kolmiokytkentä ja vvsk

Lisäksi oleellisin eli ke/vi maihin.Nollasta ei niinkään tarvetta.

Moottorille menee kaksi kaapelia kolmiossa, keskukselta, jos tähtikolmiokäynnistin on keskuksella. Vvsk laitetaan keskukseen ensimmäisen konkan etupuolelle, jos on tähtikolmio käynnistin. Jos menee yksi kaapeli ja se kolmiokytkentä on moottoripäässä kytketty vakioksi, niin on sama missä välissä se vvsk on. Jos se on helppo laittaa keskukseen, niin sinne. Jos moottorin viereen tulee jokin ohjausboxi, niin vaikka sinne. Se tähtikolmiokäynnistinhän voi olla myös moottorin vieressä oleva erillinen boxi, niin sinne tai sitten keskus päähän.
Vvsk mittaa moottorin vaihejohtojen summavirtaa tässä tapauksessa ja senhän pitäisi olla nolla.
Vvsk toimii hyvin moottoritapauksessa. Erillistä nollaa ei tarvita. Kolmiokytkennässä moottorissa ei ole nollaa ollenkaan. Käämit on aina kahden vaiheen välillä. Tähtikytkennässä moottorin tähtipiste on nolla. Käämit on aina nollan ja vaiheen välillä, vaikka erillistä nollajohtoa ei olekkaan. Moottorille nollajohtoa ei yleensä koskaan viedäkkään.
Joo moottoreihin ei yleensä laiteta näitä, jos ei ole erityista tarvetta. Laite ei ole esim. käsityökone tms.

Nollaa ei kytketä ikinä tähtipisteeseen.

ehkäpä kait kirjoitti:

Moottorille menee kaksi kaapelia kolmiossa, keskukselta, jos tähtikolmiokäynnistin on keskuksella. Vvsk laitetaan keskukseen ensimmäisen konkan etupuolelle, jos on tähtikolmio käynnistin. Jos menee yksi kaapeli ja se kolmiokytkentä on moottoripäässä kytketty vakioksi, niin on sama missä välissä se vvsk on. Jos se on helppo laittaa keskukseen, niin sinne. Jos moottorin viereen tulee jokin ohjausboxi, niin vaikka sinne. Se tähtikolmiokäynnistinhän voi olla myös moottorin vieressä oleva erillinen boxi, niin sinne tai sitten keskus päähän.
Vvsk mittaa moottorin vaihejohtojen summavirtaa tässä tapauksessa ja senhän pitäisi olla nolla.
Vvsk toimii hyvin moottoritapauksessa. Erillistä nollaa ei tarvita. Kolmiokytkennässä moottorissa ei ole nollaa ollenkaan. Käämit on aina kahden vaiheen välillä. Tähtikytkennässä moottorin tähtipiste on nolla. Käämit on aina nollan ja vaiheen välillä, vaikka erillistä nollajohtoa ei olekkaan. Moottorille nollajohtoa ei yleensä koskaan viedäkkään.
Joo moottoreihin ei yleensä laiteta näitä, jos ei ole erityista tarvetta. Laite ei ole esim. käsityökone tms.

Lue lisää

"Moottorille menee kaksi kaapelia kolmiossa, keskukselta, jos tähtikolmiokäynnistin on keskuksella."
Voidaan käyttää myös 7 napaista kaapelia mitä löytyy myös kumisena.
" Vvsk laitetaan keskukseen ensimmäisen konkan etupuolelle"
Minkä konkan?
"Käämit on aina nollan ja vaiheen välillä, vaikka erillistä nollajohtoa ei olekkaan."
Käämit ei ole nollan ja vaiheen välillä vaan tähtipiste on teoreettinen nollapiste.

Sähköllä se käy kirjoitti:

"Moottorille menee kaksi kaapelia kolmiossa, keskukselta, jos tähtikolmiokäynnistin on keskuksella."
Voidaan käyttää myös 7 napaista kaapelia mitä löytyy myös kumisena.
" Vvsk laitetaan keskukseen ensimmäisen konkan etupuolelle"
Minkä konkan?
"Käämit on aina nollan ja vaiheen välillä, vaikka erillistä nollajohtoa ei olekkaan."
Käämit ei ole nollan ja vaiheen välillä vaan tähtipiste on teoreettinen nollapiste.

Lue lisää

"Käämit ei ole nollan ja vaiheen välillä vaan tähtipiste on teoreettinen nollapiste"

Se on kyllä sama kuin nolla. Jännite L1 - tähtipiste on sama kuin L1 - N.
Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla.

"Minkä konkan?"

