Tiedän että on kustannuskysymys varmaankin, mutta kun te suunnittelette esim. kerrostaloihin perheasuntoja, niin eikö voisi keksiä jotain näppärää ja samalla tyylikästä ratkaisua, miten asuntoihin saataisiin riittävästi säilytystiloja. Esim. 6-henkisen lapsiperheen tarpeisiin ei ole olemassakaan tarpeeksi säilytystiloja, mutta ei ole kyllä 4-henkisenkään.aivan liian vähän kaappitiloja (vaikka seinille kyllä mahtuisi) tai ne on aivan liian väärässä paikassa jne. Vai eikö yksinkertaisesti arkkitehdit tiedä, miten paljon tavaraa tavallisessa perheessä on...?
Toivomus arkkitehdeille
suurperheen äiti
6898
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kustannuskysymys liittyy enemmänkin tilaan, kuin itse kaappien hintoihin. Kiinteinä kalusteina suunnitellut säilytyskalusteet eivät saisi kaventaa vaikkapa eteistiloja sellaisiksi, että pyörätuolin käyttö hankaloituisi tms. 5kpl 60cm x 60cm kaappeja vie tilaa 1,8m2, joka 2000e:n neliöhinnalla tekee 3600e lisähintaa. 3m2 vaatehuonetilaa maksaa 6000e jne.
Myös ovet sijoitetaan usein siten, että tilankäyttö minimoituu, joten sitä seinäpintaa ei aina ole niin paljon kuin näyttää.
Jos kuitenkin asuu asunnossa, jossa on seinäpintaa, niin kalusteita saa hankkia asukas itsekin. Kannattaa hankkia myös asunto, jossa on yksi ylimääräinen huone, jos tavaraa on todella paljon.
Kellari ja ullakkotilojen osalta tilanne on hieman erilainen kuin ennen. Aiemmin taloissa oli lähes aina koko rakennuksen kokoinen kellari ja saman kokoinen vintti. Nykyään noidenkin tilojen kustannukset lasketaan tarkkaan. Maan alle rakentaminen saattaa paikoin olla jopa kalliimpaa, kuin kerroksiin.
Toivomuksesi varmasti huomioidaan. Arkkitehdin tulisi ajaa loppukäyttäjän asiaa.
Uuden pientalon ullakko olisi hyvä tehdä kantavaksi tulevaa varasto tai asuintilan laajentamista varten . Mutta siitä päättä meidän kaavoitus arkkitehtimme, jota varten elämme ja rakennamme. Kauan eläköön byroktehtuuri.
Kyllä arkkitehdit suunnittelisi, jos joku maksaisi ne neliöt. Olisitko itse valmis maksamaan kaksikertaa suuremmasta asunnosta, jolloin osaa ylimääräisiä huoneita voi käyttää varastoina?
Kaikella tilalla on nykymaailmassa taipumus täyttyä...
Mielestäni ainoa järkevä suhtautuminen on sovittaa tavaramääränsä olemassa oleviin säilytystiloihin. Emme ole suurperhe, neljä henkeä vain, mutta 1950-luvun standardit ovat riittäneen, kun koko ajan rajoitamme rankasti tavaran kertymistä.
Jotenkin tuntuu siltä, että kyllä maksaja löytyy, kunhan tila on käyttökelpoista.
Omakotitaloista ainakin revitään käsistä sellaiset, joissa on kaikenlaista ylimääräistä tilaa paljon. Ei sen tarvitse olla hienoa, vaatimatonkin taso riittää.
Ne, jotka suunnittelevat (suunnitteluttaa) itse asuntonsa eikä muokkaa jotain pakettitaloa, niillä tuntuu olevan ajatusta mukana. Onko niin, että useimmat katselevat talopakettien kuvia ja siitä luovat mielipidettä asunnosta. Valitaan siitä, mitä on tarjolla? Ei oikeasti mietitä, mitä halutaan. "Tuo on kiva, tehdään sellainen". Takkahuone on varmaan kamalin esimerkki tästä. Onneksi ei enää ole muodissa.
