Olen Oulun yliopiston kolmannen vuoden elektroniikan opiskelija ja edessäni on opintosuunnan valinta.
Tarkoituksenani olisi valita joko älykkäät järjestelmät tai sulautetut järjestelmät opintosuunnakseni.
Kysynkin nyt:
1. Miten edelliset eroavat toisistaan ja kuinka sopisivat yhdessä luettaviksi?
2. Kuinka suuri kysyntä näiden eri alojen asiantuntijoilla on?
3. Keskittyykö älykkäät järjestelmät suurimmalta osin tutkimukseen vai löytyykö myös töitä laajemmaltiki?
4. Miten lääketieteen tekniikka sopisi näiden kanssa luettavaksi?
5. Muita huomioitavia asioita?
Mielipiteet yhteenkin kysymykseen otetaan ilomielin vastaan
Kiitoksia avusta
Tarkoituksenani olisi valita joko älykkäät järjestelmät tai sulautetut järjestelmät opintosuunnakseni.
Kysynkin nyt:
1. Miten edelliset eroavat toisistaan ja kuinka sopisivat yhdessä luettaviksi?
2. Kuinka suuri kysyntä näiden eri alojen asiantuntijoilla on?
3. Keskittyykö älykkäät järjestelmät suurimmalta osin tutkimukseen vai löytyykö myös töitä laajemmaltiki?
4. Miten lääketieteen tekniikka sopisi näiden kanssa luettavaksi?
5. Muita huomioitavia asioita?
Mielipiteet yhteenkin kysymykseen otetaan ilomielin vastaan
Kiitoksia avusta
Vastaukset 9
Vanhimmat
rennostiQ
Ei elektroniikkaa kannata opiskella lainkaan. Alalla on paljon kokeneita konkareitakin työttömänä, sellaisia joilla on tarjota vuosien työkokemus ja kovan luokan osaamista hardispuolelle. Töitä vaan puuttuu. Joten kortistoon pääset olipa suuntaus mikä hyvänsä.
Niin, ei taida olla järin kilpailukykyinen Suomi tässä suhteessa. Siis osaamista voi löytyä, mutta valmistus on hemmetin kallista. Sitä paitsi direktiivit yhdistettynä pieniin sisämarkkinoihin takaavat, että pienyrittäjyys ei hevillä menesty. Tahtoisin tosin uskoa, että automaatiopuolella voisi olla vielä jotain toivoa.
>2. Kuinka suuri kysyntä näiden eri alojen asiantuntijoilla on?
Kokemuksesta voin sanoa, että sillä mitä tarkkaan ottaen olet opiskellut, ei ole suurtakaan merkitystä sinun "kysyntääsi", varsinkaan myöhemmässä elämässä. Ensinnäkin koulusta ei valmistu asiantuntijoita, niitä kehityy vasta vuosien oikean työn jälkeen. Toiseksi omalla persoonallasi, työkokemuksella, harrastuksilla, valmistumisajalla, mahdollisella armeijamenestyksellä yms. on enemmän vaikutusta "kysyntääsi" kuin opintosuunnallasi. Neuvon opiskelemaan kieliä, esiintymistaitoja, neuvotelutaitoja, kaupallisia aineita ym. "pehmeämpiä" juttuja, niillä pääsee paljon pitemmälle kuin noilla ammattijutuilla, jotka vielä vanhenee äkkiä. Noita taitoja tarvitsee joka tapauksessa jokainen, myös suunnittelijat. Harvalla niitä kuitenkaan käytännössä on. Kannattaa myös luoda paljon suhteita (ei vain sukupuoli- ;), niillä tämä maailma kuitenkin pelaa.
Näin on näppylät
Pitää opiskella sitä mikä kiinnostaa...se onkin sitten ihan eri juttu löytyykö töitä juuri siltä alalta, mut aina tekevälle töitä löytyy =)
oman mieltymyksesi mukaan. Lääketieteen alalla tarvitaan porukkaa jatkuvasti. Kiintoisa aihe.
Kummallakin taustalla on hyvä pohja oppia kulloinkin tarvittavat taidot. Suosittelen ensisijassa, että elektroniikan opiskelijana hankit kohtalaisen C/C -ohjelmointitaidon, sillä sitä tarvitset aina, jopa analogiasuunnittelijana. Lisäksi kannattaa osata VHDL:ää ja DSP:tä.
Kannattaa myös opiskella rivakasti, jotta uskottavuutesi olisi kohdallaan. Haastattelin keväällä parikymmentä teekkaria, joista vain kahdella palkkaamallani oli opintoja kertynyt odottamallani realistisella tahdilla.
Alalla on hyvin töitä, meilläkin, mutta tekijätarjonta on ollut tasoltaan yllättävänkin heikkotasoista.
Varo haksahtamasta lääketieteen tekniikkaan tai mikro/nanojuttuihin, jos aiot työllistyä yksityissektorille. Tutkijoittenkaan työllisyys ei noissa ole kaksisella tasolla. Itse suuntauduin noista toiseen ja dippatyön jälkeen oli oikeita töitä saadakseen pakko täydentää taustoja, kun haastattelujen palikkatesteissä tuli harmittavia ongelmia.
Kannattaa käydä keskustelemassa proffien kanssa, mitä kannattaa valita. He osaavat kyllä suoraan sanoa, mikä alue vetää ja mitä kannattaa oikeasti opiskella. Minun ohjeeni on, että tee kaikki mahdolliset harjoitustyöt kokonaan itse. Tällainen harrastaneisuus näkyy työhaastatteluissa.
Olet itse ollut kolme vuotta töissä valmistumisen jälkeen ja opiskellut lähes kaiken nyt tarvitsemani tänä aikana. En silti väheksy koulutusohjelman merkitystä, sillä senkin asiat saattavat vielä tulla vastaan, jos maailma muuttuu kuten muuttuu.