Tahtokolmiokytkennän kontaktorin etupuolelle.

noin kirjoitti:

"Käämit ei ole nollan ja vaiheen välillä vaan tähtipiste on teoreettinen nollapiste"

Se on kyllä sama kuin nolla. Jännite L1 - tähtipiste on sama kuin L1 - N.
Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla.

"Minkä konkan?"

Tahtokolmiokytkennän kontaktorin etupuolelle.

Lue lisää

"Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla."

Nimenomaan teoreettinen nolla. Tuossa saattaa olla jopa hieman enemmän jännitettä kuin todellisessa nollassa.

noin kirjoitti:

"Käämit ei ole nollan ja vaiheen välillä vaan tähtipiste on teoreettinen nollapiste"

Se on kyllä sama kuin nolla. Jännite L1 - tähtipiste on sama kuin L1 - N.
Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla.

"Minkä konkan?"

Tahtokolmiokytkennän kontaktorin etupuolelle.

Lue lisää

"Minkä konkan?" kondensaattoria EI käytetä missään kontaktorin etupuolella.Kontaktoria ohjataan aikareleellä,releellä,painonapilla apukärjillä tai jollain muulla(varistori?)ei konkalla.
Kondensaattoria voidaan käyttää kompensointiin verkon parantamisessa.

noin kirjoitti:

"Käämit ei ole nollan ja vaiheen välillä vaan tähtipiste on teoreettinen nollapiste"

Se on kyllä sama kuin nolla. Jännite L1 - tähtipiste on sama kuin L1 - N.
Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla.

"Minkä konkan?"

Tahtokolmiokytkennän kontaktorin etupuolelle.

Lue lisää

"Minkä konkan?"

haloo, hitumiehet ja paksumiehet taas napit vastakkain. Onneksi ei ole yhtään putkaria paikalla.

Vieläkin sähköllä kirjoitti:

"Minkä konkan?" kondensaattoria EI käytetä missään kontaktorin etupuolella.Kontaktoria ohjataan aikareleellä,releellä,painonapilla apukärjillä tai jollain muulla(varistori?)ei konkalla.
Kondensaattoria voidaan käyttää kompensointiin verkon parantamisessa.

Lue lisää

Konkka on kondensaattori, mutta kontaktoria sanotaan myös usein konkaksi, kontiksi, ...
Eiköhän nyt puhuta kontaktorista.
Savossa saatetaan käyttää omia tuttuja nimiä, niin Varsinais-Suomessa tai Hesassa on omat nimitykset kontaktorille.

Jos tähtikolmiokäynnistimestä puhutaan, niin eiköhän se konkka ole silloin kontaktori.

Nämä on ammattislangi asioita. Täytyy kiertää vähän maata eri työmailla, niin huomaa, että ne tutut nimitykset on Rovaniemellä erilaisia verrattuna vaikkapa Helsinkiin.
On persereikiä, miettisiä, rekkuleita,lukaaleja,sammakoita, .....

varma? kirjoitti:

"Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla."

Nimenomaan teoreettinen nolla. Tuossa saattaa olla jopa hieman enemmän jännitettä kuin todellisessa nollassa.

Lue lisää

muuten kuin 230VAC käämin yli, jos on tähtikytkentä. Hommahan menee aivan vituiksi, jos näin ei ole.
Moottori käyntiin ja mittari kouraan. Käämin toisen pään ja tähtipisteen välillä on 230Vac.
Perustuu vain ja ainoastaan siihen tosi asiaan, että tähtipiste on nolla. Mittarilla näet, että kyseinen tähtipiste ei ole mikään teoreettinen vaan ennemminkin käytännön tosiasia.
Ei se nollakaan ole välttämättä nollavolttia mitattuna vaikkapa kahden eri rakennuksen nollien väliltä, pitkillä mittajohtimilla. Silti se on nolla.

mitoiteta kirjoitti:

muuten kuin 230VAC käämin yli, jos on tähtikytkentä. Hommahan menee aivan vituiksi, jos näin ei ole.
Moottori käyntiin ja mittari kouraan. Käämin toisen pään ja tähtipisteen välillä on 230Vac.
Perustuu vain ja ainoastaan siihen tosi asiaan, että tähtipiste on nolla. Mittarilla näet, että kyseinen tähtipiste ei ole mikään teoreettinen vaan ennemminkin käytännön tosiasia.
Ei se nollakaan ole välttämättä nollavolttia mitattuna vaikkapa kahden eri rakennuksen nollien väliltä, pitkillä mittajohtimilla. Silti se on nolla.

Lue lisää

käämit eivät aina ole samankokoisia. Käytännössä tarvitaan jotain hieman parempaa kuin DMM, jotta tuosta saadaan jotain tuloksia.

