konginkankaan tuomiot

koska hän vilkutteli valojaan ennen törmäystä koittaen varoittaa, ja lisäksi hän jäi auttamaan paikalle. kuskit painavat satakymmenen lasissa, koska työaikataulut niin vaativat.

siltikään en unohda menehtyneitä ja heidän omaisiaan. mutta onnettomuus on aina onnettomuus, jossa huono tuuri on läsnä. miksi bussi vaikkapa ajanut hiukan hiljempaa/kovempaa jossakin kohtaa, jotta autot olisivat ohittaneet toisensa taikka eivät olisi vielä kohdanneet. mikä laittoi kaikki osumaan yhtaikaa? selitystä ei ole.

menehtyneiden omaisille sekä kuljettajalle ja hänen läheisilleen toivon lämpimästi jaksamista ja ymmärrystä. elämä jatkuu sittenkin.

Hyvä, hyvä, hyvä!

Tuomio on oikea, koska tapahtui mitä tapahtui. Siis ylinopeus, tarkemmin tilannenopeus, oli liian suuri. Tämä siis johti ajoneuvon hallinnan menetykseen ja onnettomuuteen.

Jokainen rahti-alaa tunteva tietää lastaustavan: kärry laituriin, kontti täyteen ja viereisestä laiturista lastattu kärry tilalle. Tai vaihtoehtoisesti vaihdetaan vain "kopat" ja mennään. Yöllä (tai vaikka keskipäivällä) vaihdolla ollessa kun näitä kontteja ja kärryjä vaihdetaan on kuljettaja väärinlastatun tai ylipainoisen kuorman kanssa altavastaajana. Uudelleenlastaus ei onnistu ja on sitten useinkin viimeinen työpäivä menossa jos ei kuormaa lähde eteenpäin viemään.

Ajoneuvon painojakaumasta voi kuka tahansa olla mitä mieltä haluaa, mutta sehän on aivan päin p...tä. Ja enemmän sinne vain meni moduulimittojen astuessa peliin.

Täysperävaunusta puhuttaessa on ajoneuvon pituus 22m ja moduuliyhdistelmistä puhuttaessa 25,25m. Tämähän on useimmille kohtalaisen selvä juttu. Mutta painon jakautuminen yhdistelmän kesken, perävaunun ja vetoauton suhteen siis, tuntuu olevan hankalampi asia.

Ennen moduulimitoituksia sai pv, kuten nykyisinkin täysperästä puhuttaessa, painaa 1,5 kertaa vetoauton verran. Sitten lasketaan: 60 tonnin yhdistelmässä vetoauton paino voi olla 24t ja perävaunun 36t. Kohtalaisen mukava ajella vielä talvikelillä.

Suhteutetaan henkilöautoilijan näkökulmaan:
Toyota Corolla Verso 2,2d kokonaismassa: 2160 kg ja raskaan kaluston laskentakaavaa verraten voisi perävaunu painaa 1,5x2,16t=3,24t. Kukas lähtisi vetämään moista talvikelillä :) [turha kysymys, toki vetotapa kaipaisi muutosta takavetoiseksi ja pitäähän muistaa lisätä aisapainon vaikutus]

Moduuliyhdistelmää ajatellen on ero kohtalaisen dramaattinen, koska pv tai pv:t voivat painaa 2,5 kertaa vetoauton massan verran. Laskentaa: moduuliyhdistelmä, vetoauton maksimipaino 2 akselisena 18t ja se kerrottuna 2,5:llä tulee tulokseksi 45t. Kokonaismassa tulee olemaan 63 tonnia. Menee siis pikkuisen ylikuorman puolelle, mutta lainsäätäjän sallimissa rajoissa. Karvan yli 17t kun laskette vetoautolle massaa ja sitten kerrotte, pääsette lähelle kokonaismassaa 60t.

Nyttehän myö otamma samasen Toyota Corolla Verson jonka kokonaismassa on 2160kg (tuulilasin tieto) ja laskemme siihen vastaavanlaisen trailerin perään. Siis 2,5x2,16t=5,4t. Nyt voidaan laittaa haihattelijoille vaikka se nelivetokin siihen Corollaan ja siitä vaan suhaamaan. Tästä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta väittäsin näin tuelta että on aikamoinen juna vedettäväksi tiellä joka on liukas kuin papin kul..i... (muuten, jarrullisen pv:n maksimipaino tällä autolla on kylläkin vain 1,1t)

Onko lainlaatijalla mitään osuutta tähän painojakauma-asiaan vai ei, siis onko osuutta onnettomuuteen?
Pitääkö vetoautoa verottaa niin, että kuljetusliikkeiden hyöty on ajaa keveillä vetoautoilla ja painavilla kärryillä, vaikka jo ekaluokkalainenkin tietää että tässä tapauksessa häntä vie koiraa. Halusi sitä tai ei. Ja vaikka kuinka varoo, niin siitäkin huolimatta se vie. Ensiksi pv:tä ja sitten aisan välityksellä auton perää. Tämä on taas sitä omaa kokemusta ajeluista moduulien kanssa. Jännempää on kuin pikkupoikana apulantasäkissä pulkkamäkeä alas tullessa, silloin ainakin tiesi koska vauhti loppuu. Meinaan männyn kylkeenhän se tuppas aina kolahtamaan...

Tuomio siis oli oikea, 3kk kuljettajalle, ja omantunnontuskiin verrattuna kuin hyttysen pieru saharassa. Mutta kuinkas on näitten rekan keulaan ajaneiden henkilöautoilijoiden kohtalo tulevaisuudessa?

Jos tässä siis tuomio syyttäjän mukaan tulee vielä kovenemaan, niin tätähän sopii käyttää hyvänä ennakkotapauksena henkilöautoilijoiden toilailujen jälkeen. Tapon yrityshän on tuomio siinä kuin onnistunutkin tappo. Siispä aina keulaan kolahtaessa, voisi kuljettajan passittaa tiilenpäitä lukemaan. Ei se tilanne ole yhtään sen kummallisempi kuin Konginkankaalla. Taikka ei tilanne ole sen erilaisempi jos pikkuauto tuntemattomasta syystä ajautuu rekan keulaan. Sopii se henkilöautoilija siitä laittaa sulkijalihastaan venyttelemään johonkin sitä tarkoitusta varten tehtyyn laitokseen.

Kestä tuomittu kuljettaja, ainakin minä elän hengessä mukana, tuomiosi ja koita ajatella muitakin asioita kuin tapahtunutta. Ajetaan tulevaisuudessa asiaa eteenpäin että keulaan tulleet törttöilijät saataisiin vastuuseen teoistaan!

ps:Älkää saivarrelko termistöistä, tarkoituksella käytän kansanomaisia ilmaisuja. Olen urallani jo omat ajoni ajellut 42:ssa eri maassa. Tällä matkalla on keulaani ajautunut tuntemattomasta syystä 2 ajoneuvoa (näiden kuljettajat jätetty syyttämättä toheloinneistaan) ja kerran olen onnistunut väistämään, Nastolassa vanhan tien aikaan vuonna 1993.

siis metsaan meni. Tuomio pitaa antaa rikoksesta, eli siis teosta joka on tahallaan tehty, eika vahingosta joka voi sattu kenelle tahansa.

Saatiin alalla lupa unohtaa lainsäädäntö, isostakin vahingosta rikkeiden jälkeen selviää vähällä. Toki seuraukset olis varmaan olleet kovempia jos rikkojana ei olisi ollut valtion yhtiö.