miten paljon sattuu?

----

Jokaisen kipukäyrä on erilainen, mutta vaikka mulla on kivuliaat menkat, niin kyllä supistukset olivat sata kertaa kivuliaammat! Tosin itselläni avautuminen tapahtui todella nopeasti ja siksi supistuskivut olivat niin rajut. Oksenkin aina kun supistus tuli ja kivut olivat aivan helvetilliset, mutta sain onneksi epiduraalin aika äkkiä. Mutta synnyttäisin milloin vaan uudelleen, koska niin hienoa hetkeä ei elämässä ole kuin se, että saa oman lapsen rinnalleen niiden kipujen jälkeen! Se on mahtava tunne! Ja jos joskus vielä pääsen synnyttämään, menen sinne ilman pelkoa ja erittäin positiivisin mielin:)

Että älä pelkää, se kipu on poissa ennen ku uskotkaan:) Ja jos mahdollista, ota epiduraali. Itselläni ainaki se auttoi tosi hyvin. Tuntu ihan ku taivas olis auennu:)
Ponnistuskin sattuu, mutta kun vain ponnistaa niin lujaa kuin jaksaa, niin lapsi on pihalla ennenkuin huomaatkaan. :)
Onnea koitokseen!

Se sattuu niin paljon, että ajattelet tulevasi seuraavaksi hulluksi, ellei kipu lopu!!!!!
Siinä sitten paljon puudutukset auta..

mulla kanssa ollu aina kovat menkkakivut, mut tyttö syntyi ilman kipuja ja vielä tosi helposti. älä kuuntele toisten juttuja. tulee vaan turhaa pelkoa.

ovat tietenkin erilaisia, sehän me tiedetään. Oma kokemukseni, olen kärsinyt h**tillisistä kuukautiskivuista aina, joihin ei oikein särkylääkkeetkään ole purreet.Esikoisesta supistukset olivat selkään säteileviä "piikkejä",jomotuksia,aivan kuin jollain terävällä esineellä olisi isketty aika ajoin..eli eivät miellyttäviä, mutta eivät muistuttaneet kuukautiskipuja yhtään, ja olivat helpompi sietää kuin kuukautisten aikana oleva poltto! Nyt odotan toista (l.a.huomenna..) ja osittain on jo tuntunut polttoa alavatsalla, eli saattaapi olla että tästä kakkosesta saan sitten kärvistellä esikoisenkin edestä polttojeni kanssa =)

esikoisen kans supistukset sattu ja paljon. Mut nykyää on nii tehokkaat kivunlievitykset, että kyl sen kestää. Itse sain epiduraalin ja hengittelin ilokaasua. Ponnistusvaihe oli tietenkin kivuliain, mut kesti vaan sen vähän aikaa. Ja mulla ainakin hävis kaikki kivut sillä hetkellä kun poika nostettii mahan päälle. Ihan oikeasti. Ei koskenu mihinkää paikkaa, ei yhtään.

Kivunsietokyky on tod. yksilöllistä mutta mielestäni synnytyssupistelut olivat pahimmillaan kuin todella kivuliaat kuukautiskivut. Lopuuponnistelujen aikana ollutta kipua omalla kohdallani en kylläkään voi verrata mihinkään ennen kokemaani.

synnytyskivut olivat täysin erilaisia kuin menkkakivut. Niitä ei voinut verrata mitenkään keskenään. Ja minun kohdallani ei pitänyt paikkaansa, että kuukautiskivut voisi kertoa kymmenellä niin sais synnytyskivut.

Kun kovat kivut alkaa, jos niitä on, niin silloin on saanut jo epiduraalin. Älä pelkää. Älä kuuntele kauhujuttuja. Niin monella menee synnytys niin hyvin ja ilman suurempia tuskia. Kyse on muutamasta tunnista. Vain yksi päivä ja se on siinä.

Mulla ei oo kuukautiskipuja, mutta sanoisin että synnytyskipu on erilaista kipua. Itse reilu viikko sitten synnyttäneenä voin sanoa että sattuuhan se, mutta sitä kipua kestää paremmin kuin muuta kipua. Ja onhan olemassa kaikenmaailman kivunlievityskeinoja. Itsellä epiduraali vei supparikivut lähes kokonaan. Ponnistusvaiheessa sain apua ilokaasusta ja siinä vaiheessa keskittyy siihen ponnistamiseen niin kovin ettei varsinaisesti mieti sitä kivun määrää. Mulla kyllä varmaan oli muutenkin helppo synnytys..