Tuo ei perustu valitettavasti että tähtipiste on nolla, vaan käämit samankokoisia (Z) ja samanlämpöisiä ja symmetrisiä.

Vieläkin sähköllä kirjoitti:

"Minkä konkan?" kondensaattoria EI käytetä missään kontaktorin etupuolella.Kontaktoria ohjataan aikareleellä,releellä,painonapilla apukärjillä tai jollain muulla(varistori?)ei konkalla.
Kondensaattoria voidaan käyttää kompensointiin verkon parantamisessa.

Lue lisää

tässä tapauksessa. Olisikohan nämä enemmän sähkömiesten heiniä, kuin elektroniikkanerojen?

että_ kirjoitti:

käämit eivät aina ole samankokoisia. Käytännössä tarvitaan jotain hieman parempaa kuin DMM, jotta tuosta saadaan jotain tuloksia.

Tuo ei perustu valitettavasti että tähtipiste on nolla, vaan käämit samankokoisia (Z) ja samanlämpöisiä ja symmetrisiä.

Lue lisää

asioista liian tieteellisiä. Oletko kenties diplomi-insinööri?
Jos moottori on hyväksytty tähtikytkennässä käämijännitteelle 230VAC. Tuo jännite löytyy käämien väliltä. Et voi muuta olettaa. Sinun ei tarvitse erikseen suunnitella mitään jännitteen vakaana pitoyksikköjä tai käämien vastuksien eroavuuksien kompensointilaitteita.
Moottori kiinni verkkoon ja käämin yli voit mitata 230VAC.

Selitätkö miten tämä käämien poikeavuus otetaan sähköasennustyömaalla niin kuin käytännössä huomioon, jotta muutkin sähkömiehet älyää mistä on kysymys? Nolla ei välttämättä olekkaan tähtikytkennässä?? Sehän voi aiheuttaa tietyissa tilanteissa moottorin ylikuumenemisen vaikkapa tai moottori ei käyttäydykkään niin kuin piti. Mittaatko ennen kytkentää käämien vastukset varalta? Miten varmistat asiat?
Annatko asentajille ohjeet miten kuuluu menetellä.

että_ kirjoitti:

käämit eivät aina ole samankokoisia. Käytännössä tarvitaan jotain hieman parempaa kuin DMM, jotta tuosta saadaan jotain tuloksia.

Tuo ei perustu valitettavasti että tähtipiste on nolla, vaan käämit samankokoisia (Z) ja samanlämpöisiä ja symmetrisiä.

Lue lisää

...on teknistä tietämättömyyttä, jota kovasti haluat osoittaa.

kontaktori kirjoitti:

tässä tapauksessa. Olisikohan nämä enemmän sähkömiesten heiniä, kuin elektroniikkanerojen?

..se tarkooittaa yrityksen epätoivoista tilaa.

varma? kirjoitti:

"Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla."

Nimenomaan teoreettinen nolla. Tuossa saattaa olla jopa hieman enemmän jännitettä kuin todellisessa nollassa.

Lue lisää

Tähtipisteen "nolla" on niinkauan teoreettinen tai kelluva kun siihen ei tuoda kiinteää nolla johtoa. Tämä siksi että tähtipiste voi siirtyä oikeasta nollasta kun kuormitetaan vaiheita tarpeeksi epäsymmetrisesti. Eikö näitä jokainen ole laskenut amiksessa jo?

Käytännössä vaiheiden jännite ei ole kaikissa tasan 230V, mutta jos tarkalleen näin on niin tähtipistekin on teoriassa sama kuin NOLLA.

Huom kolmivaihemoottori toimii kolmiossa neljälläkin piuhalla eli yhdellä kaapelilla.

ehkäpä kait kirjoitti:

Moottorille menee kaksi kaapelia kolmiossa, keskukselta, jos tähtikolmiokäynnistin on keskuksella. Vvsk laitetaan keskukseen ensimmäisen konkan etupuolelle, jos on tähtikolmio käynnistin. Jos menee yksi kaapeli ja se kolmiokytkentä on moottoripäässä kytketty vakioksi, niin on sama missä välissä se vvsk on. Jos se on helppo laittaa keskukseen, niin sinne. Jos moottorin viereen tulee jokin ohjausboxi, niin vaikka sinne. Se tähtikolmiokäynnistinhän voi olla myös moottorin vieressä oleva erillinen boxi, niin sinne tai sitten keskus päähän.
Vvsk mittaa moottorin vaihejohtojen summavirtaa tässä tapauksessa ja senhän pitäisi olla nolla.
Vvsk toimii hyvin moottoritapauksessa. Erillistä nollaa ei tarvita. Kolmiokytkennässä moottorissa ei ole nollaa ollenkaan. Käämit on aina kahden vaiheen välillä. Tähtikytkennässä moottorin tähtipiste on nolla. Käämit on aina nollan ja vaiheen välillä, vaikka erillistä nollajohtoa ei olekkaan. Moottorille nollajohtoa ei yleensä koskaan viedäkkään.
Joo moottoreihin ei yleensä laiteta näitä, jos ei ole erityista tarvetta. Laite ei ole esim. käsityökone tms.