Myös määräykset johtavat joskus harhaan. Jos esimerkiksi makuuhuoneen pienin koko on 7 m2, kuvitellaan se olevan riittävä. Unohtuu, että sen on alaraja!
Usein tuntuu pohjat olevan piirretty vieraiden ehdoilla, ainakin esitteissä tällaista käyttökelpoisuutta korostetaan. Ei ole ihme kustannusten karkaaminen, jos lähtökohtana suunittelulle on se, miltä tämä näyttää vieraiden silmissä.
En siis oikein usko, että raha on ongelma. Rakennuttaja haluaa asuntoon näennäistehokkaan pohjan, jolla asuntoa myydään.
Eikö arkkitehtien luomuksia yleensä mielummin kritisoida kalliista ratkaisuista? Itse ainakin jättäisi kikkailun vähemmälle ja keskittyisin yksinkertaiseen rakenteeseen.
Asunnon neliömäärän suhteuttaminen asukaslukuun voidaan ajatella myös absoluuttisesti. Jos yksi ihminen voi asua (minimissään ja aika ahtaasti) 30m2 asunnossa, tarvitsee kaksi ihmistä 60m2, neljä ihmistä mahtuu 120m2:öön ja kuusi ihmistä tarvitsisi 180m2. Kaikkia tiloja tarvitsee kasvattaa ihmismäärän kasvaessa. Vaikka keittiöitä olisi vain yksi, on sen oltava sitä isompi, mitä isompi ruokakunta. Wc- ja pesutiloja on lisättävä ja kasvatettava, samoin varastotilaa.
Usein kuitenkin ajatellaan, että yksi ihminen lisää vaatii vain tuon yhden lisämakuhuoneen verran (7m2) tilaa. (Eli yhdelle ihmiselle 30m2, kahdelle 37m2 jne.) Asumistuessakin (tuen maksimi) neliömäärä menee jotakuinkin samalla logiikalla 36m2 yhdelle, 54m2 kahdelle, 72m2 kolmelle, 90m2 neljälle jne. (suuntaa-antavat ja muistinvaraiset luvut)
Yli neljän perheen kerrostaloasunnot ovat harvinaisia siksikin, kun niille on niin vähän kysyntää. Yhden tuollaisen isomman voisi kerrostaloon tehdäkin, mutta kun se olisi (käytännöllisyys- ja kustannussyistä) oltava joka kerroksessa.
Valinnan asuntojen koosta kerrostalossa tekee yleensä rakennuttaja (maksaja). Suuntaa-antavana takapiruna toimivat asunnonvälityksen tilastot. Ei kai se ole kumma, että pieniä asuntoja kysytään enemmän, kun ihmiset tietävät ettei isompia, perheasunnoiksi sopivia kerrostaloasuntoja juuri ole, ja niitä ei ole, kun niitä ei tehdä, kun niitä ei kysytä...
Perheemme etsii kohtuuhintaista isompaa asuntoa, ja yksi vaihtoehto oli (ei ole enää, kun vähän mittasin) ATT:n Vuosaaren Pomeranssipuistoon rakennuttama asumisoikeus kaupunkirivitalo. Kolmeen kerrokseen on ahdettu 108,5 neliötä, joista sauna vie osansa. Kyseessä on 5 h k s. No, ensin innostuin että siinäpä meidän perheelle lisää tilaa (4 makuuhuonetta nykyisen 3 sijaan), mutta kun sitten rupesin viivottimen avulla mittaamaan pinta-alaa, päädyin siihen että nykyisessä 4 huoneen asunnossa asumme paljon väljemmin, vaikka makuuhuoneita on vähemmän...
Me tosiaan tarvitsisimme sen 6 huonetta ja n. 140 neliötä, mutta kun perheen tienaajat ovat ns. keskituloisia, niin ei ole mitään toivoakaan saada järkevällä rahasummalla niin suurta omistusasuntoa. Ainoa toivo lienee osallistua syksyn vuokratonttiarvontaan... Sitten saisi itse tosiaan arkkitehdin kanssa suunnitella järkevän talon...