KOlmiokytkentäisen moottorin suojaaminen vikavirtasuojalla? Ei tule nollajohdinta eli miten toteutetaan?
kolmiokytkentä ja vvsk
herkkopirkko
2610242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei siis tarvitse kytkeä vvsk, pelkät vaiheet tuossa tapauksessa.
Lisäksi oleellisin eli ke/vi maihin.Nollasta ei niinkään tarvetta.
Onko jotain ilmeistä syytä kytkeä kolmivaihemoottori vvs:n taakse?
No jos joka tapauksessa tarvitsee niin vvs pitää olla lähellä moottoria. Nolla kytketään vvs:n normaalisti ja viedään moottorille asti mutta ei kytketä ollenkaan, tämä siksi että myöhemmin saattaa tulla käyttöön tähtikytkentäinen moottori jolloin voidaan nolla kytkeä tähtipisteeseen.
Vikavirta siksi lähellä mottia ettei pääse aivan mahdotonta potentiaali eroa syntymään nollan ja vaiheen välillä?
Nyt täytyy tunnustaa että tämä vastaus vaikuttaa hyvältä mutta onko se?? korjatkaa viisaammat.
Moottorille menee kaksi kaapelia kolmiossa, keskukselta, jos tähtikolmiokäynnistin on keskuksella. Vvsk laitetaan keskukseen ensimmäisen konkan etupuolelle, jos on tähtikolmio käynnistin. Jos menee yksi kaapeli ja se kolmiokytkentä on moottoripäässä kytketty vakioksi, niin on sama missä välissä se vvsk on. Jos se on helppo laittaa keskukseen, niin sinne. Jos moottorin viereen tulee jokin ohjausboxi, niin vaikka sinne. Se tähtikolmiokäynnistinhän voi olla myös moottorin vieressä oleva erillinen boxi, niin sinne tai sitten keskus päähän.
Vvsk mittaa moottorin vaihejohtojen summavirtaa tässä tapauksessa ja senhän pitäisi olla nolla.
Vvsk toimii hyvin moottoritapauksessa. Erillistä nollaa ei tarvita. Kolmiokytkennässä moottorissa ei ole nollaa ollenkaan. Käämit on aina kahden vaiheen välillä. Tähtikytkennässä moottorin tähtipiste on nolla. Käämit on aina nollan ja vaiheen välillä, vaikka erillistä nollajohtoa ei olekkaan. Moottorille nollajohtoa ei yleensä koskaan viedäkkään.
Joo moottoreihin ei yleensä laiteta näitä, jos ei ole erityista tarvetta. Laite ei ole esim. käsityökone tms.
Nollaa ei kytketä ikinä tähtipisteeseen.
"Moottorille menee kaksi kaapelia kolmiossa, keskukselta, jos tähtikolmiokäynnistin on keskuksella."
Voidaan käyttää myös 7 napaista kaapelia mitä löytyy myös kumisena.
" Vvsk laitetaan keskukseen ensimmäisen konkan etupuolelle"
Minkä konkan?
"Käämit on aina nollan ja vaiheen välillä, vaikka erillistä nollajohtoa ei olekkaan."
Käämit ei ole nollan ja vaiheen välillä vaan tähtipiste on teoreettinen nollapiste.
"Käämit ei ole nollan ja vaiheen välillä vaan tähtipiste on teoreettinen nollapiste"
Se on kyllä sama kuin nolla. Jännite L1 - tähtipiste on sama kuin L1 - N.
Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla.
"Minkä konkan?"
Tahtokolmiokytkennän kontaktorin etupuolelle.
"Ihan turhaa spennailua. Ei se ole mikään teoreettinen nolla vaan nolla."
Nimenomaan teoreettinen nolla. Tuossa saattaa olla jopa hieman enemmän jännitettä kuin todellisessa nollassa.
"Minkä konkan?" kondensaattoria EI käytetä missään kontaktorin etupuolella.Kontaktoria ohjataan aikareleellä,releellä,painonapilla apukärjillä tai jollain muulla(varistori?)ei konkalla.
Kondensaattoria voidaan käyttää kompensointiin verkon parantamisessa.
"Minkä konkan?"
haloo, hitumiehet ja paksumiehet taas napit vastakkain. Onneksi ei ole yhtään putkaria paikalla.
Konkka on kondensaattori, mutta kontaktoria sanotaan myös usein konkaksi, kontiksi, ...
Eiköhän nyt puhuta kontaktorista.
Savossa saatetaan käyttää omia tuttuja nimiä, niin Varsinais-Suomessa tai Hesassa on omat nimitykset kontaktorille.
Jos tähtikolmiokäynnistimestä puhutaan, niin eiköhän se konkka ole silloin kontaktori.
Nämä on ammattislangi asioita. Täytyy kiertää vähän maata eri työmailla, niin huomaa, että ne tutut nimitykset on Rovaniemellä erilaisia verrattuna vaikkapa Helsinkiin.
On persereikiä, miettisiä, rekkuleita,lukaaleja,sammakoita, .....
muuten kuin 230VAC käämin yli, jos on tähtikytkentä. Hommahan menee aivan vituiksi, jos näin ei ole.