Lue lisää

olekkaan, vedetäkkään, tulekkaan, jne. Näin lausutaan, mutta kirjoitetaan yhdellä koolla. Tämä ystävällisessä hengessä.

sekottaa asioita kirjoitti:

Konkka on kondensaattori, mutta kontaktoria sanotaan myös usein konkaksi, kontiksi, ...
Eiköhän nyt puhuta kontaktorista.
Savossa saatetaan käyttää omia tuttuja nimiä, niin Varsinais-Suomessa tai Hesassa on omat nimitykset kontaktorille.

Jos tähtikolmiokäynnistimestä puhutaan, niin eiköhän se konkka ole silloin kontaktori.

Nämä on ammattislangi asioita. Täytyy kiertää vähän maata eri työmailla, niin huomaa, että ne tutut nimitykset on Rovaniemellä erilaisia verrattuna vaikkapa Helsinkiin.
On persereikiä, miettisiä, rekkuleita,lukaaleja,sammakoita, .....

Lue lisää

Konkka on myös "pankrotti" eli firma on mennyt "persiilleen".
"Konkka on kondensaattori, mutta kontaktoria sanotaan myös usein konkaksi, kontiksi"
Ei meilläpäin Suomen sisämaassa "konkka" on kondensaattori.
"kontiksi" sanotaan taas mm.ulkomaan liikenteen tavarakuljetus tilaa,eli konttia,joita rekat rahtaa ympäri maata sitten.

xxy kirjoitti:

olekkaan, vedetäkkään, tulekkaan, jne. Näin lausutaan, mutta kirjoitetaan yhdellä koolla. Tämä ystävällisessä hengessä.

kolmea pilkkua ...
Ei neljää ....

Lisäksi tämän "....ja" kirjoittaisin oikeaoppisesti
näin: ... ja

Sähköllä se käy kirjoitti:

Konkka on myös "pankrotti" eli firma on mennyt "persiilleen".
"Konkka on kondensaattori, mutta kontaktoria sanotaan myös usein konkaksi, kontiksi"
Ei meilläpäin Suomen sisämaassa "konkka" on kondensaattori.
"kontiksi" sanotaan taas mm.ulkomaan liikenteen tavarakuljetus tilaa,eli konttia,joita rekat rahtaa ympäri maata sitten.

Lue lisää

käytätte kontaktorista teilläpäin?
Onko se vain kontaktori?
Yleensä ammattimiehillä on slangisanoja tavaroista. Sähköasentajilla varsinkin.
Etelä-Suomessa kontaktori on mm. kontti.

teetköhän kirjoitti:

asioista liian tieteellisiä. Oletko kenties diplomi-insinööri?
Jos moottori on hyväksytty tähtikytkennässä käämijännitteelle 230VAC. Tuo jännite löytyy käämien väliltä. Et voi muuta olettaa. Sinun ei tarvitse erikseen suunnitella mitään jännitteen vakaana pitoyksikköjä tai käämien vastuksien eroavuuksien kompensointilaitteita.
Moottori kiinni verkkoon ja käämin yli voit mitata 230VAC.

Selitätkö miten tämä käämien poikeavuus otetaan sähköasennustyömaalla niin kuin käytännössä huomioon, jotta muutkin sähkömiehet älyää mistä on kysymys? Nolla ei välttämättä olekkaan tähtikytkennässä?? Sehän voi aiheuttaa tietyissa tilanteissa moottorin ylikuumenemisen vaikkapa tai moottori ei käyttäydykkään niin kuin piti. Mittaatko ennen kytkentää käämien vastukset varalta? Miten varmistat asiat?
Annatko asentajille ohjeet miten kuuluu menetellä.

Lue lisää

olen vain kaltaisesi asentaja, mutta sitäkin enemmän nähnyt poltettuja moottoreita.

vastaat?

Mihin kysymykseen sait aiemmasta vastauksen?Tuohan on yleisesimerkin ja vastaaja kysyi lisätietoja alkuperäiskysyjän sovelluksesta.