koirana..myös monia muita rotuja ollaan mietitty. on tämä vaikeaa, kun molemmisaa, uroksessa ja nartussa, on niiitä hyviä ja huonoja puolia. mitään agilityä tai vastaavaa ei meinattu harrastaa.
Jos otat uroksen ja haluat leikkauttaa sen, kerro siitä kasvattajalle, niin hän valitsee sinulle sellaisen koiran, joka ei ole ulkonäöllisesti kaikkein lupaavin. Lupaavimmat annetaan tietenkin sellaisille, jotka harrastavat näyttelyitä. Koiraurokset yleensä leikkautetaan vain, jos on jotain ongelmia.
Tiibetinspanieliurokset ja nartut sopivat molemmat hyvin ensimmäiseksi koiraksi, ei niiden luonteissa ole paljon eroja.
Onnea koiranhankintaan!
Noh, itse suosittelen ekaksi koiraksi melkein aina narttua. Onhan ne vähän kierompia, uros on alkukankeuksien jälkeen yleensä "rehellisempi" kuin narttu. Mutta nartut on - poikkeuksiakin tietysti on - ainakin omassa rodussa pehmeämpiä, mukautuvaisempia, vähemmän dominoivia ja siten aloittelijalle parempia. Reeneissä kuulee usein urosten omistajien ihmettelevän, kun nartut on "kuin puhetta vailla". Makunsa kullakin, meillä ollut molempia ja tällä erää kaksi narttua. -ska puhetta on se, että "ehdottomasti harrastuskoiraksi uros", ärsyttää suorastaan tuolalinen. Ainakaan meidän koirat ei ole mitenkään bimboja juoksujen aikaan, vaikka tietysti ne urosten omistajat pitää reeneissä ottaa huomioon. Mitään valeraskauksia ei ole ollut, eikä noista juoksuista niin isoa vaivaa ole kuin urosten omistajat tuntuvat ajattelevan.