Moottori käyntiin ja mittari kouraan. Käämin toisen pään ja tähtipisteen välillä on 230Vac.
Perustuu vain ja ainoastaan siihen tosi asiaan, että tähtipiste on nolla. Mittarilla näet, että kyseinen tähtipiste ei ole mikään teoreettinen vaan ennemminkin käytännön tosiasia.
Ei se nollakaan ole välttämättä nollavolttia mitattuna vaikkapa kahden eri rakennuksen nollien väliltä, pitkillä mittajohtimilla. Silti se on nolla.
käämit eivät aina ole samankokoisia. Käytännössä tarvitaan jotain hieman parempaa kuin DMM, jotta tuosta saadaan jotain tuloksia.
Tuo ei perustu valitettavasti että tähtipiste on nolla, vaan käämit samankokoisia (Z) ja samanlämpöisiä ja symmetrisiä.
tässä tapauksessa. Olisikohan nämä enemmän sähkömiesten heiniä, kuin elektroniikkanerojen?
asioista liian tieteellisiä. Oletko kenties diplomi-insinööri?
Jos moottori on hyväksytty tähtikytkennässä käämijännitteelle 230VAC. Tuo jännite löytyy käämien väliltä. Et voi muuta olettaa. Sinun ei tarvitse erikseen suunnitella mitään jännitteen vakaana pitoyksikköjä tai käämien vastuksien eroavuuksien kompensointilaitteita.
Moottori kiinni verkkoon ja käämin yli voit mitata 230VAC.
Selitätkö miten tämä käämien poikeavuus otetaan sähköasennustyömaalla niin kuin käytännössä huomioon, jotta muutkin sähkömiehet älyää mistä on kysymys? Nolla ei välttämättä olekkaan tähtikytkennässä?? Sehän voi aiheuttaa tietyissa tilanteissa moottorin ylikuumenemisen vaikkapa tai moottori ei käyttäydykkään niin kuin piti. Mittaatko ennen kytkentää käämien vastukset varalta? Miten varmistat asiat?
Annatko asentajille ohjeet miten kuuluu menetellä.
...on teknistä tietämättömyyttä, jota kovasti haluat osoittaa.
..se tarkooittaa yrityksen epätoivoista tilaa.
Tähtipisteen "nolla" on niinkauan teoreettinen tai kelluva kun siihen ei tuoda kiinteää nolla johtoa. Tämä siksi että tähtipiste voi siirtyä oikeasta nollasta kun kuormitetaan vaiheita tarpeeksi epäsymmetrisesti. Eikö näitä jokainen ole laskenut amiksessa jo?
Käytännössä vaiheiden jännite ei ole kaikissa tasan 230V, mutta jos tarkalleen näin on niin tähtipistekin on teoriassa sama kuin NOLLA.
Huom kolmivaihemoottori toimii kolmiossa neljälläkin piuhalla eli yhdellä kaapelilla.
olekkaan, vedetäkkään, tulekkaan, jne. Näin lausutaan, mutta kirjoitetaan yhdellä koolla. Tämä ystävällisessä hengessä.
Konkka on myös "pankrotti" eli firma on mennyt "persiilleen".
"Konkka on kondensaattori, mutta kontaktoria sanotaan myös usein konkaksi, kontiksi"
Ei meilläpäin Suomen sisämaassa "konkka" on kondensaattori.
"kontiksi" sanotaan taas mm.ulkomaan liikenteen tavarakuljetus tilaa,eli konttia,joita rekat rahtaa ympäri maata sitten.
kolmea pilkkua ...
Ei neljää ....
Lisäksi tämän "....ja" kirjoittaisin oikeaoppisesti
näin: ... ja
käytätte kontaktorista teilläpäin?
Onko se vain kontaktori?
Yleensä ammattimiehillä on slangisanoja tavaroista. Sähköasentajilla varsinkin.
Etelä-Suomessa kontaktori on mm. kontti.
olen vain kaltaisesi asentaja, mutta sitäkin enemmän nähnyt poltettuja moottoreita.
oletuksen pohjalta.
Kysyjän sovellun on malliesimerkki miten esimerkiksi palosuojataan asennuksia. Juuri tämän suojauvaikutuksen vuoksi moottoria syöttävät kaapelit on hyvä suojata ja VVS asentaa keskukseen.
Palovaarallisissa asennuksissa VVS on useimmiten heti pääkytkimen jälkeen.
Kuten aiemmin oli jo ketjussa todettu. Nollaa ei vedetä moottorille ja mikäli moottorin summavirta on nolla, kaikki OK. VVS pitää tietenkin olla 3-vaiheinen ja virtakestoltaan riittävän suuri.
Onko kyseessä palosuojaus vai muu vikavirtasuojaus? Onko kyseessä millainen moottorikäyttö?
vastaat?
Mihin kysymykseen sait aiemmasta vastauksen?Tuohan on yleisesimerkin ja vastaaja kysyi lisätietoja alkuperäiskysyjän sovelluksesta.